Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Goswell kirjoitti: 22.11.2025, 15:44
Kontra kirjoitti: 22.11.2025, 08:27
Kontra kirjoitti: 21.11.2025, 15:13
pähkäilijä kirjoitti: 21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:


Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?

Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.

Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)

Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
(uusiksi, kun muistin väärin maan pintanopeuden päiväntasaajalla)

Mitä tuossa kirjoitin ISS aseman pituuskontraktiosta sen liikkeen suunnasta riippumattomana, pitää paikkansa tarkasti vain tarkastelupisteen ollessa pohjois- tai etelänavalla.
ISS aseman nopeus on noin 8 km/s ja Maan pyörimisnopeus päiväntasaajalla noin noin 0,5 km/s. Kun maanpinnan nopeus summautuu ISS aseman nopeuteen, niin tarkastelupisteen ollessa vaikka Suomessa, jossa maanpinnan nopeus on tuota reilusti pienempi (alle äänennopeuden), se kuitenkin vaikuttaa Maasta koettavaan ISS aseman pituuskontraktioon.
Hyvä että olet viimeinkin herännyt suhteellisuusteorian mahdottomuuteen sellaisena kuin sitä esitetään.
Esimerkkinä vaikka tuo pituuskondraktio ja aikavääristymät.
Nopeuksilla ei ole mitään merkitystä, ei havaittavan pituuskondraktioon, ei kellon käyntiin. Syykin on päivän selvä jos sen haluaa ymmärtää, moni ei halua.

Syy nro yksi.

Nopeus on vain suhteellista, nopeus riippuu vain siitä mihin sitä verrataan, ts kaikki nopeudet on "päällä" yhtäaikaa, luo siinä sitten yksilöllisiä muutoksia havaittavaan.

Syy nro kaksi.

Tasaisessa nopeudessa tilanne on symmetrinen, kumpi liikkuu? Havaittavassa tapahtuu edelleen samat muutokset havaitsijalle em tapauksessa, jos havaittavan muoto tai aika näyttää muuttuvan, ne muutokset pitää tapahtua myös havaitsijassa, aika tasaista on kyyti kuitenkin ollut ko muutoksien suhteen kaiken aikaa vertaa nopeuttaan sitten mihin tahansa.

Ainut paikka missä nuo muutokset voi tapahtua on havaittavasta siirtyvä informaatio havaitsijalle, ts säteilykentän vääristymät joita tiede pitää aitoina muutoksina havaittavassa, ongelmaa ei poista toteamus että havaittava ei muutosta huomaa, ei todellakaan huomaa koska sitä ei ole.

On kutakuinkin käsittämätöntä kuinka tuollaista suoranaista huuhaata saa ihmisille opettaa, järkeä ei kyllä ole käytetty pätkääkään teorioita väsättessä.
Minä en ole herännyt suhteellisuusteorian mahdottomuuteen, kun siinä ei ole mitään mahdotonta. Sen sijaan kummallisia ja virheellisiä tulkintoja siitä kyllä riittää.

Sinä sitä olet kyllä vetänyt hirsiä suhteellisuusteorian suhteen siitä asti kun Tiede-lehden keskusteluun aloit osallistua varmaan jo parikymmentä vuotta sitten - silloin kun minäkin sinne tulin. Sinua on yritetty opettaa lempeästi ja kovillakin otteilla monen opettajan voimin, mutta ikiuneen olet vaivuttanut itsesi suhtiksen suhteen.

Et liene ymmärtänyt ollenkaan minun esitystäni Suhteellisuusteorian tulkintoja - lienetkö edes lukenut sitä. Siinä on oppikirjojen puutteita täydennetty ja virheitä korjattu suhtiksen perusteissa.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Kontra kirjoitti: 22.11.2025, 17:40
Goswell kirjoitti: 22.11.2025, 15:44
Kontra kirjoitti: 22.11.2025, 08:27
Kontra kirjoitti: 21.11.2025, 15:13
pähkäilijä kirjoitti: 21.11.2025, 14:09 Kontraktiosta. Yksi yö välähti ajatus sivulla kulkevan raketin kontraktiosta. Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?
JYU:n videossa näyttäisi myös sivuitse lyhenevän:


Palaan myöhemmin välähtäneeseen ajatukseen.
Kysyt: Kun se kulkee sivuitse, niin onko se lyhyempi vai ainoastaan kun se kulkee kohti?

