Likimain puolen vuoden välein toistan tämän kysymyksen: mitenkähän universumin kokonaisgravitaatio määritellään tai jopa lasketaan.
Galakseilla on galaksiryhmässä keskinäinen gravitaatio, joka pitää ryhmän koossa, ja koko universumilla galaksiryhmien keskinäinen gravitaatio, joka yrittää pitää universumia koossa laajenemista vastaan. Tuo universumin gravitaatio on heikentynyt universumin historian aikana, mutta ei se mihinkään kadonnut ole.pähkäilijä kirjoitti: ↑14.12.2025, 10:56Gravitaatiopunasiirtymä voi toteutua vain kun fotoni joutuu tekemään työtä gravitaatiota vasten. Universumissa fotoni ei joudu tekemään työtä koska materia "tekee työn". Siis materiaan jo ladattu nopeus on se joka hidastuu (jos pimeää energiaa ei olekaan). Fotoni on siksi vapaamatkustaja.Kontra kirjoitti: ↑14.12.2025, 08:28
[ Dos Syksy Räsäseltä kysyin ajan kulkunopeudesta 12.03.024.
”Aika kulkee samaa tahtia kaikkina maailmankaikkeuden aikoina (ihan sen perusteella, miten ajan kuluminen määritellään).
Mutta koska valo venyy avaruuden laajetessa, kaukaisten kohteiden tapahtumat näyttävät meistä tapahtuvan hitaammin.
Tämä on helppo ymmärtää. Koska valon aallonpituus kasvaa, peräkkäisten aallonhuippujen saapumisen aikaväli on pidempi, eli signaali tulee hitaammin.”]
Tuo vastaus ei riitä kumoamaan ajan nopeutumista universumissa sen laajentuessa, johtuen kokonaisgravitaation heikentymisestä. Valon venymiseen on kaksi syytä: universumin laajeneminen ja Valon gravitaatiopunasiirtymä ks sivu 25.
Vielä yksi asia sekoittaa, onko avaruudella reunaa vai ei? Jos avaruus on reunaton, jokainen suunta kumoaa gravitaation suunnan ja kentällä ei ole vaikutussuuntaa (sama tilanne kuin maan ytimessä, 100kg punttitangon voi nostaa hiuksella). Jos on reuna, niin reuna-alueella kentällä on selvä suunta koska tyhjä avaruus ei gravitoi.
Räsäsen perustelu aallonpituuden kasvulle on puolinainen, nimittäin kauempaa tuleva aalto on myös kauempaa menneisyydestä jolloin avaruus oli tiheämpi. Tästä hän ei mainitse.
Muinaisen universumin suuressa gravitaatiossa supernova (galaksi tms) on lähettänyt fotonin vaeltamaan meidän galaksiamme kohti, joka lopulta on saapunut Maahan. Maan gravitaatio on mitätön verrattuna supernovan (galaksin tms) gravitaatioon ja universumin gravitaatio on paljon heikompi kuin ko muinaisen universumin gravitaatio, joten fotoni menettää energiaansa ponnistellessaan gravitaatiota vastaan suuremmasta gravitaatiosta meidän pienempään gravitaation. Fotonin aallonpituus on kasvanut ja tulkitaan gravitaatiopunasiirtymänä.
Etanajuttu on humoristinen, kyse on periaatteesta. Ajattelen että luonnossa on pienin mahdollinen partikkeli jota voidaan mitata siksi että mittalaite pystyy siihen. Jos mittalaite olisi rajattoman pieni, niin asteikko vastaavasti olisi rajattoman pieni. Siis pienuudella ei olisi periaatteessa rajaa mutta käytännössä raja tulee vastaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑13.12.2025, 22:54Pakko olla fotonilla oma kenttä. Johtuu siitä että se samaa puuta materian kanssa. Eli materia voidaan muuttaa fotoneiksi tai fotonit materiaksi.Konsta kirjoitti: ↑13.12.2025, 15:31
Kolmas kysymys
Mikä on pienin aineellisen maailman mitattavissa oleva (?) asia, jolla voi olla, tai jolla on teoreettisesti oma gravitaatiokenttä ?
Fotoneihin gravitaatiokentät vaikuttavat, mutta onko yksittäisellä fotonilla myös oma gravitaatiokenttä, joka voi vaikuttaa muihin fotoneihin ?
Yritän vain saada kuvan aineellisen maailmankaikkeuden luonteesta tavallista arkikieltä käyttämällä, eksymättä loputtomiin yhtälöviidakkoihin ja teoriatutkiskeluihin.
