Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Goswell]

No perustuu se nyt johonkin, massan määrään ja kiihtyvyyteen, F=ma. Samaan massasidonnaiseen ilmiöön mihin törmätään kun massa ei pääse kiihtymään gravikentässä.

Pistin modelle tietoa, minusta kyllä näytti että Neutroni puhui Tuulispäästä.

Ei sinun tarvi säästellä minua pöllyttäessäsi, antaa palaa vaan vanhaan malliin.

[Kontra]

No perustuu se nyt johonkin, massan määrään ja kiihtyvyyteen, F=ma. Samaan massasidonnaiseen ilmiöön mihin törmätään kun massa ei pääse kiihtymään gravikentässä.

Pistin modelle tietoa, minusta kyllä näytti että Neutroni puhui Tuulispäästä.

Ei sinun tarvi säästellä minua pöllyttäessäsi, antaa palaa vaan vanhaan malliin.

Kiitos modelle viestittämisestä. Ei vakuuta, kun mode sekoilee persoonissa - sehän provosoi riitaa keskusteluissa.
......

Juu juu F=ma, mutta massan paino ei ole sama eri gravitaatioissa, ja saman kiihtyvyyden voi saavuttaa erilaisella voimalla eri gravitaatioissa - ei varmaan suorassa suhteessa painoon, mutta jossakin pienessä suhteessa ehkä Machin periaatteen perusteella.

[Kontra]

Machin periaatteen voisi tarkastaa ISS asemallakin, vastaavalla tavalla kuin edellä esitin sen Kuussa tehtäväksi.

Ammutaan Maassa ja ISS asemalla tunnetulla jousivoimalla biljardipallo ja mitatataan pallon nopeus.

Ilmanvastus on sama molemmissa.
Kitkaa ISS asemalla ei ole lainkaan, mutta Maassa vaakasuuntaan ilmaan ammuttaessa pallon nopeuteen gravitaatio vaikuttaa kasvattavasti. Jos mittaus tehdään välittömästi pallon lähtiessä liikkeelle, gravitaation vaikutus jää marginaaliseksi.
Kellokin käy ISS asemalla nopeammin, mutta sen vaikutus voidaan tuloksessa kompensoida pois, kun käyntiero tiedetään.

[Kontra]

Pistin modelle tietoa, minusta kyllä näytti että Neutroni puhui Tuulispäästä.

Joo, tarkemmin luettuani Neutroni ensimmäisessä lauseessa tarkoitti minua, mutta toisessa lauseessa tarkoittikin jotain toista keskustelijaa tiedepalstalla - ei tuossa ketjussa.

[Aadolf]

Valolla on c nopeus heti lähdössä. Materia vaatii kiihdytyksen. Ero on rakenteissa, valo lienee kentän aikaansaannos, kenttä on jo viritetty "jousi". Materia on erillinen asia, vähän niinkuin jousipyssyn nuoli, valo taas on jousi itse. Nuoli ei voi koskaan saavuttaa jousen langan nopeutta. Jotenkin näin ajattelen, mutta kaavoja en tunne.

Piti vielä sanoa että ajatus että massa kasvaa kun liike-energia kasvaa on oikein hyvä. Nopeudella 0.99 c kurvissa ajava pikkuauto kohdistaa tiehen saman sivusuuntaisen voiman kuin nopeudella 0.9 c kurvissa liikkuva rekka. Alassuuntaisetkin voimat on samat, siis painovoimat. Mutta vieressä liikkuvaan autoon ei vaikuta suurentunutta vetovoimaa, siinäkin olet oikeassa. Se johtuu siitä että painovoima toimii silleen kun se toimii.

[Goswell]

Valolla on c nopeus heti lähdössä. Materia vaatii kiihdytyksen. Ero on rakenteissa, valo lienee kentän aikaansaannos, kenttä on jo viritetty "jousi". Materia on erillinen asia, vähän niinkuin jousipyssyn nuoli, valo taas on jousi itse. Nuoli ei voi koskaan saavuttaa jousen langan nopeutta. Jotenkin näin ajattelen, mutta kaavoja en tunne.

