Artikkelini on nyt og-metadatan omaavana. Se näyttää komealta, kun linkin julkaisee Facessa.
https://petke.info/suhtis/
Kuten olen maininnut, en yritä kumota suhteellisuusteoriaa miltään osin, vaan esitän muutoksia sen puutteiden ja tulkitavirheiden korjaamiseksi.
Olen tehnyt vielä seuraavia muutoksia esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja,
muutokset sinisellä tekstillä.
sivu 2
UNIVERSUMIN RAKENTEESTA 01.11.25
Einstein: Aine luo tilan. Tyhjää avaruutta ilman ainetta ei ole olemassa. Avaruus (universumi) syntyi vasta Big Bangin seurauksena. Universumi laajenee hidastuvasti gravitaation vaikutuksesta.
Universumin muotona ei voida ajatella mitään 3-ulotteista mallia, koska se edellyttäisi universumin ulkopuolista avaruutta, jota ei ole olemassa, eikä avaruus voi olla ääretön. Sen sijaan 4-ulotteisena pallona sitä on kuvannut tri Tuomas Suntola tri Richard Feynman:in ideasta. Kun universumi on itse luonut avaruutensa, mitään multiuniversumia ei voi olla olemassa.
Universumiin ajatellun kolmion kulmien summasta on ajateltu voitavan päätellä universumi muoto: =180° -> laakea torus (”donitsi”), <180° -> pallo. Jos kolmion laskennassa käytetään mittana valonnopeutta, Maan ajalla mitaten se ei ole vakio universumissa, vaan Big Bangia kohti hidastuu koko ajan. https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-ki ... viivaista/
Universumin koko ei voi olla ääretön, koska luonnossa ei voi olla mitään ääretöntä.
Energian jo voi ajatella rajoittavan universumin koon äärelliseksi. Universumi on suljettu systeemi ja jos ainekeskittymien välitila olisi täysin tyhjää, Big Bangin energiaa olisi kadonnut, eikä se ole mahdollista suljetussa systeemissä. Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio edustaa tyhjiön energiatiheyttä.)
sivu 7
Ajattelen siis niin, että suhteellisuusteoriassa Aika on reaalinen käsite, vaikka atomitason ja valon liike on takana kaikissa ilmiöissä ja tapahtumissa, jotka tulkitaan ajan kulkunopeuden muutoksen aiheuttamiksi, mutta sen aiheuttamina niitä kuitenkin kuvataan.
sivu 16
Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä
Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin. Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa. Vrt. Valon yksisuuntainen nopeus sivu 18
sivu 18
Valon yksisuuntainen nopeus 01.11.2025
Kun empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c mittaussuunnasta riippumatta vaikka Maan pyörii, ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen. Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.
Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan
Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c .
Eli valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus.
Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.
Kun Lorentzin ajan ja pituuden muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajatella asia näin:
Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastumisen ja pituuskotraktion lyhentämän matkan vuoksi valo ehtii peilille 1 µs:ssa.
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti (loogisesti päätellen) matkaa pidentäen, ja valolla kestää kulkea perille 1 µs.
Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c.
(Valon päiväntasaajan suuntaiselle komponentille sama periaate toimii valon kaikissa suunnissa.)
Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²)
(Kuvauksessa saattaa olla aihetta tarkentamiseen ehkä kritiikkiinkin.)
Tarvitaanko mitään empiirisiä testejä synkronoiduin kelloin, kun noin järkeilemällä voi todeta, että yksisuuntainen ja kaksisuuntainen valonnopeus ovat aina yhtä suuret c suunnasta riippumatta.
Olen tehnyt vielä seuraavia muutoksia esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja,
muutokset sinisellä tekstillä.
sivu 2
UNIVERSUMIN RAKENTEESTA 01.11.25
Einstein: Aine luo tilan. Tyhjää avaruutta ilman ainetta ei ole olemassa. Avaruus (universumi) syntyi vasta Big Bangin seurauksena. Universumi laajenee hidastuvasti gravitaation vaikutuksesta.
Universumin muotona ei voida ajatella mitään 3-ulotteista mallia, koska se edellyttäisi universumin ulkopuolista avaruutta, jota ei ole olemassa, eikä avaruus voi olla ääretön. Sen sijaan 4-ulotteisena pallona sitä on kuvannut tri Tuomas Suntola tri Richard Feynman:in ideasta. Kun universumi on itse luonut avaruutensa, mitään multiuniversumia ei voi olla olemassa.
Universumiin ajatellun kolmion kulmien summasta on ajateltu voitavan päätellä universumi muoto: =180° -> laakea torus (”donitsi”), <180° -> pallo. Jos kolmion laskennassa käytetään mittana valonnopeutta, Maan ajalla mitaten se ei ole vakio universumissa, vaan Big Bangia kohti hidastuu koko ajan. https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-ki ... viivaista/
Universumin koko ei voi olla ääretön, koska luonnossa ei voi olla mitään ääretöntä.