Kun esim Maasta tarkastellaan sitä kiertävää ISS asemaa, se koetaan pituudeltaan lyhentyneenä. Sehän ei tietenkään mekaanisesti lyhene, vaan kun Maan koordinaatisto ja ISS aseman koordinaatisto ovat eri ajassa, ne kokevat raketin eri pituisena.

Sillä ei ole merkitystä, onko ISS asema lähestymässä vai etääntymässä vai juuri ohittamassa tarkastelupistettä Maassa.
(Liikkeen suunnalla ei ole siis merkitystä, eli voi kiertää vaikka ympyräradalla tarkastelupistettä.)

Jos väitetään, että ISS asema aikuisten oikeasti muka lyhenisi, se ei pidä paikkaansa.
(uusiksi, kun muistin väärin maan pintanopeuden päiväntasaajalla)

Mitä tuossa kirjoitin ISS aseman pituuskontraktiosta sen liikkeen suunnasta riippumattomana, pitää paikkansa tarkasti vain tarkastelupisteen ollessa pohjois- tai etelänavalla.
ISS aseman nopeus on noin 8 km/s ja Maan pyörimisnopeus päiväntasaajalla noin noin 0,5 km/s. Kun maanpinnan nopeus summautuu ISS aseman nopeuteen, niin tarkastelupisteen ollessa vaikka Suomessa, jossa maanpinnan nopeus on tuota reilusti pienempi (alle äänennopeuden), se kuitenkin vaikuttaa Maasta koettavaan ISS aseman pituuskontraktioon.
Hyvä että olet viimeinkin herännyt suhteellisuusteorian mahdottomuuteen sellaisena kuin sitä esitetään.
Esimerkkinä vaikka tuo pituuskondraktio ja aikavääristymät.
Nopeuksilla ei ole mitään merkitystä, ei havaittavan pituuskondraktioon, ei kellon käyntiin. Syykin on päivän selvä jos sen haluaa ymmärtää, moni ei halua.

Syy nro yksi.

Nopeus on vain suhteellista, nopeus riippuu vain siitä mihin sitä verrataan, ts kaikki nopeudet on "päällä" yhtäaikaa, luo siinä sitten yksilöllisiä muutoksia havaittavaan.

Syy nro kaksi.

Tasaisessa nopeudessa tilanne on symmetrinen, kumpi liikkuu? Havaittavassa tapahtuu edelleen samat muutokset havaitsijalle em tapauksessa, jos havaittavan muoto tai aika näyttää muuttuvan, ne muutokset pitää tapahtua myös havaitsijassa, aika tasaista on kyyti kuitenkin ollut ko muutoksien suhteen kaiken aikaa vertaa nopeuttaan sitten mihin tahansa.

Ainut paikka missä nuo muutokset voi tapahtua on havaittavasta siirtyvä informaatio havaitsijalle, ts säteilykentän vääristymät joita tiede pitää aitoina muutoksina havaittavassa, ongelmaa ei poista toteamus että havaittava ei muutosta huomaa, ei todellakaan huomaa koska sitä ei ole.

On kutakuinkin käsittämätöntä kuinka tuollaista suoranaista huuhaata saa ihmisille opettaa, järkeä ei kyllä ole käytetty pätkääkään teorioita väsättessä.
Minä en ole herännyt suhteellisuusteorian mahdottomuuteen, kun siinä ei ole mitään mahdotonta. Sen sijaan kummallisia ja virheellisiä tulkintoja siitä kyllä riittää.

Sinä sitä olet kyllä vetänyt hirsiä suhteellisuusteorian suhteen siitä asti kun Tiede-lehden keskusteluun aloit osallistua varmaan jo parikymmentä vuotta sitten - silloin kun minäkin sinne tulin. Sinua on yritetty opettaa lempeästi ja kovillakin otteilla monen opettajan voimin, mutta ikiuneen olet vaivuttanut itsesi suhtiksen suhteen.

Et liene ymmärtänyt ollenkaan minun esitystäni Suhteellisuusteorian tulkintoja - lienetkö edes lukenut sitä. Siinä on oppikirjojen puutteita täydennetty ja virheitä korjattu suhtiksen perusteissa.

Niistä tulkinnoista tässä juuri turistiin.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 22.11.2025, 16:26
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 16:09 No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Mihin lihavoitu kohta perustuu?