Piti vielä sanoa että ajatus että massa kasvaa kun liike-energia kasvaa on oikein hyvä. Nopeudella 0.99 c kurvissa ajava pikkuauto kohdistaa tiehen saman sivusuuntaisen voiman kuin nopeudella 0.9 c kurvissa liikkuva rekka. Alassuuntaisetkin voimat on samat, siis painovoimat. Mutta vieressä liikkuvaan autoon ei vaikuta suurentunutta vetovoimaa, siinäkin olet oikeassa. Se johtuu siitä että painovoima toimii silleen kun se toimii.

Hiukan tarkemmin pitää sanoa, hidasmassa kasvaa kiihtyvyyden mukana kun auto ajaa kaarteeseen, massa pysyy samana.

[pähkäilijä]

Valolla on c nopeus heti lähdössä. Materia vaatii kiihdytyksen. Ero on rakenteissa, valo lienee kentän aikaansaannos, kenttä on jo viritetty "jousi". Materia on erillinen asia, vähän niinkuin jousipyssyn nuoli, valo taas on jousi itse. Nuoli ei voi koskaan saavuttaa jousen langan nopeutta. Jotenkin näin ajattelen, mutta kaavoja en tunne.

Piti vielä sanoa että ajatus että massa kasvaa kun liike-energia kasvaa on oikein hyvä. Nopeudella 0.99 c kurvissa ajava pikkuauto kohdistaa tiehen saman sivusuuntaisen voiman kuin nopeudella 0.9 c kurvissa liikkuva rekka. Alassuuntaisetkin voimat on samat, siis painovoimat. Mutta vieressä liikkuvaan autoon ei vaikuta suurentunutta vetovoimaa, siinäkin olet oikeassa. Se johtuu siitä että painovoima toimii silleen kun se toimii.

Hiukan tarkemmin pitää sanoa, hidasmassa kasvaa kiihtyvyyden mukana kun auto ajaa kaarteeseen, massa pysyy samana.

Olen tehnyt siksakkia rel. massan kanssa jo 3 kertaa, pitäisikö vielä tehdä neljäs? Rupesin miettimään kuuman kappaleen painoa, sehän painaa enemmän kuin kylmänä. Myös jousi painaa jännitettynä enemmän kuin levossa. Samoin kappaleen liike-energia tuo lisäpainoa. Yllättävää on että liike-energia ei varastoidu kun kappale pannaan vaa'alle kun vaaka menee samaa vauhtia. Mutta jos vaaka on levossa, se mittaisi suuremman lukeman liikkuvan kappaleen painoksi.

[Eusa]

Valolla on c nopeus heti lähdössä. Materia vaatii kiihdytyksen. Ero on rakenteissa, valo lienee kentän aikaansaannos, kenttä on jo viritetty "jousi". Materia on erillinen asia, vähän niinkuin jousipyssyn nuoli, valo taas on jousi itse. Nuoli ei voi koskaan saavuttaa jousen langan nopeutta. Jotenkin näin ajattelen, mutta kaavoja en tunne.

Piti vielä sanoa että ajatus että massa kasvaa kun liike-energia kasvaa on oikein hyvä. Nopeudella 0.99 c kurvissa ajava pikkuauto kohdistaa tiehen saman sivusuuntaisen voiman kuin nopeudella 0.9 c kurvissa liikkuva rekka. Alassuuntaisetkin voimat on samat, siis painovoimat. Mutta vieressä liikkuvaan autoon ei vaikuta suurentunutta vetovoimaa, siinäkin olet oikeassa. Se johtuu siitä että painovoima toimii silleen kun se toimii.

