Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

valonnopeus kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa on vakio c, mutta en ole nähnyt esitystä, miksi niin on

Tähän miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Kysymys on samaa kategoriaa kuin miksi kynän pyörittäminen ei muuta kynän pituutta.

No miksiköhän valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei kaikkien mielestä ole sama vakio c, vaan ratkaisematon kysymys?
Jos se ei olisi sama, silloin valonnopeus ei olisi vakio c kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa, koska riippuisi valon suunnasta.

[Abezethibou]

Maxwellin yhtälössä ennen Alberttia oli kaksi luonnonvakiota tyhjiön permeabiliteetti ja tyhjiön permittiivisyys niin mietin vaan että kenelle se kunnia oikein kuuluu.

[Kontra]

Maxwellin yhtälössä ennen Alberttia oli kaksi luonnonvakiota tyhjiön permeabiliteetti ja tyhjiön permittiivisyys niin mietin vaan että kenelle se kunnia oikein kuuluu.

Jaa tarkoitatko valon vakionopeuden hoksaajaa?
Ei sitä voi sanoa yhden ihmisen oivallukseksi, koska useampi tutkija oli häärännyt valon kimpussa.

[QS]

valonnopeus kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa on vakio c, mutta en ole nähnyt esitystä, miksi niin on

Tähän miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Kysymys on samaa kategoriaa kuin miksi kynän pyörittäminen ei muuta kynän pituutta.

No miksiköhän valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei kaikkien mielestä ole sama vakio c, vaan ratkaisematon kysymys?
Jos se ei olisi sama, silloin valonnopeus ei olisi vakio c kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa, koska riippuisi valon suunnasta.

Kysymys ei ole ratkaisematon, vaan määrittelemätön. Yksisuuntainen valon nopeus on parametri, joka voidaan sijoittaa teoriaan. Parametrilla on tietyt ehdot, jotka liittyvän kaksisuuntaisen valon nopeuden arvoon (aina vakio c), mutta parametri ei ole fysikaalinen tai "todellinen", ja sen arvon mittaaminen ei ole mahdollista. Se on saman kaltainen kuin mittakenttäteorioiden mittavalinta (gauge fixing).

[Kontra]

valonnopeus kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa on vakio c, mutta en ole nähnyt esitystä, miksi niin on

Tähän miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Kysymys on samaa kategoriaa kuin miksi kynän pyörittäminen ei muuta kynän pituutta.

No miksiköhän valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei kaikkien mielestä ole sama vakio c, vaan ratkaisematon kysymys?
Jos se ei olisi sama, silloin valonnopeus ei olisi vakio c kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa, koska riippuisi valon suunnasta.

Kysymys ei ole ratkaisematon, vaan määrittelemätön. Yksisuuntainen valon nopeus on parametri, joka voidaan sijoittaa teoriaan. Parametrilla on tietyt ehdot, jotka liittyvän kaksisuuntaisen valon nopeuden arvoon (aina vakio c), mutta parametri ei ole fysikaalinen tai "todellinen", ja sen arvon mittaaminen ei ole mahdollista. Se on saman kaltainen kuin mittakenttäteorioiden mittavalinta (gauge fixing).

Eli ajattelet, että valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei ehkä ole sama?
Jos niin ajattelet, et ole ymmärtänyt esitystäni edeltä, jossa osoitan, että valonnopeus on sama c sekä yhteen että edestakaiseen suuntaan.

Olet itsekin todennut, että suhteellisuusteoria kaipaa päivystä, ja juuri tuon kysymyksen ratkaisu on yksi päivitystarve. Sillehän minä en mahda mitään, jos esitystäni ei ymmärretä.

[QS]

Tähän miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Kysymys on samaa kategoriaa kuin miksi kynän pyörittäminen ei muuta kynän pituutta.

No miksiköhän valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei kaikkien mielestä ole sama vakio c, vaan ratkaisematon kysymys?
Jos se ei olisi sama, silloin valonnopeus ei olisi vakio c kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa, koska riippuisi valon suunnasta.

