Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

lisäsin tämän kappaleen vielä liitteen esitykseen

sivu 6

GPS-satelliitin kelloja pitää rukata, mutta syy ei ole ajan muuttuminen gravitaation heikkenemisen ja nopeuden vaikutuksesta. Atomitason liikkeitä heikompi gravitaatio nopeuttaa ja alhaisempi lämpötila hidastaa - maasta koettuna nopeus aiheuttaa havaintovirheen atomitason liikkeissä ja atomikellon käynti koetaan hitaampana kuin se satelliitissa käy. Tähän aikaan kellovertaus maan kelloon pitää kuitenkin tehdä.

[Kontra]

Gossu

Taas möhlit tuolla hupipalstalla sen valonnopeuden kanssa.

Kun kappale liikkuu millä nopeudella tahansa vakio gravitaatiossa ja lämpötilassa, sen atomitason liike ei muutu yhtään.

Sama tilanne on valolla, liikkuu havaitsija sitten millä nopeudella tahansa samassa gravitaatiossa, valon nopeuden havaitsija kokee aina samaksi vakio c.

Shapiro-efektin väitetään johtuvan ajan hidastumisesta gravitaatiossa. Sehän ei pidä paikkaansa, sillä valon nopeus se gravitaatiossa hidastuu, samalla tavalla kuin kappaleen atomitason liike.

Tuolla aikaisemmin olin kahden vaiheilla, mitä valonnopeudelle käy universumin laajentuessa. Tuomo Suntola oli sitä mieltä, että kun kappaleiden nopeus silloin hidastuu, niin valonnopeudenkin uskoi hidastuvan. Kun totesin atomikellon käynnin silloin nopeutuvan, samoin käy valon liikkeelle, sekin nopeutuu unversumin laajentuessa gravitaation heikentyessä.
Atomikellon käynti on myös lämpötilan funktio. Ja eikös valonnopeuteenkin ilmassa vaikuta myös ilman lämpötila?

[Goswell]

Gossu

Taas möhlit tuolla hupipalstalla sen valonnopeuden kanssa.

Kun kappale liikkuu millä nopeudella tahansa vakio gravitaatiossa ja lämpötilassa, sen atomitason liike ei muutu yhtään.

Sama tilanne on valolla, liikkuu havaitsija sitten millä nopeudella tahansa samassa gravitaatiossa, valon nopeuden havaitsija kokee aina samaksi vakio c.

Shapiro-efektin väitetään johtuvan ajan hidastumisesta gravitaatiossa. Sehän ei pidä paikkaansa, sillä valon nopeus se gravitaatiossa hidastuu, samalla tavalla kuin kappaleen atomitason liike.

Tuolla aikaisemmin olin kahden vaiheilla, mitä valonnopeudelle käy universumin laajentuessa. Tuomo Suntola oli sitä mieltä, että kun kappaleiden nopeus silloin hidastuu, niin valonnopeudenkin uskoi hidastuvan. Kun totesin atomikellon käynnin silloin nopeutuvan, samoin käy valon liikkeelle, sekin nopeutuu unversumin laajentuessa gravitaation heikentyessä.
Atomikellon käynti on myös lämpötilan funktio. Ja eikös valonnopeuteenkin ilmassa vaikuta myös ilman lämpötila?

Havaitsijan kokeminen ja valon todellinen nopeus on kaksi eri asiaa. Valo liikkuu lähteen suhteen nopeudella c, eli sen suhteen josta se syntyy, ei avaruuden, eikä havaitsijan suhteen. Havaitsija kyllä kokee normaalisti valonnopeuden vakiosuuden koska mittaustapahtumassa tapahtuu tiettyjä asioita, mutta spektriviivasiirtymä kertoo sen mitä siinä oikeasti tapahtuu. Valonnopeus muuttuu havaitsijalle ja samalla yksittäisen fotonin energiamäärä muuttuu myös, sekin on siis suhteellista ja riippuu kohtaamisnopeudesta.

Kun havaitaan lähteitä joista saapuu monia aallopituuksia, se näkyvänvalon alue esimerkiksi muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle liiketilan mukaan eri paikkaan kuin se on lähteen suhteen.
Lähestyvän lähteen säteilyssä havaitsijalle näkyvänvalon alue siirtyy pidemmän aallonpituuden suuntaan ja spektriviivat siirtyvät samalla tietysti vastakkaiseen suuntaan eli kohti sinistä.
Aivan yksinkertainen asia, lähestyvän lähteen aallonpituus näyttäytyy havaitsijalle lyhempänä kuin se on lähteen kanssa samasta liiketilasta mitattuna ja jos mittalaite on kalibroitu tietylle aallonpituudelle ja energialle se löytää sen lähteen suhteen pidemmistä aallonpituuksista, ts lähetteen nopeus havaitsijan suhteen muuttaa aallonpituutta ja energiaa havaitsijan mittauksessa.