Hiukan tarkemmin pitää sanoa, hidasmassa kasvaa kiihtyvyyden mukana kun auto ajaa kaarteeseen, massa pysyy samana.

Olen tehnyt siksakkia rel. massan kanssa jo 3 kertaa, pitäisikö vielä tehdä neljäs? Rupesin miettimään kuuman kappaleen painoa, sehän painaa enemmän kuin kylmänä. Myös jousi painaa jännitettynä enemmän kuin levossa. Samoin kappaleen liike-energia tuo lisäpainoa. Yllättävää on että liike-energia ei varastoidu kun kappale pannaan vaa'alle kun vaaka menee samaa vauhtia. Mutta jos vaaka on levossa, se mittaisi suuremman lukeman liikkuvan kappaleen painoksi.

Vaaka, jonka massa on nolla, ei mittaa eri vauhdilla siihen törmääville samanmassaisille kappaleille eri painoja. Mieti mieluummin tuota.

[Kontra]

Kirjoitin taas puutaheinää tuolla edellä punaisella.

Jos pidetään siitä kiinni, että kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa valonnopeus on
300’000 km/s, Maan ajalla Maasta havaittuna 300’000 km matka ei voi silloin olla yhtä pitkä matka
kaikkialla universumissa. Eli Maasta havaittuna Maan gravitaatiota heikommassa gravitaatiossa
matkat ovat lyhyempiä ja voimakkaammassa gravitaatiossa pidempiä.

Jos Kuussa kuuauto kulkee 10,000 m/s, niin Maasta mitataan sille 10 metrin matkalla hitaammalla ajalla 9,999 s.
Maasta havaitaan auton siis kulkevan sekunnissa 10,001 metriä. Eli matkat Kuussa havaitaan Maasta todellista pidempinä.

Korjattuna em kappale kuuluu:

Jos pidetään siitä kiinni, että kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa valonnopeus on
300’000 km/s, Maan ajalla Maasta havaittuna 300’000 km matka ei voi silloin olla yhtä pitkä matka
kaikkialla universumissa. Eli Maasta havaittuna Maan gravitaatiota heikommassa gravitaatiossa
matkat mitataan pidemmiksi ja voimakkaammassa gravitaatiossa lyhyemmiksi.

Eka arvauksessasi olit vähemmän väärässä. Shapiroilmiö on juuri sitä, että valolla mitattu matka syvemmän gravitaatiokaivon kautta on pidempi.

.
Hyppää järveen.

Maassa 150 m matkalla valon edestakaiselle kulkuajalle mitataan 1,000 µs.
ISS asemalta nopeammin kulkevalla ajalla samalle tapahtumalla mitataan aika 1,001 µs.

300000 km/ 1,000 µs = 300,0 m
300000 km/ 1,001 µs = 299,7 m

Eli ISS asema mittaa tuon 150 metrin matkan lyhyemmäksi kuin 150 m.

Kappas vaan, olitkin oikeassa - on ollut vähän liikaa vauhtia, etten noteerannut huomautustasi.
Nöyrin anteeksipyyntö hölmöilystäni - kyllä hävettää.

Näinhän se laskelma menee oikein:
(300000 km/s) · 1,000 µs = 300,0 m
(300000 km/s) · 1,001 µs = 300,3 m

Joten pienemmästä gravitaatiosta koetaan matkat suuremmassa gravitaatiossa todellista pidemmiksi ja pienemmästä gravitaatiosta lyhemmiksi. Eli ensimmäinen päätelmäni olikin oikein, kuten korjasit.
Ja kumminkohan päin se universumin todellin ikä ja koko sitten meneekään?

Noita Black out:eja tulee mulle silloin tällöin, kun ajatukset pyörivät suurissa ilmiöissä, ettei noita alakoulussa opeteltuja laskuopin sääntöjä muista kunnioittaa.