Kysymys ei ole ratkaisematon, vaan määrittelemätön. Yksisuuntainen valon nopeus on parametri, joka voidaan sijoittaa teoriaan. Parametrilla on tietyt ehdot, jotka liittyvän kaksisuuntaisen valon nopeuden arvoon (aina vakio c), mutta parametri ei ole fysikaalinen tai "todellinen", ja sen arvon mittaaminen ei ole mahdollista. Se on saman kaltainen kuin mittakenttäteorioiden mittavalinta (gauge fixing).

Eli ajattelet, että valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei ehkä ole sama?

Kuten sanoin: 'Yksisuuntainen nopeus' on mittavalintaa vastaava parametri, joka ei ole fysikaalinen mitattavissa oleva nopeus.

Olet itsekin todennut, että suhteellisuusteoria kaipaa päivystä

Tuskinpa olen noin sanonut.

[Kontra]

No miksiköhän valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei kaikkien mielestä ole sama vakio c, vaan ratkaisematon kysymys?
Jos se ei olisi sama, silloin valonnopeus ei olisi vakio c kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa, koska riippuisi valon suunnasta.

Kysymys ei ole ratkaisematon, vaan määrittelemätön. Yksisuuntainen valon nopeus on parametri, joka voidaan sijoittaa teoriaan. Parametrilla on tietyt ehdot, jotka liittyvän kaksisuuntaisen valon nopeuden arvoon (aina vakio c), mutta parametri ei ole fysikaalinen tai "todellinen", ja sen arvon mittaaminen ei ole mahdollista. Se on saman kaltainen kuin mittakenttäteorioiden mittavalinta (gauge fixing).

Eli ajattelet, että valon yksisuuntainen ja edestakainen nopeus ei ehkä ole sama?

Kuten sanoin: 'Yksisuuntainen nopeus' on mittavalintaa vastaava parametri, joka ei ole fysikaalinen mitattavissa oleva nopeus.

Olet itsekin todennut, että suhteellisuusteoria kaipaa päivystä

Tuskinpa olen noin sanonut.

Mitähän mahtaa olla suomeksi mittavalintaa vastaava parametri?

Ja miksi yksisuuntainen valonnopeus olisi tarvetta edes yrittää mitata, kun järkelemäkllä sen muutenkin ymmärtää, että se on sama kuin edestakainen nopeus - edellyttää tietenkin että järki siihen riittää.
.......
Ja tuosta huonomuistisuudestasi. Pitääkö minun hakea tuo sanomasi, josta ei ole montaakaan kuukautta aikaa? Juuri sanasta sanaan en minäkään voi muistaa sanomaasi, mutta sisältö oli tuo.

Muistako vielä joitakin vuosia sitten, kun hain vanhoista keskusteluistamme sinun sanomiasi useampia, jotka kielsit sanoneesi. Kyllä sinulla on kelvoton muisti, verrattuna minunkin vanhan ukon muistiini.
Vajaa neljä vuotta sitten ajokortin lääkärintarkastuksessa lääkäri hämmästeli hyvää muistiani ikäisekseni. Viidestä testisanasta vartin päästä muistin neljä heti ja viidennen vielä pienen vihjeen avulla. Että sinun ei kannata alkaa minun kanssani väitellä siitä, mitä olet aikaisemmin täällä sanonut.

[QS]

Pitääkö minun hakea tuo sanomasi, josta ei ole montaakaan kuukautta aikaa? Juuri sanasta sanaan en minäkään voi muistaa sanomaasi, mutta sisältö oli tuo.

Kun puhutaan eksaktista luonnontieteestä, niin kaikki sanat sisältävät merkityksen. Mitään lausetta ei voi mutustella muotoon, joka tuntuu itsestä parhaalle. Tämä pätee erityisesti matematiikassa ja fysiikassa.

Mitähän mahtaa olla suomeksi mittavalintaa vastaava parametri?