Suhteellisuusteoriassa lihavoitu ei aina pidä paikkaansa, eräs tapaus on relativistinen pyörivä liike: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_rigi ... id_motions

Käytännön esimerkki:
Oletetaan että maa on universumin keskellä. Kun teleskoopilla katsellaan ulkoreunaa joka pyörii relativistisella nopeudella, sen taivaankappaleet on litistyneet hiukan. Tämä ei ole mahdollista koska universumin ulkokehä ei mahdu pyörimään niin ulkona kutistuneen pituutensa vuoksi. Sama tilanne kuin 26" rengas ei sovi 28" vanteelle.

Bornia en ymmärrä kun on teoreettinen.
Avatar
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 20:43
QS kirjoitti: 22.11.2025, 16:26
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 16:09 No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Mihin lihavoitu kohta perustuu?

Suhteellisuusteoriassa lihavoitu ei aina pidä paikkaansa, eräs tapaus on relativistinen pyörivä liike: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_rigi ... id_motions

Käytännön esimerkki:
Oletetaan että maa on universumin keskellä. Kun teleskoopilla katsellaan ulkoreunaa joka pyörii relativistisella nopeudella, sen taivaankappaleet on litistyneet hiukan. Tämä ei ole mahdollista koska universumin ulkokehä ei mahdu pyörimään niin ulkona kutistuneen pituutensa vuoksi. Sama tilanne kuin 26" rengas ei sovi 28" vanteelle.

Bornia en ymmärrä kun on teoreettinen.
Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Pyörän rengas ei voi syntyä tyhjästä pyörimään relativistisella nopeudella, vaan renags saavuttaa relativistisen nopeuden siten, että sen massapisteillä on kiihtyvyys. Jos taas systeemin massapisteet syntyvät relativistiseen pyörimisnopeuteen, niin sitten ovat jakautuneet valmiiksi siten kuin ovat.

Kun pyöriminen nopeutuu, niin massapisteiden välinen tosietäisyys (proper distance) kasvaa. Rakenteeseen muodostuu jännitys, joka vetää massapisteitä erilleen. Tämä ei ole klassisen mekaniikan jännitys vaan relativistinen ja kinemaattinen ilmiö. Asia on käsitelty kevyellä matematiikalla muun muassa tässä artikkelissa:

https://arxiv.org/pdf/2305.07953
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 22.11.2025, 21:47
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 20:43
QS kirjoitti: 22.11.2025, 16:26
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 16:09 No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Mihin lihavoitu kohta perustuu?

Suhteellisuusteoriassa lihavoitu ei aina pidä paikkaansa, eräs tapaus on relativistinen pyörivä liike: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_rigi ... id_motions

Käytännön esimerkki:
Oletetaan että maa on universumin keskellä. Kun teleskoopilla katsellaan ulkoreunaa joka pyörii relativistisella nopeudella, sen taivaankappaleet on litistyneet hiukan. Tämä ei ole mahdollista koska universumin ulkokehä ei mahdu pyörimään niin ulkona kutistuneen pituutensa vuoksi. Sama tilanne kuin 26" rengas ei sovi 28" vanteelle.

Bornia en ymmärrä kun on teoreettinen.
Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Pyörän rengas ei voi syntyä tyhjästä pyörimään relativistisella nopeudella, vaan renags saavuttaa relativistisen nopeuden siten, että sen massapisteillä on kiihtyvyys. Jos taas systeemin massapisteet syntyvät relativistiseen pyörimisnopeuteen, niin sitten ovat jakautuneet valmiiksi siten kuin ovat.

Kun pyöriminen nopeutuu, niin massapisteiden välinen tosietäisyys (proper distance) kasvaa. Rakenteeseen muodostuu jännitys, joka vetää massapisteitä erilleen. Tämä ei ole klassisen mekaniikan jännitys vaan relativistinen ja kinemaattinen ilmiö. Asia on käsitelty kevyellä matematiikalla muun muassa tässä artikkelissa:

https://arxiv.org/pdf/2305.07953
Sanot: Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Tuossa ajattelussa on saman verran järkeä kuin olisi seuraavassa tapahtumassa hölmöläiskylässä: Kaveri mittaa talonsa pituuden 8 m. Sitten hän kävelee poispäin, ja mittaa miltä talo näyttää sieltä katsottuna. Mitta näyttää 80 cm. Sitten soittaa naapurilleen: Et kyllä usko, mutta minun taloni kutistui kymmenenteen osaan - tule vaikka itse katsomaan.