Pienin mitattavissa oleva asia lienee isompi kooltaan kuin pienin asia absoluuttisesti jos niin tiheää mitta-asteikkoa ei ole olemassa.
Esimerkki: otetaan valokuva kahdesta etanasta. Toinen on paikallaan, toinen loittonee etanan vauhtia. Kuvasta tuskin pystyy sanomaan kumpi loittonee, ei ole niin tarkkaa mittaria.
Fotonin työ voidaan ymmärtää myös näin:Kontra kirjoitti: ↑14.12.2025, 12:16 ja universumin gravitaatio on paljon heikompi kuin ko muinaisen universumin gravitaatio, joten fotoni menettää energiaansa ponnistellessaan gravitaatiota vastaan suuremmasta gravitaatiosta meidän pienempään gravitaation. Fotonin aallonpituus on kasvanut ja tulkitaan gravitaatiopunasiirtymänä.
Fotoni kiitää avaruudessa. Sen takana avaruus on x kenttävoimainen ja sen edessä avaruus on x kenttävoimainen. Koska molemmat suunnat on saman suuruisia, fotoni säilyttää energiansa.
Eikös määrittelyksi riitä: Kaikilla universumin massoilla on gravitaatio ja kun ne summautuvat syntyy kokonaisgravitaatio.
Eiväthän massojen gravitaatiot suinkaan sammuta toisiaan, vaan summautuvat keskenään. Siihenhän ajatukseen perustuu myös Machin periaate.
Meillähän oli aikoinaan keskustelua tätä sivuten esityksessä Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulla 21
UNIVERSUMIN AIKA JA VALONNOPEUS
Universumin aika gravitaation ja galaksiryhmien nopeuden funktiona
Kyllä arvostat minun kykyni turhan korkealle, kun kuvittelet minun pystyvän laskemaan universumin kokonaisgravitaation.
.......
Etkös voisi korjata asenteesi tähän yritykseeni vastata sinun tuolla aikoinaan esittämääsi ennustukseen, että suhteellisuusteoriaan tullaan tekemään tarkennuksia.
Eli yrittäisit itsekin tehdä jotakin sen hyväksi, etkä vain odottaisi minun raatavan yksin laiskojen tiedemiesten ja naisten puolesta. Edes kannustaisit negatiivisen asenteesi sijasta, ja lakkaisit kumartamasta auktoriteetteja.
Muistatko tämän ennustuksesi?
Sen uskallan ennustaa, että suhteellisuusteoriaan tulllaan seuraavien sukupolvien aikana tekemään tarkennuksia, mutta jää nähtäväksi, että mitä tarkennuksia.
Tuossa on lisää käsitteitä, jotka pitää määritellä. Mitä tarkoitat sanalla "gravitaatio", ja mitä tarkoittaa "gravitaatioiden summa"? Lasketko yhteen reaalilukuja? Potentiaalienergioiden summa? Vektorisumma? Integroit jotain koko universumin tilavuuden suhteen?
Toki. Viittasin siihen, että kvanttifysiikan lainalaisuuksia ja painovoimaa ei ole vielä täysin pystytty yhdistämään.
Kun kysyt mitä tarkoitan sanalla "gravitaatio", sen avaamisen delegoisin sinulle.QS kirjoitti: ↑14.12.2025, 13:06Tuossa on lisää käsitteitä, jotka pitää määritellä. Mitä tarkoitat sanalla "gravitaatio", ja mitä tarkoittaa "gravitaatioiden summa"? Lasketko yhteen reaalilukuja? Potentiaalienergioiden summa? Vektorisumma? Integroit jotain koko universumin tilavuuden suhteen?
Toki. Viittasin siihen, että kvanttifysiikan lainalaisuuksia ja painovoimaa ei ole vielä täysin pystytty yhdistämään.
Sinä siis viis veisaat suheellisuuteorian perusteiden virhetulkinnoista, kun fysiikan menneiden aikojen nerokkaiden auktoriteettien arvostelu on niin suuri synti, ettei siihen normaalijärjellä varustettujen pidä erehtyä.
......
Tähän sopiikin analogia Abraham Lincolnin kertomassa kaskussa.
Ukko kirves kädessään tappeli karhun kanssa ja kun oli jäämässä alakynteen, huusi apua. Vaimo hätääntyneenä: - mitenkäs minä voisin auttaa? Ukko: - kannusta edes.
