Tuossa edellä mainitsin, ettei ajan hidastumisessa nopeuden funktiona ole merkitystä kohteen liikkeen suunnalla, eli kohde voi kiertää tarkastelupistettä vaikka ympyräradalla - eli vaikka etäisyys siihen ei muutu.
Tämäkin tuli osoiteuksi Hafele-Keating kokeessa - kellot kävivät laskelmia vastaavasti.
Eli aika hidastuu kohteen itseisnopeuden funktiona tarkastelupisteeseen lukitussa koordinaatistossa, eikä riipu nopeuskomponentista tarkastelupisteen suhteen lainkaan.
Vielä lisäys lipputankoesimerkkiin.
Joku voi saivarrella, että samanaikaisuuden suhteellisuuden vuoksi ladon ovet eivät ole samanaikaisesti kiinni. Kyllä ne ovat kiinni samanaikaisesti, kun ladon koordinaatisto on lukittu pisteeseen ladon keskellä niin, että siitä pisteestä on yhtä pitkä matka kummallekin ovelle.
Joku voi saivarrella, että samanaikaisuuden suhteellisuuden vuoksi ladon ovet eivät ole samanaikaisesti kiinni. Kyllä ne ovat kiinni samanaikaisesti, kun ladon koordinaatisto on lukittu pisteeseen ladon keskellä niin, että siitä pisteestä on yhtä pitkä matka kummallekin ovelle.
Se tässä on kysymys kun raketti ei tule kohti vaan menee sivuitse. Silloin minun ja raketin välillä ei ole juuri nopeutta toistemme suhteen (kohtisuoraa nopeutta). Kun tulee kohti, silloin on täysi nopeus. JYU:n videossa kuvakulma oli sivusta ja siinä raketti lyheni. Tässä on 2 vaihtoehtoa:QS kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:59Pituuskontraktio ilmenee liikesuunnassa, eli nopeusvektorin suunnassa. Jos kappale lähestyy suoraan sinua kohti x-akselin suunnassa, niin pituuskontraktio on tuon akselin suunnassa. Arkikielellä ilmaistuna korkeus (z-akseli) ja leveys (y-akseli) eivät muunnu.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
1. raketti lyhenee sivustakin nähtynä
2. raketti ei lyhene sivusta nähtynä
Tässä sitten se 'välähdys'. Jos oletetaan että universumi pyörii niin kehällä on suurin nopeus. Jos 1. kohta on totta niin avaruus lyhenee universumin kehällä. Ja nyt tulee kummallisuus, kehänkin pitäisi lyhentyä! Sehän on mahdotonta. Joten JYU:n video ei ole "kirjaimellisesti" totta vaikka onkin periaatteessa.
Auto ajaa suoralla moottoritiellä 100 km/h. Olet havaitsija, ja seisot 1 km päässä sivussa moottoritieltä. --> Auton nopeus on edelleen 100 km/h moottoritien suuntaan kaikilla ajanhetkillä. Havaitsijan paikka ei vaikuta auton nopeuteen, eikä auton paikka vaikuta sen nopeuteen. Kun alat juosta moottoritien suuntaisesti 30 km/h, niin sitten auton nopeus havaitsijan suhteen muuttuu, se on enää 70 km/h, mutta etäisyytesi moottoritiestä (paikka) ei vaikuta asiaan mitenkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 18:39Se tässä on kysymys kun raketti ei tule kohti vaan menee sivuitse. Silloin minun ja raketin välillä ei ole juuri nopeutta toistemme suhteen (kohtisuoraa nopeutta). Kun tulee kohti, silloin on täysi nopeus.QS kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:59Pituuskontraktio ilmenee liikesuunnassa, eli nopeusvektorin suunnassa. Jos kappale lähestyy suoraan sinua kohti x-akselin suunnassa, niin pituuskontraktio on tuon akselin suunnassa. Arkikielellä ilmaistuna korkeus (z-akseli) ja leveys (y-akseli) eivät muunnu.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
Toki voit muodostaa jonkinlaisen napakoordinaatiston, ja mittaat auton nopeutta kulma-, ja radiaalikomponenteilla, mutta se ei ole tässä (eikä pituuskontraktiossa) järkevä koordinaatisto. Jos tuollaisen muodostaisi, niin tulos olisi sama. Karteesinen on helpoin laskemiseen ja tilanteen hahmottamiseen, joten sitä kannattaa käyttää.
