Itseisaika on fysikaalisissa ainerakenteen prosesseissa syntyvää kausaali-informaatiota, joka leviää ympäristöön (planckiaanisina spin½-kantoaaltoina). Samalla määrittyy aika-avaruuden erillisyyttä (sähköisenä puskuna etäisyyteen) ja inertiaa (tyhjöimuna välittömyyteen - hiukkaspuskuna viereisyyteen).
Itseisajat ovat oleellisia polkuja aika-avaruuden taustattomassa metriikan itsemäärittyvyydessä (vrt. Loop Quantum Gravity).
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Eusa kirjoitti: ↑25.5.2025, 08:23 Itseisaika on fysikaalisissa ainerakenteen prosesseissa syntyvää kausaali-informaatiota, joka leviää ympäristöön (planckiaanisina spin½-kantoaaltoina). Samalla määrittyy aika-avaruuden erillisyyttä (sähköisenä puskuna etäisyyteen) ja inertiaa (tyhjöimuna välittömyyteen - hiukkaspuskuna viereisyyteen).
Itseisajat ovat oleellisia polkuja aika-avaruuden taustattomassa metriikan itsemäärittyvyydessä (vrt. Loop Quantum Gravity).
Vai niin - että mielikuvitusentiteetit itseisaika ja inertia ovat perustana noin suurissa fysiikan ilmiöissä.
Tieteessä arvottaminen mielikuvitukseksi ei ratkaise vaan idean kyky ennustaa mittauksia.Kontra kirjoitti: ↑25.5.2025, 09:13Eusa kirjoitti: ↑25.5.2025, 08:23 Itseisaika on fysikaalisissa ainerakenteen prosesseissa syntyvää kausaali-informaatiota, joka leviää ympäristöön (planckiaanisina spin½-kantoaaltoina). Samalla määrittyy aika-avaruuden erillisyyttä (sähköisenä puskuna etäisyyteen) ja inertiaa (tyhjöimuna välittömyyteen - hiukkaspuskuna viereisyyteen).
Itseisajat ovat oleellisia polkuja aika-avaruuden taustattomassa metriikan itsemäärittyvyydessä (vrt. Loop Quantum Gravity).Vai niin - että mielikuvitusentiteetit itseisaika ja inertia ovat perustana noin suurissa fysiikan ilmiöissä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Eusa kirjoitti: ↑25.5.2025, 11:12Tieteessä arvottaminen mielikuvitukseksi ei ratkaise vaan idean kyky ennustaa mittauksia.Kontra kirjoitti: ↑25.5.2025, 09:13Eusa kirjoitti: ↑25.5.2025, 08:23 Itseisaika on fysikaalisissa ainerakenteen prosesseissa syntyvää kausaali-informaatiota, joka leviää ympäristöön (planckiaanisina spin½-kantoaaltoina). Samalla määrittyy aika-avaruuden erillisyyttä (sähköisenä puskuna etäisyyteen) ja inertiaa (tyhjöimuna välittömyyteen - hiukkaspuskuna viereisyyteen).
Itseisajat ovat oleellisia polkuja aika-avaruuden taustattomassa metriikan itsemäärittyvyydessä (vrt. Loop Quantum Gravity).Vai niin - että mielikuvitusentiteetit itseisaika ja inertia ovat perustana noin suurissa fysiikan ilmiöissä.
Niin olen tehnyt kohta 6 tuulivoimalan 1/10 protoa...ja vasta nyt kun sain hollantilaiselta tuulivoimaexpertilta hieman oikeita kaavoja johon kiinnittää huomiota voi olla vakuuttunut että mitattavat tulokset ovat edellisiä parempia...mutta suunta on ollut kokoajan oikea....ehkä oppiminen vain kertakaikkiaan on näin raskasta kun alkaa nollasta.