Olen jo pitkään harkinnut lopettavani esityksen Suhteellisuustorian tulkintoja kehittelyn, mutta aina löytyy tarkennettavaa ja korjattavaa.
Olen odottanut jonkun toisen jatkavan esityksen eteenpäin viemistä, koska siinä olen puuttunut suhteellisuusteorian puutteelisuuksiin ja tulkintojen virheellisyyksiin, jotka tieteen kannalta olisi välttämätöntä täydentää ja oikaista.

[Eusa]

Kirjoitin taas puutaheinää tuolla edellä punaisella.

Jos pidetään siitä kiinni, että kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa valonnopeus on
300’000 km/s, Maan ajalla Maasta havaittuna 300’000 km matka ei voi silloin olla yhtä pitkä matka
kaikkialla universumissa. Eli Maasta havaittuna Maan gravitaatiota heikommassa gravitaatiossa
matkat ovat lyhyempiä ja voimakkaammassa gravitaatiossa pidempiä.

Jos Kuussa kuuauto kulkee 10,000 m/s, niin Maasta mitataan sille 10 metrin matkalla hitaammalla ajalla 9,999 s.
Maasta havaitaan auton siis kulkevan sekunnissa 10,001 metriä. Eli matkat Kuussa havaitaan Maasta todellista pidempinä.

Korjattuna em kappale kuuluu:

Jos pidetään siitä kiinni, että kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa valonnopeus on
300’000 km/s, Maan ajalla Maasta havaittuna 300’000 km matka ei voi silloin olla yhtä pitkä matka
kaikkialla universumissa. Eli Maasta havaittuna Maan gravitaatiota heikommassa gravitaatiossa
matkat mitataan pidemmiksi ja voimakkaammassa gravitaatiossa lyhyemmiksi.

Eka arvauksessasi olit vähemmän väärässä. Shapiroilmiö on juuri sitä, että valolla mitattu matka syvemmän gravitaatiokaivon kautta on pidempi.

.
Hyppää järveen.

Maassa 150 m matkalla valon edestakaiselle kulkuajalle mitataan 1,000 µs.
ISS asemalta nopeammin kulkevalla ajalla samalle tapahtumalla mitataan aika 1,001 µs.

300000 km/ 1,000 µs = 300,0 m
300000 km/ 1,001 µs = 299,7 m

Eli ISS asema mittaa tuon 150 metrin matkan lyhyemmäksi kuin 150 m.

Kappas vaan, olitkin oikeassa - on ollut vähän liikaa vauhtia, etten noteerannut huomautustasi.
Nöyrin anteeksipyyntö hölmöilystäni - kyllä hävettää.

Näinhän se laskelma menee oikein:
(300000 km/s) · 1,000 µs = 300,0 m
(300000 km/s) · 1,001 µs = 300,3 m

Joten pienemmästä gravitaatiosta koetaan matkat suuremmassa gravitaatiossa todellista pidemmiksi ja pienemmästä gravitaatiosta lyhemmiksi. Eli ensimmäinen päätelmäni olikin oikein, kuten korjasit.
Ja kumminkohan päin se universumin todellin ikä ja koko sitten meneekään?

Noita Black out:eja tulee mulle silloin tällöin, kun ajatukset pyörivät suurissa ilmiöissä, ettei noita alakoulussa opeteltuja laskuopin sääntöjä muista kunnioittaa.

Olen jo pitkään harkinnut lopettavani esityksen Suhteellisuustorian tulkintoja kehittelyn, mutta aina löytyy tarkennettavaa ja korjattavaa.
Olen odottanut jonkun toisen jatkavan esityksen eteenpäin viemistä, koska siinä olen puuttunut suhteellisuusteorian puutteelisuuksiin ja tulkintojen virheellisyyksiin, jotka tieteen kannalta olisi välttämätöntä täydentää ja oikaista.

Olin antanut jo ennakolta anteeksi - mitäpä ihminen temperamentilleen mahtaa, eikä kannatakaan tukahduttaa, koska sairastuu.