Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Eusa]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

[Abezethibou]

\(\mathrm{d}L = \sqrt{ (\mathrm{d}x)^2 + (\mathrm{d}y)^2 + (\mathrm{d}z)^2 }\)
Kai noinkin voi sanoa? Jatkakaa teidän juttuja on hauska lukea.

[Goswell]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

[Eusa]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

Ei aiheuta. Sen aiheuttaa kappaleen vaihtuminen.

[pähkäilijä]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

Ei aiheuta. Sen aiheuttaa kappaleen vaihtuminen.

Kuitenkin ensin tulee tarve kontraktiolle, ajattelen että Einstein huomasi teorian vaativan kontraktiota. Joten hän mallasi sitä ja ehkä vasta myöhemmin keksittiin miten kontraktio voidaan selittää. Itse en tajua selitystä. Jos selitys on tiedossa, siitä olisi syytä julkaista kansanomainen rautalankamalli.

[Goswell]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

Ei aiheuta. Sen aiheuttaa kappaleen vaihtuminen.

Kuitenkin ensin tulee tarve kontraktiolle, ajattelen että Einstein huomasi teorian vaativan kontraktiota. Joten hän mallasi sitä ja ehkä vasta myöhemmin keksittiin miten kontraktio voidaan selittää. Itse en tajua selitystä. Jos selitys on tiedossa, siitä olisi syytä julkaista kansanomainen rautalankamalli.

Ei sellaista voi tajuta mikä on täysin mahdotonta. Kun kaksi kappaletta liikkuu toistensa suhteen vallitsee symmetria, aina toinen liikkuu toisen mielestä ja se toinen on paikoillaan tasaisissa nopeuksissa, myös se mikä liikkuu on merkityksetöntä, protoni lähellä valonnopeutta käy siinä kuin rakettikin. Melkoista muodonmuutosta pitää olla että tuo hassutteluteoria jota suhteellisuusteoriaksi kutsutaan toimisi kuten kuvitellaan, kaikilta osin ainakaan.
Kokolailla merkillistä että aina se havaittava kokee muutoksia ja jos oletkin tuo havaittava, sinun havaittava kokee muutoksia joka taas havaitsee muutokset sinussa joita sinä et havaitse itsessäsi.

Informaatiossa toiselle voi muutoksia syntyä jotka tuottaa edellä mainittuja muutoksia, se on ainut paikka jossa tuollaista voi tapahtua niin että itse havaittava ei sitä muutosta huomaa.

[Kontra]

Tässä esityksessäni Samanaikaisuuden suhteellisuus sivu 18 tapahtumassa tulee hyvin esiin kysymys siitä, muuttuuko matka todellisesti nopeuden funktiona vai ei.
.....

Valon yksisuuntainen nopeus 01.11.2025

Kun empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c mittaussuunnasta riippumatta vaikka Maan pyörii, ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen. Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan
Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c .
Eli valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus.

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Kun Lorentzin ajan ja pituuden muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajatella asia näin:

Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastumisen ja pituuskotraktion lyhentämän matkan vuoksi valo ehtii peilille 1 µs:ssa.
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti (loogisesti päätellen) matkaa pidentäen, ja valolla kestää kulkea perille 1 µs.
Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c.

(Valon päiväntasaajan suuntaiselle komponentille sama periaate toimii valon kaikissa suunnissa.)

Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²)
.......
.......

Mehän olemme siinä valolähteen koordinaatistossa, jossa valo kokee menosuuntaan matkan lyhentyneenä ja paluusuuntaan matkan pidentyneenä.
No muuttuko se matka todellisesti?
Kun mitataan mekaanisella mitalla ensin matka valolähteeltä peiliin, saadaan 300 m, ja kun mitataan sen peililtä valolähteelle, saadaan sama 300 m.

Mutta laskettu valon kulkuaika edellä olevan laskelman mukaan on
Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Kuitenkin valon todellinen edestakainen kulkuaika = 2L/c . Ja me olemme tuossa koordinaatistossa todistamassa tapahtumaa.

Mikä tuo matka sitten todellisuudessa on, kun se metrimitalla on molempiin suuntiin 300 m, mutta valo kokee sen menosuuntaan lyhentyneenä ja paluusuuntaan pidentyneenä?