SUHTEELLISUUSTEORIAN TULKINTOJA
Fysiikka ja kosmologia
Ajan hidastuminen (= Ajan suhteellisuus ) 11 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0
sisältö:
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen sivu 1
- Kaksosparadoksi s 5
Empiirinen testi ISS asemalla ajatuskokeena s 9
- Aikadilataation epäsymmetria
- Inertiaalista ja itseisajasta
Samanaikaisuuden suhteellisuus s 10
Suhteellisuusteoriaa ja Energiaa 10 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/p1jthfvn ... trc0s&dl=0
sisältö:
Energian siirron häviöt sivu 1
Aineen sidosenergia s 2
Taivaankappaleiden sidosenergia s 3
Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta s 4
Valon yksisuuntainen nopeus s 5
Valo ja Linnunradan liike s 6
Universumin aika gravitaation ja galaksiryhmien nopeuden funktiona s 7
Valonnopeus universumissa ja universumin koko s 8
Pimeän aineen hypoteesin mahdollinen selitys s 9
......
Kun tiede on ymmällään pimeän energian hypoteesin selitykseksi, seuraavat kaksi esitystä ovat sille vaihtoehtoinen selitys tai molemmat, osittain poissulkien toisensa.
Aika huijannut tutkijat universumin laajenemismittauksissa 5 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/etq0mf7y ... 93d5c&dl=0
AIKA on energiaa 3 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0
Fysiikka ja kosmologia
Ajan hidastuminen (= Ajan suhteellisuus ) 11 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0
sisältö:
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen sivu 1
- Kaksosparadoksi s 5
Empiirinen testi ISS asemalla ajatuskokeena s 9
- Aikadilataation epäsymmetria
- Inertiaalista ja itseisajasta
Samanaikaisuuden suhteellisuus s 10
Suhteellisuusteoriaa ja Energiaa 10 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/p1jthfvn ... trc0s&dl=0
sisältö:
Energian siirron häviöt sivu 1
Aineen sidosenergia s 2
Taivaankappaleiden sidosenergia s 3
Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta s 4
Valon yksisuuntainen nopeus s 5
Valo ja Linnunradan liike s 6
Universumin aika gravitaation ja galaksiryhmien nopeuden funktiona s 7
Valonnopeus universumissa ja universumin koko s 8
Pimeän aineen hypoteesin mahdollinen selitys s 9
......
Kun tiede on ymmällään pimeän energian hypoteesin selitykseksi, seuraavat kaksi esitystä ovat sille vaihtoehtoinen selitys tai molemmat, osittain poissulkien toisensa.
Aika huijannut tutkijat universumin laajenemismittauksissa 5 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/etq0mf7y ... 93d5c&dl=0
AIKA on energiaa 3 sivua
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0
Nyt on taas semmoinen vaihe, että meikäläiseltä tuuppaa sutta ja sekundaa. Yrityksen ja erehdyksen menetelmällä asiat onneksi korjaantuu. Tuon vihreän kappaleeen kirjoitin uusiksi.
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen 26.06.2025
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden funktiona ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa (ekvivalenssi).
Kun em koordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa ajan kuluessa. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.
Samalla tavalla käy kiihdytetyn kohteen ajalle. Kun kiihdytys lakkaa, kohteen aikaan on jäänyt ”jättämä”, joka ajan kuluessa kasvaa. Ajan venyminen voidaan laskea kohteen nopeuden ja ajan funktiona Lorentzin ajan dilaatioyhtälöllä, jossa nopeus edustaa tapahtunutta kiihdytystä. Jo kiihdytyksen aikana aika hidastuu, mutta sen osuus lyhytaikaisena on marginaalinen, eikä näy perusyhtälössä, ks sivu 6. ”Sanonta nopeus hidastaa aikaa” on väärin - kiihdytys sen tekee.
Kohteen liikkeen suunta ei vaikuta ajan hidastumiseen paikalleen lukitussa koordinaatistossa ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Liikkuvassa koordinaatistossa kohteen liikkeen suunta vaikuttaa ajan hidastumista lisäten tai vähentäen, (vrt sivu 8 Hafele-Keating koe).
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen 26.06.2025
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden funktiona ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa (ekvivalenssi).
Kun em koordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa ajan kuluessa. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.