Jos taas koetetaan ymmärtää miltä liikkuvat kappaleet näyttävät havaitsijan kamerassa , niin tilanne on aivan toinen. Tässä esimerkki:
Meneekö se 1. kohdan mukaan? Jos menee, silloin raketti voi olla vaikka kuinka kaukana ja se näyttää lyhentyneeltä. Jos raketti menee universumin laidalla asti, sama lyheneminen, tämä ei vielä ole paha ongelma. Pahaksi se muuttuu jos itse kaikkeus pyörii. Silloin avaruus lyhenee. Jos "isolla harpilla" piirretään rata joka lyhenee, vaikka 300 miljardia valovuotta pitkä rata, niin jos se lyhenee 1/10 osan eli 30 000 000 000vv, niin säteenkin pitää lyhetä samassa suhteessa! Ei toimi.QS kirjoitti: ↑21.11.2025, 19:12Auto ajaa suoralla moottoritiellä 100 km/h. Olet havaitsija, ja seisot 1 km päässä sivussa moottoritieltä. --> Auton nopeus on edelleen 100 km/h moottoritien suuntaan kaikilla ajanhetkillä. Havaitsijan paikka ei vaikuta auton nopeuteen, eikä auton paikka vaikuta sen nopeuteen. Kun alat juosta moottoritien suuntaisesti 30 km/h, niin sitten auton nopeus havaitsijan suhteen muuttuu, se on enää 70 km/h, mutta etäisyytesi moottoritiestä (paikka) ei vaikuta asiaan mitenkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 18:39Se tässä on kysymys kun raketti ei tule kohti vaan menee sivuitse. Silloin minun ja raketin välillä ei ole juuri nopeutta toistemme suhteen (kohtisuoraa nopeutta). Kun tulee kohti, silloin on täysi nopeus.QS kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:59Pituuskontraktio ilmenee liikesuunnassa, eli nopeusvektorin suunnassa. Jos kappale lähestyy suoraan sinua kohti x-akselin suunnassa, niin pituuskontraktio on tuon akselin suunnassa. Arkikielellä ilmaistuna korkeus (z-akseli) ja leveys (y-akseli) eivät muunnu.pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
Toki voit muodostaa jonkinlaisen napakoordinaatiston, ja mittaat auton nopeutta kulma-, ja radiaalikomponenteilla, mutta se ei ole tässä (eikä pituuskontraktiossa) järkevä koordinaatisto. Jos tuollaisen muodostaisi, niin tulos olisi sama. Karteesinen on helpoin laskemiseen ja tilanteen hahmottamiseen, joten sitä kannattaa käyttää.
Jos taas koetetaan ymmärtää miltä liikkuvat kappaleet näyttävät havaitsijan kamerassa , niin tilanne on aivan toinen. Tässä esimerkki:
(uusiksi, kun muistin väärin maan pintanopeuden päiväntasaajalla)Kontra kirjoitti: ↑21.11.2025, 15:13Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.
Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)
Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
Mitä tuossa kirjoitin ISS aseman pituuskontraktiosta sen liikkeen suunnasta riippumattomana, pitää paikkansa tarkasti vain tarkastelupisteen ollessa pohjois- tai etelänavalla.
ISS aseman nopeus on noin 8 km/s ja Maan pyörimisnopeus päiväntasaajalla noin noin 0,5 km/s. Kun maanpinnan nopeus summautuu ISS aseman nopeuteen, niin tarkastelupisteen ollessa vaikka Suomessa, jossa maanpinnan nopeus on tuota reilusti pienempi (alle äänennopeuden), se kuitenkin vaikuttaa Maasta koettavaan ISS aseman pituuskontraktioon.