Energian jo voi ajatella rajoittavan universumin koon äärelliseksi. Universumi on suljettu systeemi ja jos ainekeskittymien välitila olisi täysin tyhjää, Big Bangin energiaa olisi kadonnut, eikä se ole mahdollista suljetussa systeemissä. Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio edustaa tyhjiön energiatiheyttä.)
sivu 7
Ajattelen siis niin, että suhteellisuusteoriassa Aika on reaalinen käsite, vaikka atomitason ja valon liike on takana kaikissa ilmiöissä ja tapahtumissa, jotka tulkitaan ajan kulkunopeuden muutoksen aiheuttamiksi, mutta sen aiheuttamina niitä kuitenkin kuvataan.
sivu 16
Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä
Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin. Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa. Vrt. Valon yksisuuntainen nopeus sivu 18
sivu 18
Valon yksisuuntainen nopeus 01.11.2025
Kun empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c mittaussuunnasta riippumatta vaikka Maan pyörii, ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen. Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.
Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan
Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c .
Eli valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus.
Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.
Kun Lorentzin ajan ja pituuden muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajatella asia näin:
Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastumisen ja pituuskotraktion lyhentämän matkan vuoksi valo ehtii peilille 1 µs:ssa.
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti (loogisesti päätellen) matkaa pidentäen, ja valolla kestää kulkea perille 1 µs.
Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c.
(Valon päiväntasaajan suuntaiselle komponentille sama periaate toimii valon kaikissa suunnissa.)
Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²)
(Kuvauksessa saattaa olla aihetta tarkentamiseen ehkä kritiikkiinkin.)
Tarvitaanko mitään empiirisiä testejä synkronoiduin kelloin, kun noin järkeilemällä voi todeta, että yksisuuntainen ja kaksisuuntainen valonnopeus ovat aina yhtä suuret c suunnasta riippumatta.
Sain sinulta idean tehdä .pdf tiedoston. Tieteelliset julkaisut pitää julkaista .pdf muodossa! Se on paljon vakuuttavampaa.
https://petke.info/Suhtis.pdf
Julkaisin artikkelini jopa englanniksi! Ai miksi! No, kun se tekee sen väitteet vieläkin hienommiksi?
https://petke.info/SuhtisEnglish.pdf
Kiitos ideasta!
--------------------
Tiede etsii totuutta.
Taide on se.
Tiede etsii totuutta.
Taide on se.
Kun palautetta on tullut heikosti esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja, ja omien virheiden ja puutteellisuuksien havaitseminen on vaikeaa, esityksen muokkaaminen yrityksen ja erehdyksen menetelmällä on hidasta ja joskus vain sattuman varaista.
Nämä korjaukset nyt vielä tein esitykseeni sinisellä
sivu 7
kappale poistettu ja korvattu tällä kapaleella
Gravitaation ja kiihtyvyyden aiheuttama ajan hidastumisen mekanismi on erilainen, eikä samalla tavalla ekvivalentti kuin niiden vaikutus kappaleen liikkeeseen. Kiihtyvyys vaikuttaa muuttuvan nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
…….
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen nopeuden funktiona 02.11.2025
lause poistettu
Nämä korjaukset nyt vielä tein esitykseeni sinisellä
sivu 7
kappale poistettu ja korvattu tällä kapaleella
Gravitaation ja kiihtyvyyden aiheuttama ajan hidastumisen mekanismi on erilainen, eikä samalla tavalla ekvivalentti kuin niiden vaikutus kappaleen liikkeeseen. Kiihtyvyys vaikuttaa muuttuvan nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
…….
Ajan hidastuminen ja nopeutuminen nopeuden funktiona 02.11.2025
lause poistettu
Tässä. Sabine Hossenfelder ja uusin video Albertin ajatuksen pitävyydestä.
Sääli että tuokin todistus on vain osittain oikein, otetaan kyllä huomioon ytimen eriosien etäisyydestä johtuva unformaation eriaikainen saapuminen havaintolaitteeseen, mutta unohdetaan sivuttaissuuntainen ero informaation saapumisessa ytimen nopeudesta havaintolaitteeseen johtuen.
Sääli että tuokin todistus on vain osittain oikein, otetaan kyllä huomioon ytimen eriosien etäisyydestä johtuva unformaation eriaikainen saapuminen havaintolaitteeseen, mutta unohdetaan sivuttaissuuntainen ero informaation saapumisessa ytimen nopeudesta havaintolaitteeseen johtuen.
Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Pituuskontraktio ilmenee liikesuunnassa, eli nopeusvektorin suunnassa. Jos kappale lähestyy suoraan sinua kohti x-akselin suunnassa, niin pituuskontraktio on tuon akselin suunnassa. Arkikielellä ilmaistuna korkeus (z-akseli) ja leveys (y-akseli) eivät muunnu.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.
Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)
Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
Kun usein käytetään pituuskotraktion esimerkkinä vaikka lipputangon tunkemista sitä lyhyempään latoon ovet kiinni, se on hölynpölyä, koska lipputanko ei lyhene yhtään senttiä vaikka sitä kiikutettaisiin lähes valonnopeudella ladon läpi. Kun ladon koordinaatistossa sen ovet ovat samanaikaisesti kiinni, sinne ei ylipitkä lipputanko mahdu, eikä sillä ole mitään merkitystä, vaikka lipputanko koetaan lyhenrtyneenä siinä vauhdissa.