Jos joku haluaa täällä saada tietoa mieltään askarruttaviin fysiikan kysymyksiin, keskustelu pitäisi rajata tunnettuun empiirisin kokein vahvistettuun fysiikkaan.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Kontra kirjoitti: 23.11.2025, 07:10 Sanot: Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Tuossa ajattelussa on saman verran järkeä kuin olisi seuraavassa tapahtumassa hölmöläiskylässä: Kaveri mittaa talonsa pituuden 8 m. Sitten hän kävelee poispäin, ja mittaa miltä talo näyttää sieltä katsottuna. Mitta näyttää 80 cm. Sitten soittaa naapurilleen: Et kyllä usko, mutta minun taloni kutistui kymmenenteen osaan - tule vaikka itse katsomaan.

Jos joku haluaa täällä saada tietoa mieltään askarruttaviin fysiikan kysymyksiin, keskustelu pitäisi rajata tunnettuun empiirisin kokein vahvistettuun fysiikkaan.
Empirismi on täsmälleen tieteellinen metodi. Tosin tieteellistä keskustelua ei koskaan rajata mitenkään. Jos jokin idea, vaikka kuinka hullu hyvänsä, tuottaa mallin, joka antaa parhaat ennusteet mittauksille, sitä sovelletaan.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Eusa kirjoitti: 23.11.2025, 08:46
Kontra kirjoitti: 23.11.2025, 07:10 Sanot: Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Tuossa ajattelussa on saman verran järkeä kuin olisi seuraavassa tapahtumassa hölmöläiskylässä: Kaveri mittaa talonsa pituuden 8 m. Sitten hän kävelee poispäin, ja mittaa miltä talo näyttää sieltä katsottuna. Mitta näyttää 80 cm. Sitten soittaa naapurilleen: Et kyllä usko, mutta minun taloni kutistui kymmenenteen osaan - tule vaikka itse katsomaan.

Jos joku haluaa täällä saada tietoa mieltään askarruttaviin fysiikan kysymyksiin, keskustelu pitäisi rajata tunnettuun empiirisin kokein vahvistettuun fysiikkaan.
Empirismi on täsmälleen tieteellinen metodi. Tosin tieteellistä keskustelua ei koskaan rajata mitenkään. Jos jokin idea, vaikka kuinka hullu hyvänsä, tuottaa mallin, joka antaa parhaat ennusteet mittauksille, sitä sovelletaan.
Jos idea on niin mieltä vailla, ettei sen todistamiseen ole minkäänlaisia edes teoreettisia edellytyksiä, saati sitten empiirisiä, kyllä silloin on parempi pitää ideansa omana tietonaan, ettei valkotakkiset ilmesty ovelle koputtelemaan.

Kun joillekin suhteellisuusteorian yksinkertaisten perusteiden ymmärtäminen on ylivoimaista, se ei välttämättä tarkoita, että joidenkin muiden asioiden ymmärtäminen olisi yhtä ylivoimaista, mutta joissakin tapauksissa olen siinä kuitenkin havainnut jonkinasteista korrelaatiota. Se voi ilmetä esimerkiksi siinä, ettei osaa esittää mielipiteitään niin, että muut ne ymmärtäisivät yksiselitteisesti.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 22.11.2025, 21:47
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 20:43
QS kirjoitti: 22.11.2025, 16:26
pähkäilijä kirjoitti: 22.11.2025, 16:09 No jos toimii niin paikallaan oleva (raketti ei pyöri universumin mukana)raketti todistaa kehän karanneen sisemmälle radalle. Sama kuin 28 tuuman polkupyörän rengas pienenisi 26". Jos ei hyväksy pienenemistä, rengas on poikki 15cm matkalta. Luonto ei katkaise rengasta joten se pienenee 26" tai koko ajatus on pielessä.
Mihin lihavoitu kohta perustuu?