Einstein kirjoitti vuoden 1907 artikkelissa erään lyhyen mutta täsmällisen virkkeen, jota ei enempää selittänyt, vaan jätti ymmärtämisen lukijoidensa tehtäväksi:

"... That light requires the same time to traverse the path A→M as for the path B→M is in reality neither a supposition nor a hypothesis about the physical nature of light, but a stipulation which I can make of my own free will in order to arrive at a definition of simultaneity."

Tämä on Einstein synkronointi, jossa kaksi toistensa suhteen levossa olevaa kelloa valitaan näyttämään samaa aikaa nyt ja myös tulevina ajanhetkinä, kun oletetaan, että valo kulkee edes takaisin samalla nopeudella. Alleviivattu osa kertoo sen, että muitakin valintoja (synkrotointeja) on. Tämä mahdollistaa niin sanotun 'yksisuuntaisen valonnopeuden' määrittelyn. Parempi nimitys on synkronointiparametri, sillä kuten sanottu, yksisuuntainen valonnopeus ei ole fysikaalinen nopeus.

Kun synkrotointiparametri määritellään, niin vastakkaisiin avaaruudellisiin suuntiin \(\mathbf{\hat n}\) ja \(-\mathbf{\hat n}\) etenevälle valolle voidaan määritellä 'yksisuuntaiset nopeudet' (notaationa \(\tilde c\) )

\(\begin{align}
\tilde c(\mathbf{\hat n}) = \frac{c}{1-\kappa} \\ \\
\tilde c(-\mathbf{\hat n}) = \frac{c}{1+\kappa}
\end{align}\)

missä \(c\) on valonnopeus (luonnonvakio), ja synkronointiparametri voi saada arvot \(-1\lt \kappa \lt 1\). Einstein synkronointi saadaan, kun valitaan \(\kappa = 0\). Muut arvot ovat täysin sallittuja synkronointeja, mutta samanaikaisuuden taso ei ole enää vaakasuora (Minkowskidiagrammissa). Kun valitaan \(\kappa \neq 0\), niin usein käytetään nimitystä anisotrooppinen aika-avaruus. Nimitys liittyy siihen, että niin sanotun kosmologisen periaatten mukaan universumi on homogeeninen ja isotrooppinen, ja tällä kyseisellä valinnalla isotrooppisuudesta luovutaan.

Parametri \(\kappa\) kuitenkin katoaa kaikista fysikaalisesti mitattavissa olevista suureista, eikä sen arvoa voida selvittää millään mittauksella. Se on mielivaltainen parametri yllä mainitulta väliltä, ja sen voi nähdä koordinaatisto-kuvaukseen liittyvänä parametrina, joka on saman kaltainen kuin kenttäteorian mittakenttä (gauge field), jonka arvot eivät vaikuta fysiikkaan. Parametrin voi kirjoittaa funktiona, joka riippuu suunnasta \(\mathbf{\hat n}\), ja nämä voidaan sisällyttää myös Lorentz-muunnoksiin. Ehkä kirjoitan tuosta joskus toiste, niin asia näkyy konkreettisesti.

[Kontra]

Pitääkö minun hakea tuo sanomasi, josta ei ole montaakaan kuukautta aikaa? Juuri sanasta sanaan en minäkään voi muistaa sanomaasi, mutta sisältö oli tuo.

Kun puhutaan eksaktista luonnontieteestä, niin kaikki sanat sisältävät merkityksen. Mitään lausetta ei voi mutustella muotoon, joka tuntuu itsestä parhaalle. Tämä pätee erityisesti matematiikassa ja fysiikassa.

Mitähän mahtaa olla suomeksi mittavalintaa vastaava parametri?

Einstein kirjoitti vuoden 1907 artikkelissa erään lyhyen mutta täsmällisen virkkeen, jota ei enempää selittänyt, vaan jätti ymmärtämisen lukijoidensa tehtäväksi:

"... That light requires the same time to traverse the path A→M as for the path B→M is in reality neither a supposition nor a hypothesis about the physical nature of light, but a stipulation which I can make of my own free will in order to arrive at a definition of simultaneity."