No, ehkä jokaisella on oikeus päättää, mikä se oikea todellinen matka on, ja se on hänen todellisuutensa.

Täytyy perua puheeni tuon fyysikon Bornin (vai mikä se oli) käsityksen mitätöimisessä ja sanoa, ettei minulla ole kantaa asiassa.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Mutta se lipputangon mahduttaminen sitä lyhyempään latoon ei toimi tapahtumien samanaikaisuuden suhteellisuudenkaan vuoksi, koska eri ajassa olevan koordinaatiston tapahtumaa ei voi tarkastella samanaikaisesti toisessa koordinaatistossa (paitsi Gossun jumalmoodissa), ja sitähän tarkastellaan ladon koordinaatistossa.

[Kontra]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

Ei aiheuta. Sen aiheuttaa kappaleen vaihtuminen.

Kuitenkin ensin tulee tarve kontraktiolle, ajattelen että Einstein huomasi teorian vaativan kontraktiota. Joten hän mallasi sitä ja ehkä vasta myöhemmin keksittiin miten kontraktio voidaan selittää. Itse en tajua selitystä. Jos selitys on tiedossa, siitä olisi syytä julkaista kansanomainen rautalankamalli.

Sinähän toit tänne 21.11 videon pituuskontrakiosta - eikös se siitä selvinnyt?
(Pituuskontraktio ei ollut Einsteinin vaan Lorentzin oivallus.)

[Kontra]

Kappaleen muodonmuutokset ovat todellisia vain kappaleen omassa koordinaatistossa siinä vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Missään muussa sen suhteen liikkuvassa koordinaatistossa koettu kontraktio ei muuta kappaleen muotoa.
Jos esimerkiksi on mahdollista valokuvata kappaletta sivulta sen pyyhältäessä ohi, se voi näyttää lyhentyneeltä, mutta ei se tarkoita, että se olisi lyhentynyt, vaan osoitus pituuskontraktiosta nopeuden funktiona.

Tämä on oleellisen päivänselvää. Ovathan aikadilataatio ja pituuskontraktio vain perspektiivisiä mallinnusprojektioita.

Aika jännää, tuo vain perspektiivinen mallinnusprojektio aiheuttaa elämänlangan pitenemistä ja kappaleen puristumista ilman että sitä ko kappale tai henkilö huomaa ollenkaan että on paperin ohut, juu, jatkakaa vain.

Ei aiheuta. Sen aiheuttaa kappaleen vaihtuminen.

Kuitenkin ensin tulee tarve kontraktiolle, ajattelen että Einstein huomasi teorian vaativan kontraktiota. Joten hän mallasi sitä ja ehkä vasta myöhemmin keksittiin miten kontraktio voidaan selittää. Itse en tajua selitystä. Jos selitys on tiedossa, siitä olisi syytä julkaista kansanomainen rautalankamalli.

Ei sellaista voi tajuta mikä on täysin mahdotonta. Kun kaksi kappaletta liikkuu toistensa suhteen vallitsee symmetria, aina toinen liikkuu toisen mielestä ja se toinen on paikoillaan tasaisissa nopeuksissa, myös se mikä liikkuu on merkityksetöntä, protoni lähellä valonnopeutta käy siinä kuin rakettikin. Melkoista muodonmuutosta pitää olla että tuo hassutteluteoria jota suhteellisuusteoriaksi kutsutaan toimisi kuten kuvitellaan, kaikilta osin ainakaan.
Kokolailla merkillistä että aina se havaittava kokee muutoksia ja jos oletkin tuo havaittava, sinun havaittava kokee muutoksia joka taas havaitsee muutokset sinussa joita sinä et havaitse itsessäsi.

Informaatiossa toiselle voi muutoksia syntyä jotka tuottaa edellä mainittuja muutoksia, se on ainut paikka jossa tuollaista voi tapahtua niin että itse havaittava ei sitä muutosta huomaa.

Tuo sinun hölynpölysi on sikäli huono asia tällä tiedepalstalla, että joku voi sen uskoa ja joutuu harhateille fysiikan saloja selvitellessään.

Minäkin olen esittänyt puutteellisia ja vääriä tietoja silloin tällöin, mutta olen niitä jälkeenpäin korjaillut erehdykseni huomattuani.