Koska fotonin energiakin kuitenkin säilyy vastaten näkyvänvalon alueen fotonia vaikka onkin toisaalta lähteen lähetteessä kuin näkyvävalo, tämän selittää taas eri aallonpituuksien erilainen fotonien energia, eli koska lähestyvän lähteen siirtymä on pidemmän aallonpituuden ja heikomman energian suuntaan, mutta koska lähete liikkuu nopeammin kuin c havaitsijan suhteen, tuo kasvanut nopeus verrattuna c:hen kasvattaa heikomman fotonin energiaa havaitsijan suhteen vastaamaan näkyvänvalon alueen fotonia jos lähde olisi paikoillaan.

Ts fotoni toimii kuin vasara, mitä nopeammin se liikkuu, se suurempi energia sillä on havaitsijan mittauksessa.
Eli voidaan ajatella että fotonin kokonaisenegia koostuu kahdesta osasta, sen omasta sisäisestä energiasta joka on vakio ja sen nopeudesta joka muuttuu havaitsijoille.

No, miten erotat mittauksessa tämän edellä kuvatun ja nykyisen käsityksen toisistaan, mittaustulos on tismalleen sama. Jos mittaustulos on sama, pitää katsoa muuta kautta kumpi on oikein, käytä vaikka logiikkaa. Spektriviivasiirtymä on kelpo keino erottaa jyvät akanoista.

[Kontra]

(uusiksi)

sivu 18

VALON NOPEUS
Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta

Valon nopeus on aina vakio c valolähteen ja havaitsijan liikkeestä riippumatta, kun gravitaatio ei muutu. Universumin laajentuessa valonnopeus kasvaa koko ajan gravitaation heikentyessä universumin massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa.

[Kontra]

Gossu

Taas möhlit tuolla hupipalstalla sen valonnopeuden kanssa.

Kun kappale liikkuu millä nopeudella tahansa vakio gravitaatiossa ja lämpötilassa, sen atomitason liike ei muutu yhtään.

Sama tilanne on valolla, liikkuu havaitsija sitten millä nopeudella tahansa samassa gravitaatiossa, valon nopeuden havaitsija kokee aina samaksi vakio c.

Shapiro-efektin väitetään johtuvan ajan hidastumisesta gravitaatiossa. Sehän ei pidä paikkaansa, sillä valon nopeus se gravitaatiossa hidastuu, samalla tavalla kuin kappaleen atomitason liike.

Tuolla aikaisemmin olin kahden vaiheilla, mitä valonnopeudelle käy universumin laajentuessa. Tuomo Suntola oli sitä mieltä, että kun kappaleiden nopeus silloin hidastuu, niin valonnopeudenkin uskoi hidastuvan. Kun totesin atomikellon käynnin silloin nopeutuvan, samoin käy valon liikkeelle, sekin nopeutuu unversumin laajentuessa gravitaation heikentyessä.
Atomikellon käynti on myös lämpötilan funktio. Ja eikös valonnopeuteenkin ilmassa vaikuta myös ilman lämpötila?

Havaitsijan kokeminen ja valon todellinen nopeus on kaksi eri asiaa. Valo liikkuu lähteen suhteen nopeudella c, eli sen suhteen josta se syntyy, ei avaruuden, eikä havaitsijan suhteen. Havaitsija kyllä kokee normaalisti valonnopeuden vakiosuuden koska mittaustapahtumassa tapahtuu tiettyjä asioita, mutta spektriviivasiirtymä kertoo sen mitä siinä oikeasti tapahtuu. Valonnopeus muuttuu havaitsijalle ja samalla yksittäisen fotonin energiamäärä muuttuu myös, sekin on siis suhteellista ja riippuu kohtaamisnopeudesta.

Kun havaitaan lähteitä joista saapuu monia aallopituuksia, se näkyvänvalon alue esimerkiksi muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle liiketilan mukaan eri paikkaan kuin se on lähteen suhteen.
Lähestyvän lähteen säteilyssä havaitsijalle näkyvänvalon alue siirtyy pidemmän aallonpituuden suuntaan ja spektriviivat siirtyvät samalla tietysti vastakkaiseen suuntaan eli kohti sinistä.
Aivan yksinkertainen asia, lähestyvän lähteen aallonpituus näyttäytyy havaitsijalle lyhempänä kuin se on lähteen kanssa samasta liiketilasta mitattuna ja jos mittalaite on kalibroitu tietylle aallonpituudelle ja energialle se löytää sen lähteen suhteen pidemmistä aallonpituuksista, ts lähetteen nopeus havaitsijan suhteen muuttaa aallonpituutta ja energiaa havaitsijan mittauksessa.

