Kerroin edellä keinon gravitaation mittaamiseksi: tehdään havaintoja, joiden pohjalta lasketaan linssausvoimakkuus.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Teoria nimenomaan edellyttää tähtitieteellistä määrää energiaa kappaleen kiihdyttämiseksi lähelle c nopeutta. Iso kysymys on mihin se energia häviäisi tutkasta kun se muutetaan liike-energiaksi? Maassa se painaa, fotoneina samoin mutta kun se muutetaan kineettiseksi, tutka hukkaisi sen. Ja peruste sen olemassaololle on ES:n kaava. Eikö kaava kerro energian määrää? Siis kaava sanoo että energia on ladattu liike-energiaksi vaikkei kaava kerrokaan yksityiskohtia miten se tapahtuu. Yksityiskohdissa on eri vaihtoehtoja, 1. rel. nopeus on mystinen tai sitten 2. se ei ole mystinen vaan luonto jotenkin huomioi energiainvestoinnin määrän ja kaavan perusta on newtonilainen E = 1/2mv^2. Tässä ei-mystisessä vaihtoehdossa on ikäänkuin tyhjä laatikko jota aletaan kiihdyttämään newtonilaisittain. Ensin se kiihtyy kepeästi mutta kun sähkölasku maksetaan euron kolikkoina heittämällä kolikko laatikkoon, paino nousee. Kun laatikko on puolillaan, sen kiihdyttäminen maksaa huomattavasti enemmän kuin alussa. Lopulta kiihdyttäminen on niin tuskallista että juuri mitäänQS kirjoitti: ↑23.12.2025, 16:19Jos "gravitaatio on voimakkaampi", mutta ei ole olemassa edes teoreettista keinoa mitata, että "gravitaatio on voimakkaampi", niin miten se voi olla voimakkaampi? Kun maassa ihminen painaa aina sen 80kg riippumatta miten päin ja millä nopeudella raketti etenee, niin mikä on "voimakkaampi"?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 14:46Maan gravitaatio muuttuu suhteessa rakettiin mutta ei suhteessa maahan. Raketin gravitaatio muuttuu suhteessa maahan mutta ei suhteessa rakettiin. Eli raketti ei ole erityisasemassa.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:48Hyvä, sentään hyväksyt, että maan gravitaatio ei tässä muutu mihinkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Raketista käsin katsottuna kaukoputkella vaaka näyttää maassa 80kg, sama lukema jonka vaa'alla seisova näkee.
Miksi raketti on universumissa erityisasemassa, kun sen gravitaatio muuttuu, kun se liikkuu maan suhteen suurella nopeudella, mutta maan gravitaatio ei muutu kun se liikkuu suurella nopeudella raketin suhteen?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Mutta raketin omalla g-mittarilla sama henkilö painaa 250kg mikä 170kg lisä tulee g-mittarin suhteesta henkilöön.
Tähän tarvitaan tuotekuvaus ja käyttöohjeet (linkki verkkokauppaan myös ok): mikä on g-mittari ja mikä on g-mittarin suhde henkilöön? Jokin suhde-säätönuppi mittarin etupaneelissa? Ja miten g-mittari saadaan liikkuvasta raketista asennettua maapallolla olevan jalkojen alle, kun se g-mittari on raketissa ja ihminen massa, ja koko hökötys vieläpä kohtuu suurella nopeudella niin halvatun hengenvaarallinen mittaripähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Tavallisen vaa'an suhde henkilöön on lepo mutta g-mittarin suhde henkilöön on relativistinen.Tavallinen vaaka on ihan turvallinen laite, mutta tämä g-mittari selvästi ei ole.
G-mittaria ei ole ainakaan sarjavalmistuksessa, enkä tiedä onko edes yksittäisiä olemassa. Tässä fysiikan keskustelussa se on vain apukeino kuvata gravitaation voimakkuutta, tietysti voisi sanoa että "gravitaatio on voimakkaampi".
ei tapahdu. Eli luonto huomaa kyllä kolikoiden tuottaman gravitaation. Mutta kaavassa se piilossa.
Mystinen 1. vaihtoehto taas on se että kaavan mukaan energian tarve lähestyy ääretöntä mutta selitystä ei kukaan tiedä.
Mutta oli 1. tai 2. niin luonto varmasti rekisteröi energian. Siksi se ilmenee kun nopeusero on relativistinen. Levossa se ei voi ilmetä kun kaikki inertiaalikoordinaatistot on suhteellisuusperiaatteen perusteella ikäänkuin samassa nollatilassa.
Mihin oletukseen perustuen luonnon on mitattava toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden nopeuksia ja niiden eroja "tutkalla", joka toteutetaan gravitaatiolta käyttämällä?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 17:25Teoria nimenomaan edellyttää tähtitieteellistä määrää energiaa kappaleen kiihdyttämiseksi lähelle c nopeutta. Iso kysymys on mihin se energia häviäisi tutkasta kun se muutetaan liike-energiaksi?QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 16:19Jos "gravitaatio on voimakkaampi", mutta ei ole olemassa edes teoreettista keinoa mitata, että "gravitaatio on voimakkaampi", niin miten se voi olla voimakkaampi? Kun maassa ihminen painaa aina sen 80kg riippumatta miten päin ja millä nopeudella raketti etenee, niin mikä on "voimakkaampi"?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 14:46Maan gravitaatio muuttuu suhteessa rakettiin mutta ei suhteessa maahan. Raketin gravitaatio muuttuu suhteessa maahan mutta ei suhteessa rakettiin. Eli raketti ei ole erityisasemassa.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:48Hyvä, sentään hyväksyt, että maan gravitaatio ei tässä muutu mihinkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Raketista käsin katsottuna kaukoputkella vaaka näyttää maassa 80kg, sama lukema jonka vaa'alla seisova näkee.