Tämä on Einstein synkronointi, jossa kaksi toistensa suhteen levossa olevaa kelloa valitaan näyttämään samaa aikaa nyt ja myös tulevina ajanhetkinä, kun oletetaan, että valo kulkee edes takaisin samalla nopeudella. Alleviivattu osa kertoo sen, että muitakin valintoja (synkrotointeja) on. Tämä mahdollistaa niin sanotun 'yksisuuntaisen valonnopeuden' määrittelyn. Parempi nimitys on synkronointiparametri, sillä kuten sanottu, yksisuuntainen valonnopeus ei ole fysikaalinen nopeus.

Kun synkrotointiparametri määritellään, niin vastakkaisiin avaaruudellisiin suuntiin \(\mathbf{\hat n}\) ja \(-\mathbf{\hat n}\) etenevälle valolle voidaan määritellä 'yksisuuntaiset nopeudet' (notaationa \(\tilde c\) )

\(\begin{align}
\tilde c(\mathbf{\hat n}) = \frac{c}{1-\kappa} \\ \\
\tilde c(-\mathbf{\hat n}) = \frac{c}{1+\kappa}
\end{align}\)

missä \(c\) on valonnopeus (luonnonvakio), ja synkronointiparametri voi saada arvot \(-1\lt \kappa \lt 1\). Einstein synkronointi saadaan, kun valitaan \(\kappa = 0\). Muut arvot ovat täysin sallittuja synkronointeja, mutta samanaikaisuuden taso ei ole enää vaakasuora (Minkowskidiagrammissa). Kun valitaan \(\kappa \neq 0\), niin usein käytetään nimitystä anisotrooppinen aika-avaruus. Nimitys liittyy siihen, että niin sanotun kosmologisen periaatten mukaan universumi on homogeeninen ja isotrooppinen, ja tällä kyseisellä valinnalla isotrooppisuudesta luovutaan.

Parametri \(\kappa\) kuitenkin katoaa kaikista fysikaalisesti mitattavissa olevista suureista, eikä sen arvoa voida selvittää millään mittauksella. Se on mielivaltainen parametri yllä mainitulta väliltä, ja sen voi nähdä koordinaatisto-kuvaukseen liittyvänä parametrina, joka on saman kaltainen kuin kenttäteorian mittakenttä (gauge field), jonka arvot eivät vaikuta fysiikkaan. Parametrin voi kirjoittaa funktiona, joka riippuu suunnasta \(\mathbf{\hat n}\), ja nämä voidaan sisällyttää myös Lorentz-muunnoksiin. Ehkä kirjoitan tuosta joskus toiste, niin asia näkyy konkreettisesti.

No nyt olet selittänyt, mitä asiasta on joskus aikojen alussa ajateltu. Kyllä olisi jo aika tiedemaailmassa alkaa luopua dogmeista, ja fysiikan tutkimukselle elämänsä antaneiden alkaa käyttää omia aivojaan tuossakin asiassa.
Jo Einsteinin kaksosparadoksin virhetulkinta on osoitus siitä, ettei nerotkaan ihmiset ole erehtymättömiä.
On muuten paha puute fysiikan historiassa, ettei ole välitetty mainita, mikä osuus rouva Einsteinilla on ollut noissa Einstein tulkinnoissa, mikäli se osuus on ollut tiedossa.

[QS]

mitä asiasta on joskus aikojen alussa ajateltu

On edelleen voimassa, sillä suhteellisuusteoria on tänä päivänä yhtä konsistentti kuin oli tuolloinkin.

mikä osuus rouva Einsteinilla on ollut noissa Einstein

Tuohon en osaa sanoa, mutta Emmy Noetherin teoreettiset löydöt auttoivat huimasti yleisen suhteellisuusteorian kehittämisessä.