Koska fotonin energiakin kuitenkin säilyy vastaten näkyvänvalon alueen fotonia vaikka onkin toisaalta lähteen lähetteessä kuin näkyvävalo, tämän selittää taas eri aallonpituuksien erilainen fotonien energia, eli koska lähestyvän lähteen siirtymä on pidemmän aallonpituuden ja heikomman energian suuntaan, mutta koska lähete liikkuu nopeammin kuin c havaitsijan suhteen, tuo kasvanut nopeus verrattuna c:hen kasvattaa heikomman fotonin energiaa havaitsijan suhteen vastaamaan näkyvänvalon alueen fotonia jos lähde olisi paikoillaan.

Ts fotoni toimii kuin vasara, mitä nopeammin se liikkuu, se suurempi energia sillä on havaitsijan mittauksessa.
Eli voidaan ajatella että fotonin kokonaisenegia koostuu kahdesta osasta, sen omasta sisäisestä energiasta joka on vakio ja sen nopeudesta joka muuttuu havaitsijoille.

No, miten erotat mittauksessa tämän edellä kuvatun ja nykyisen käsityksen toisistaan, mittaustulos on tismalleen sama. Jos mittaustulos on sama, pitää katsoa muuta kautta kumpi on oikein, käytä vaikka logiikkaa. Spektriviivasiirtymä on kelpo keino erottaa jyvät akanoista.

Ei kannanut lukea ensimmäistä lausetta pidemmälle. Sokea kanakin löytää jyvän - sinäkin olit kerran oikeassa, mutta nyt taas gossufysiikka jyllää vomissaan korviesi välissä ihan hallitsemattomasti.
Etköhän lähtisi tutkimaan luonnon ihmeitä, niin kauan kun meillä vielä luontoa on mitä ihmetellä.

Mikset ladannut tuota kommenttiani tänään klo 06.56 tuonne tieteen hupipalstalle?
Olisi ollut hauskaa kuulla kommentteja siitä, kun kommentin sanoma on, ettei aika hidastukaan missään tilanteissa ja olosuteissa.

[Goswell]

Gossu

Taas möhlit tuolla hupipalstalla sen valonnopeuden kanssa.

Kun kappale liikkuu millä nopeudella tahansa vakio gravitaatiossa ja lämpötilassa, sen atomitason liike ei muutu yhtään.

Sama tilanne on valolla, liikkuu havaitsija sitten millä nopeudella tahansa samassa gravitaatiossa, valon nopeuden havaitsija kokee aina samaksi vakio c.

Shapiro-efektin väitetään johtuvan ajan hidastumisesta gravitaatiossa. Sehän ei pidä paikkaansa, sillä valon nopeus se gravitaatiossa hidastuu, samalla tavalla kuin kappaleen atomitason liike.

Tuolla aikaisemmin olin kahden vaiheilla, mitä valonnopeudelle käy universumin laajentuessa. Tuomo Suntola oli sitä mieltä, että kun kappaleiden nopeus silloin hidastuu, niin valonnopeudenkin uskoi hidastuvan. Kun totesin atomikellon käynnin silloin nopeutuvan, samoin käy valon liikkeelle, sekin nopeutuu unversumin laajentuessa gravitaation heikentyessä.
Atomikellon käynti on myös lämpötilan funktio. Ja eikös valonnopeuteenkin ilmassa vaikuta myös ilman lämpötila?

Havaitsijan kokeminen ja valon todellinen nopeus on kaksi eri asiaa. Valo liikkuu lähteen suhteen nopeudella c, eli sen suhteen josta se syntyy, ei avaruuden, eikä havaitsijan suhteen. Havaitsija kyllä kokee normaalisti valonnopeuden vakiosuuden koska mittaustapahtumassa tapahtuu tiettyjä asioita, mutta spektriviivasiirtymä kertoo sen mitä siinä oikeasti tapahtuu. Valonnopeus muuttuu havaitsijalle ja samalla yksittäisen fotonin energiamäärä muuttuu myös, sekin on siis suhteellista ja riippuu kohtaamisnopeudesta.

Kun havaitaan lähteitä joista saapuu monia aallopituuksia, se näkyvänvalon alue esimerkiksi muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle liiketilan mukaan eri paikkaan kuin se on lähteen suhteen.
Lähestyvän lähteen säteilyssä havaitsijalle näkyvänvalon alue siirtyy pidemmän aallonpituuden suuntaan ja spektriviivat siirtyvät samalla tietysti vastakkaiseen suuntaan eli kohti sinistä.
Aivan yksinkertainen asia, lähestyvän lähteen aallonpituus näyttäytyy havaitsijalle lyhempänä kuin se on lähteen kanssa samasta liiketilasta mitattuna ja jos mittalaite on kalibroitu tietylle aallonpituudelle ja energialle se löytää sen lähteen suhteen pidemmistä aallonpituuksista, ts lähetteen nopeus havaitsijan suhteen muuttaa aallonpituutta ja energiaa havaitsijan mittauksessa.