En ymmärrä miksi tuollaisella järjen vastaisella esimerkillä muka valaistaisiin suhteellisuusteorian ymmärtämistä, kun se voi viedä uskon suhtiksen ymmärtämiseen. Ei suhteellisuus sentään niin ihmeellinen asia ole ja vaikea ymmärtää.
Joka tuon esimerkin on keksinyt, ei itse ole ymmärtänyt suhteellisuusteoriaa, ja ne jotka sitä vielä viljelevät muka suhtiksen ihmeellisyytenä, ovat yhtä pihalla siitä.
.
Juuri noin, juuri noin.Kontra kirjoitti: ↑21.11.2025, 15:13Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.
Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)
Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
Kun usein käytetään pituuskotraktion esimerkkinä vaikka lipputangon tunkemista sitä lyhyempään latoon ovet kiinni, se on hölynpölyä, koska lipputanko ei lyhene yhtään senttiä vaikka sitä kiikutettaisiin lähes valonnopeudella ladon läpi.
En ymmärrä miksi tuollaisella järjen vastaisella esimerkillä muka valaistaisiin suhteellisuusteorian ymmärtämistä. Ei suhteellisuusteoria sentään niin vaikeaa ole ymmärtää. Joka tuon esimerkin on keksinyt, ei itse ole ymmärtänyt suhteellisuusteoriaa, ja ne jotka sitä viljelevät ovat yhtä pihalla siitä.
.
Se kyllä voi näyttää lyhenevän ja lipputanko voi näyttää sopivan lyhyempään latoon sopivasta katselukulmasta mutta mitään muutosta ei itse kappaleessa tietenkään ole.
Sama ilmiö aiheuttaa tuossa Sabinen videossa ytimen litistymisen, ei sekään litisty jos siihen ei vaikuta voimaa, pelkkä nopeus on vain numero.
Täydennän vielä tuon lipputakoesimerkin kritiikkiä.
Kun usein käytetään pituuskotraktion esimerkkinä vaikka lipputangon tunkemista sitä lyhyempään latoon ovet kiinni, se on hölynpölyä, koska lipputanko ei lyhene yhtään senttiä vaikka sitä kiikutettaisiin lähes valonnopeudella ladon läpi.
Tapahtumaa ei voida tarkastella samanaikaisesti kahdessa eri koordinaatistossa, joilla on eri aika (vrt samanaikaisuuden suhteellisuus).
Eli ladon koordinaatistossa sen ovet ovat samanaikaisesti kiinni, ja sinä infinitesimaalisena hetkenä kaikki liike ladossa on pysähtyneessä tilassa, eikä lipputanko liiku. Sinne ei silloin ylipitkä lipputanko mahdu. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka lipputanko liiketilassa koetaan ladon koordinaatistossa lyhentyneenä.
En ymmärrä miksi tuollaisella järjen vastaisella esimerkillä muka valaistaisiin suhteellisuusteorian ymmärtämistä, kun se voi viedä uskon suhtiksen ymmärtämiseen. Ei suhteellisuus sentään niin ihmeellinen asia ole ja vaikea ymmärtää.
Joka tuon esimerkin on keksinyt, ei itse ole ymmärtänyt suhteellisuusteoriaa, ja ne jotka sitä vielä viljelevät muka suhtiksen ihmeellisyytenä, ovat yhtä pihalla sen ymmärtämisessä.
Kun usein käytetään pituuskotraktion esimerkkinä vaikka lipputangon tunkemista sitä lyhyempään latoon ovet kiinni, se on hölynpölyä, koska lipputanko ei lyhene yhtään senttiä vaikka sitä kiikutettaisiin lähes valonnopeudella ladon läpi.
Tapahtumaa ei voida tarkastella samanaikaisesti kahdessa eri koordinaatistossa, joilla on eri aika (vrt samanaikaisuuden suhteellisuus).
Eli ladon koordinaatistossa sen ovet ovat samanaikaisesti kiinni, ja sinä infinitesimaalisena hetkenä kaikki liike ladossa on pysähtyneessä tilassa, eikä lipputanko liiku. Sinne ei silloin ylipitkä lipputanko mahdu. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka lipputanko liiketilassa koetaan ladon koordinaatistossa lyhentyneenä.
En ymmärrä miksi tuollaisella järjen vastaisella esimerkillä muka valaistaisiin suhteellisuusteorian ymmärtämistä, kun se voi viedä uskon suhtiksen ymmärtämiseen. Ei suhteellisuus sentään niin ihmeellinen asia ole ja vaikea ymmärtää.
Joka tuon esimerkin on keksinyt, ei itse ole ymmärtänyt suhteellisuusteoriaa, ja ne jotka sitä vielä viljelevät muka suhtiksen ihmeellisyytenä, ovat yhtä pihalla sen ymmärtämisessä.