Samalla tavalla käy kiihdytetyn kohteen ajalle. Kun kiihdytys lakkaa, kohteen aikaan on jäänyt ”jättämä”, joka ajan kuluessa kasvaa. Ajan venyminen voidaan laskea kohteen nopeuden ja ajan funktiona Lorentzin ajan dilaatioyhtälöllä, jossa nopeus edustaa tapahtunutta kiihdytystä. Jo kiihdytyksen aikana aika hidastuu, mutta sen osuus lyhytaikaisena on marginaalinen, eikä näy perusyhtälössä, ks sivu 6. ”Sanonta nopeus hidastaa aikaa” on väärin - kiihdytys sen tekee.
Kohteen liikkeen suunta ei vaikuta ajan hidastumiseen paikalleen lukitussa koordinaatistossa ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Liikkuvassa koordinaatistossa kohteen liikkeen suunta vaikuttaa ajan hidastumista lisäten tai vähentäen, (vrt sivu 8 Hafele-Keating koe).
Liitteet:
Esityksessäni Suhteellisuusteorian tulkintoja oli vielä tarkennettavaa sivuviittauksissa, lauserakenteissa tms.
1. Aika on siis aina ns. paikkakordinaatistostakin riippuvaa 'paikallista aikaa', joka on riippuvainen kiihtyvyydestä ja muista asioista ?
2. Onko gravitoneista varmoina pidettäviä havaintoja ?
3. Mikä on kvanttigravitoni / tai mikä on gravitonin kvantti, miten vain, vai onko sellaista todistetusti olemassa järjestelmissä jossa hiukkasia ei vaihdeta vaan pikemminkin ne kiertävät toisiaan ?
2. Onko gravitoneista varmoina pidettäviä havaintoja ?
3. Mikä on kvanttigravitoni / tai mikä on gravitonin kvantti, miten vain, vai onko sellaista todistetusti olemassa järjestelmissä jossa hiukkasia ei vaihdeta vaan pikemminkin ne kiertävät toisiaan ?
Konsta kirjoitti: ↑10.7.2025, 22:19 1. Aika on siis aina ns. paikkakordinaatistostakin riippuvaa 'paikallista aikaa', joka on riippuvainen kiihtyvyydestä ja muista asioista ?
2. Onko gravitoneista varmoina pidettäviä havaintoja ?
3. Mikä on kvanttigravitoni / tai mikä on gravitonin kvantti, miten vain, vai onko sellaista todistetusti olemassa järjestelmissä jossa hiukkasia ei vaihdeta vaan pikemminkin ne kiertävät toisiaan ?
1. Niin, esimerkiksi Suomessa aika kulkee nopeammin kuin päiväntasaajan maissa maapallon pyörimisestä johtuen - ero kuitenkin on marginaalisena merkityksetön. Maapallon syntyvaiheessa päiväntasaajan alueelle keskittyneiden massojen saama kiihtyvyys oli suurempi kuin napa-alueille kertyneillä massoilla.
2. ja 3. Suhteellisuusteorian mukaan gravitaation aiheuttama voima on näennäisvoima, joka johtuu avaruuden kaarevuudesta, eikä mitään massan "vetovoimaa" aiheuttavia gravitoneja olisi olemassa. Tieteen tekijöillä ei taida olla yhteneväistä kantaa asiassa?
Ketjussa Suhteellisuusteoriaa (ketju 5) noita asioita on ehkä jo käsitelty, ja kuuluvatkin siihen ketjuun paremmin.
2. ja 3. Suhteellisuusteorian mukaan gravitaation aiheuttama voima on näennäisvoima, joka johtuu avaruuden kaarevuudesta, eikä mitään massan "vetovoimaa" aiheuttavia gravitoneja olisi olemassa. Tieteen tekijöillä ei taida olla yhteneväistä kantaa asiassa?
Ketjussa Suhteellisuusteoriaa (ketju 5) noita asioita on ehkä jo käsitelty, ja kuuluvatkin siihen ketjuun paremmin.