Koska fotonin energiakin kuitenkin säilyy vastaten näkyvänvalon alueen fotonia vaikka onkin toisaalta lähteen lähetteessä kuin näkyvävalo, tämän selittää taas eri aallonpituuksien erilainen fotonien energia, eli koska lähestyvän lähteen siirtymä on pidemmän aallonpituuden ja heikomman energian suuntaan, mutta koska lähete liikkuu nopeammin kuin c havaitsijan suhteen, tuo kasvanut nopeus verrattuna c:hen kasvattaa heikomman fotonin energiaa havaitsijan suhteen vastaamaan näkyvänvalon alueen fotonia jos lähde olisi paikoillaan.

Ts fotoni toimii kuin vasara, mitä nopeammin se liikkuu, se suurempi energia sillä on havaitsijan mittauksessa.
Eli voidaan ajatella että fotonin kokonaisenegia koostuu kahdesta osasta, sen omasta sisäisestä energiasta joka on vakio ja sen nopeudesta joka muuttuu havaitsijoille.

No, miten erotat mittauksessa tämän edellä kuvatun ja nykyisen käsityksen toisistaan, mittaustulos on tismalleen sama. Jos mittaustulos on sama, pitää katsoa muuta kautta kumpi on oikein, käytä vaikka logiikkaa. Spektriviivasiirtymä on kelpo keino erottaa jyvät akanoista.

Ei kannanut lukea ensimmäistä lausetta pidemmälle. Sokea kanakin löytää jyvän - sinäkin olit kerran oikeassa, mutta nyt taas gossufysiikka jyllää vomissaan korviesi välissä ihan hallitsemattomasti.
Etköhän lähtisi tutkimaan luonnon ihmeitä, niin kauan kun meillä vielä luontoa on mitä ihmetellä.

Mikset ladannut tuota kommenttiani tänään klo 06.56 tuonne tieteen hupipalstalle?
Olisi ollut hauskaa kuulla kommentteja siitä, kun kommentin sanoma on, ettei aika hidastukaan missään tilanteissa ja olosuteissa.

Kyllä ne tekstisi tuntee, olisi pitänyt kirjoittaa uudestaan muunnellen sanoja ei asiaa, iso homma.
Tulet vielä hämmästymään jyvien määrästä.

[Kontra]

Ei minua haittaa, vaikka testini tunnettaisikin, ja voit sen sanoakin. Mieluummin niin, kuin alat sitä muutella omaksi testiksesi. Lainaat sitä vain samalla tavallakuin muidenkin testejä ja vastaat siihen samalla tavalla, kuin vastaat muiltaki lanaamaasi.
Vai pelkäätkö bannaamista, kun nimimerkkini on pannassa?

Mutta jos haluat omissa nimissäsi kirjoittaa, voit tietysti muunnella tekstiä, ikään kuin muistista kirjoittaisit jostain lukeneesi. Juttu voi kyllä vesittyä, jos juoneen tulee kupruja.

[Kontra]

Gossu

Minä hoidan niin, että kirjoitukseni tulee luettavaksi tieteen hupipalstalle, jos joku sitä haluaa lukea ja kommentoida.

[Kontra]

Gossu

Löydät tämän ajan hidastumisen jutun tieteen hupipalstalla ketjussa 61, osoitenumerolla 1500, 14 Tammi 2025, ketjussa Kaksosparadoksi uteliaalle nettiosoitteella, ja sen eka sivulla.

Pidemmän jutun löydät samalla palstalla ketjussa 9, osoitenumerolla 200 ketjun viimeisenä (tai ketjussa 10 alussa), 26 Elo 2025, ketjussa Kontran pajalta nettiosoitteella, ja sen sivulla 6.

Sinähän löydät nuo surffaillessasi tietenkin ihan sattumalta. Lataa juttu ja kommentoi, tai molemmat jutut. Eiköhän ralli lähde käyntiin.

[Kontra]

(uusiksi)

sivu 11

Kaksosparadoksissa aluksessa olevan kaksosen atomitason liike hidastuu kiihdytyksen seurauksena maan suhteen ja säilyy hidastuneena niin kauan, kun nopeus säilyy – elintoiminnat hidastuvat vastaavasti maasta koettuna ja ikääntyminen hidastuu sen vuoksi, ei sen vuoksi että aika hidastuisi. Ks sivu 6 Tuomo Suntola.