Se karhu on se akateemin oppi: Kaikki on kerran jo mietitty valmiiksi, ettei omia aivoja kannata yrittää käyttää.
Tiedän mitä gravitaatiolla tarkoitetaan yleisessä suhteellisuusteoriassa, ja myös sen, että "gravitaatioiden summa" on mahdoton määritellä edes äärellisessä aika-avaruuden osassa, puhumattakaan koko universumista.Kontra kirjoitti: ↑14.12.2025, 13:22Kun kysyt mitä tarkoitan sanalla "gravitaatio", sen avaamisen delegoisin sinulle.QS kirjoitti: ↑14.12.2025, 13:06Tuossa on lisää käsitteitä, jotka pitää määritellä. Mitä tarkoitat sanalla "gravitaatio", ja mitä tarkoittaa "gravitaatioiden summa"? Lasketko yhteen reaalilukuja? Potentiaalienergioiden summa? Vektorisumma? Integroit jotain koko universumin tilavuuden suhteen?
Toki. Viittasin siihen, että kvanttifysiikan lainalaisuuksia ja painovoimaa ei ole vielä täysin pystytty yhdistämään.
Siksi kysyinkin, mitä sinä tarkoitat "gravitaatioiden summalla", kun se on hypoteesisi kannalta ihan oleellinen käsite.
Suhteellisuusteorian tulkintoja sivu 25 kirjoitin aiheesta näin:pähkäilijä kirjoitti: ↑14.12.2025, 12:38Fotonin työ voidaan ymmärtää myös näin:Kontra kirjoitti: ↑14.12.2025, 12:16 ja universumin gravitaatio on paljon heikompi kuin ko muinaisen universumin gravitaatio, joten fotoni menettää energiaansa ponnistellessaan gravitaatiota vastaan suuremmasta gravitaatiosta meidän pienempään gravitaation. Fotonin aallonpituus on kasvanut ja tulkitaan gravitaatiopunasiirtymänä.
Fotoni kiitää avaruudessa. Sen takana avaruus on x kenttävoimainen ja sen edessä avaruus on x kenttävoimainen. Koska molemmat suunnat on saman suuruisia, fotoni säilyttää energiansa.
Valon gravitaatio-punasiirtymä
Ks. ed. Maa – geostationaarinen satelliitti
Lähetetään valonsäde maasta geostationaariseen satelliittiin. Kun satelliitissa aika kulkee nopeammin kuin maassa pienemmän gravitaation vuoksi, samaan aikajaksoon mahtuu vähemmän aallonpituuksia kuin maassa, jolloin valo havaitaan punaisempana.
(Myös voidaan ajatella valon aallonpituuden kasvavan valon menettäessä energiaansa kiivetessään gravitaatiokaivosta ylös, jolloin valo havaitaan punaisempana.)
Satelliitissa valo havaitaan ”punasiirtyneenä”, vaikka syy ei ole doppler-ilmiö.
Me keskustelimme aiheesta tätä sivuten esityksessä Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulla 21QS kirjoitti: ↑14.12.2025, 14:03Tiedän mitä gravitaatiolla tarkoitetaan yleisessä suhteellisuusteoriassa, ja myös sen, että "gravitaatioiden summa" on mahdoton määritellä edes äärellisessä aika-avaruuden osassa, puhumattakaan koko universumista.Kontra kirjoitti: ↑14.12.2025, 13:22Kun kysyt mitä tarkoitan sanalla "gravitaatio", sen avaamisen delegoisin sinulle.QS kirjoitti: ↑14.12.2025, 13:06Tuossa on lisää käsitteitä, jotka pitää määritellä. Mitä tarkoitat sanalla "gravitaatio", ja mitä tarkoittaa "gravitaatioiden summa"? Lasketko yhteen reaalilukuja? Potentiaalienergioiden summa? Vektorisumma? Integroit jotain koko universumin tilavuuden suhteen?
Toki. Viittasin siihen, että kvanttifysiikan lainalaisuuksia ja painovoimaa ei ole vielä täysin pystytty yhdistämään.
Siksi kysyinkin, mitä sinä tarkoitat "gravitaatioiden summalla", kun se on hypoteesisi kannalta ihan oleellinen käsite.
Siinä esitin, mikä on gravitaatio Maan ja Kuun Lagrangen pisteessä. Se periaate toimii myös galakseissa, niiden ryhmissä ja universumissa.
sivu 21
UNIVERSUMIN AIKA JA VALONNOPEUS
Universumin aika gravitaation ja galaksiryhmien nopeuden funktiona