Suhteellisuusteoriassa lihavoitu ei aina pidä paikkaansa, eräs tapaus on relativistinen pyörivä liike: https://en.wikipedia.org/wiki/Born_rigi ... id_motions

Käytännön esimerkki:
Oletetaan että maa on universumin keskellä. Kun teleskoopilla katsellaan ulkoreunaa joka pyörii relativistisella nopeudella, sen taivaankappaleet on litistyneet hiukan. Tämä ei ole mahdollista koska universumin ulkokehä ei mahdu pyörimään niin ulkona kutistuneen pituutensa vuoksi. Sama tilanne kuin 26" rengas ei sovi 28" vanteelle.

Bornia en ymmärrä kun on teoreettinen.
Born rigidity:llä tarkoitetaan, että suhteellisuusteoria ei salli klassisen mekaniikan jäykkää kappaletta. Ja tiukasti tulkittuna luonnossa ei ole lainkaan jäykkiä kappaleita.

Pyörän rengas ei voi syntyä tyhjästä pyörimään relativistisella nopeudella, vaan renags saavuttaa relativistisen nopeuden siten, että sen massapisteillä on kiihtyvyys. Jos taas systeemin massapisteet syntyvät relativistiseen pyörimisnopeuteen, niin sitten ovat jakautuneet valmiiksi siten kuin ovat.

Kun pyöriminen nopeutuu, niin massapisteiden välinen tosietäisyys (proper distance) kasvaa. Rakenteeseen muodostuu jännitys, joka vetää massapisteitä erilleen. Tämä ei ole klassisen mekaniikan jännitys vaan relativistinen ja kinemaattinen ilmiö. Asia on käsitelty kevyellä matematiikalla muun muassa tässä artikkelissa:

https://arxiv.org/pdf/2305.07953
Toinen esimerkki on Cernin kiihdytin, sen rata lyhenee kontraktion vuoksi hyvin lyhyeksi. Kukaan ei sitä silmillä näe joten siihen ei kiinnitetä huomiota. Jos sen näkisi niin on 2 vaihtoehtoa mitä näkyisi:

1. sivulta katsoen hiukkanen olisi litteä (liikkeen suunnassa olisi aina kontraktoitunut ja yhden kierroksen matka olisi joitakin metrejä)

2. sivulta katsoen hiukkanen olisi pyöreä (liikkeen suunnassa olisi aina kontraktoitunut ja yhden kierroksen matka olisi joitakin metrejä)

Tämä tarkoittaa mm. sitä että hiukkaset matkustavat louhimattoman kallion sisällä mikä ei ole minulle ongelma koska tiedän että ne matkustaa louhitussa tunnelissa. Tällä en kiellä kontraktion olemassaoloa vaan nostan vain hattua ja ihmettelen.

Tämä pohdiskelu liittyy mysteeriin 'mistä luonto tietää pyörimisen kierrosluvun?' Kärjistetysti luonto tietää Saimaan pyörimisen 1. maan akselin ympäri 2. auringon ympäri 3. Linnunradan ympäri 4. paikallisen ryhmän ympäri 5. universumin ympäri. Nämä kaikki pyörimiset vaikuttaa Saimaan pinnanmuotoon. Tässä on kysymys juuri sivusuuntaisesta liikkeestä niin kuin kontraktion kysymyksessäkin. Eli onko tässä sama juurisyy kuin kontraktion sivusuunnasta näkymiseen?

Lisäys: Juurisyyllä tarkoitan universumin lepokoordinaatistoa. Tosin vaikka liike on suhteellista, luuraisi taustalla lepokoordinaatisto koska Saimaakin tietää sen :raised:
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
On kaksi eri asiaa kuinka mitat avaruudellisesti mallintuvat kontraktoituneina ja mitä havaitaan.

Mallinnus ei huomioi havaintoviiveitä, joten pallo mallinnetaan ellipsoidi-"littanana". Kun havaintoviiveet ovat projektiossa mukana, pallo näkyy pallona, mutta sen pinta on kiertynyt siten, että sitä näkyy todella paljon - lähestyen 100%, kun vauhti lähestyy c:tä.

Asian voi käsittää siitä, että valo saa aina havaitsijan kiinni ja kun edestä saapuvan pallon näkee kaukaa liki 50% pinta-alastaan, on se informaatio ohituksessa käytössä ja kun pallo jää taakse, vastaavasti liki 50% sen pintaprojektion informaatiosta saavuttaa kyllä alle valovauhdin havaitsijan "ohitushetkellä".
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.
Vastaa Viestiin