Toimii se: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_coordinatespähkäilijä kirjoitti: ↑22.11.2025, 00:05 Jos "isolla harpilla" piirretään rata joka lyhenee, vaikka 300 miljardia valovuotta pitkä rata, niin jos se lyhenee 1/10 osan eli 30 000 000 000vv, niin säteenkin pitää lyhetä samassa suhteessa! Ei toimi.
Pituuskontraktio ilmenee liikkeen suunnassa, eli suunnassa, johon nopeusvektori osoittaa.pähkäilijä kirjoitti: ↑22.11.2025, 00:05 Meneekö se 1. kohdan mukaan? Jos menee, silloin raketti voi olla vaikka kuinka kaukana ja se näyttää lyhentyneeltä.
Hyvä että olet viimeinkin herännyt suhteellisuusteorian mahdottomuuteen sellaisena kuin sitä esitetään.Kontra kirjoitti: ↑22.11.2025, 08:27(uusiksi, kun muistin väärin maan pintanopeuden päiväntasaajalla)Kontra kirjoitti: ↑21.11.2025, 15:13Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?pähkäilijä kirjoitti: ↑21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:
Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.
Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)
Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
Mitä tuossa kirjoitin ISS aseman pituuskontraktiosta sen liikkeen suunnasta riippumattomana, pitää paikkansa tarkasti vain tarkastelupisteen ollessa pohjois- tai etelänavalla.
ISS aseman nopeus on noin 8 km/s ja Maan pyörimisnopeus päiväntasaajalla noin noin 0,5 km/s. Kun maanpinnan nopeus summautuu ISS aseman nopeuteen, niin tarkastelupisteen ollessa vaikka Suomessa, jossa maanpinnan nopeus on tuota reilusti pienempi (alle äänennopeuden), se kuitenkin vaikuttaa Maasta koettavaan ISS aseman pituuskontraktioon.
Esimerkkinä vaikka tuo pituuskondraktio ja aikavääristymät.
Nopeuksilla ei ole mitään merkitystä, ei havaittavan pituuskondraktioon, ei kellon käyntiin. Syykin on päivän selvä jos sen haluaa ymmärtää, moni ei halua.
Syy nro yksi.
Nopeus on vain suhteellista, nopeus riippuu vain siitä mihin sitä verrataan, ts kaikki nopeudet on "päällä" yhtäaikaa, luo siinä sitten yksilöllisiä muutoksia havaittavaan.
Syy nro kaksi.
Tasaisessa nopeudessa tilanne on symmetrinen, kumpi liikkuu? Havaittavassa tapahtuu edelleen samat muutokset havaitsijalle em tapauksessa, jos havaittavan muoto tai aika näyttää muuttuvan, ne muutokset pitää tapahtua myös havaitsijassa, aika tasaista on kyyti kuitenkin ollut ko muutoksien suhteen kaiken aikaa vertaa nopeuttaan sitten mihin tahansa.
Ainut paikka missä nuo muutokset voi tapahtua on havaittavasta siirtyvä informaatio havaitsijalle, ts säteilykentän vääristymät joita tiede pitää aitoina muutoksina havaittavassa, ongelmaa ei poista toteamus että havaittava ei muutosta huomaa, ei todellakaan huomaa koska sitä ei ole.
On kutakuinkin käsittämätöntä kuinka tuollaista suoranaista huuhaata saa ihmisille opettaa, järkeä ei kyllä ole käytetty pätkääkään teorioita väsättessä.
No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Mihin lihavoitu kohta perustuu?pähkäilijä kirjoitti: ↑22.11.2025, 16:09 No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Suhteellisuusteoriassa lihavoitu ei aina pidä paikkaansa, eräs tapaus on relativistinen pyörivä liike: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_rigi ... id_motions