Miksi raketti on universumissa erityisasemassa, kun sen gravitaatio muuttuu, kun se liikkuu maan suhteen suurella nopeudella, mutta maan gravitaatio ei muutu kun se liikkuu suurella nopeudella raketin suhteen?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Mutta raketin omalla g-mittarilla sama henkilö painaa 250kg mikä 170kg lisä tulee g-mittarin suhteesta henkilöön.
Tähän tarvitaan tuotekuvaus ja käyttöohjeet (linkki verkkokauppaan myös ok): mikä on g-mittari ja mikä on g-mittarin suhde henkilöön? Jokin suhde-säätönuppi mittarin etupaneelissa? Ja miten g-mittari saadaan liikkuvasta raketista asennettua maapallolla olevan jalkojen alle, kun se g-mittari on raketissa ja ihminen massa, ja koko hökötys vieläpä kohtuu suurella nopeudella niin halvatun hengenvaarallinen mittaripähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Tavallisen vaa'an suhde henkilöön on lepo mutta g-mittarin suhde henkilöön on relativistinen.Tavallinen vaaka on ihan turvallinen laite, mutta tämä g-mittari selvästi ei ole.
G-mittaria ei ole ainakaan sarjavalmistuksessa, enkä tiedä onko edes yksittäisiä olemassa. Tässä fysiikan keskustelussa se on vain apukeino kuvata gravitaation voimakkuutta, tietysti voisi sanoa että "gravitaatio on voimakkaampi".
Luonnossa ei ole "gravitaation säilymisen lakia", joka vastaa käyttämääsi tutka-mielikuvaa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa ei ole edes energian säilymisen lakia. Esimerkiksi gravitaatiossa nouseva fotoni punasiirtyy, ja sen energia pienenee, mutta energia ei siirry mihinkään. Se on kadonnut, jos asian haluaa karkeasti ilmaista. Energian säilymisen tilalla on laki, joka takaa sen, että energia-impulssitensorin divergenssi (aika-avaruuden kaarevuus huomioiden) on nolla. Perinteisen energian säilymisen \((d/dt) E = 0\) sijasta on voimassa \(\nabla_\nu T^{\mu\nu}=0\), missä \(T^{\mu\nu}\) on aiemmin mainittu 16-komponenttinen tensori.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 17:25 Maassa se painaa, fotoneina samoin mutta kun se muutetaan kineettiseksi, tutka hukkaisi sen.
Kun ammutaan 1000kg kuula hyvin lähelle valon nopeuttta, niin koko maapallon ja parin muunkin planeetan energiavarat kuluisivat. Ja Maan gravitaatio kyllä pienenee ampumaharjoituksen aikana. Mutta kuulan pinnalla istuvalle havaitsijalle tuon kuulan gravitaatio on aivan sama kuin ennen ampumista. Kuulan massa-energia, liike-energia ja liikemäärä ovat mukana energia-impulssitensorissa, mutta painovoiman laki on kovariantti, jonka seurauksena kuulan kyydissä istujan fysiikka ei ole muuttunut. Myös Maahan jäänyt havaitsija näkee gravitaatio-ilmiöt kuulan ymärillä samoina kuin ennenkin.
Luonnon on pakko mitata, avaruuden kaareutuminen etenee c nopeudella.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 18:31Mihin oletukseen perustuen luonnon on mitattava toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden nopeuksia ja niiden eroja "tutkalla", joka toteutetaan gravitaatiolta käyttämällä?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 17:25Teoria nimenomaan edellyttää tähtitieteellistä määrää energiaa kappaleen kiihdyttämiseksi lähelle c nopeutta. Iso kysymys on mihin se energia häviäisi tutkasta kun se muutetaan liike-energiaksi?QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 16:19Jos "gravitaatio on voimakkaampi", mutta ei ole olemassa edes teoreettista keinoa mitata, että "gravitaatio on voimakkaampi", niin miten se voi olla voimakkaampi? Kun maassa ihminen painaa aina sen 80kg riippumatta miten päin ja millä nopeudella raketti etenee, niin mikä on "voimakkaampi"?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 14:46Maan gravitaatio muuttuu suhteessa rakettiin mutta ei suhteessa maahan. Raketin gravitaatio muuttuu suhteessa maahan mutta ei suhteessa rakettiin. Eli raketti ei ole erityisasemassa.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:48Hyvä, sentään hyväksyt, että maan gravitaatio ei tässä muutu mihinkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Raketista käsin katsottuna kaukoputkella vaaka näyttää maassa 80kg, sama lukema jonka vaa'alla seisova näkee.
Miksi raketti on universumissa erityisasemassa, kun sen gravitaatio muuttuu, kun se liikkuu maan suhteen suurella nopeudella, mutta maan gravitaatio ei muutu kun se liikkuu suurella nopeudella raketin suhteen?pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Mutta raketin omalla g-mittarilla sama henkilö painaa 250kg mikä 170kg lisä tulee g-mittarin suhteesta henkilöön.
Tähän tarvitaan tuotekuvaus ja käyttöohjeet (linkki verkkokauppaan myös ok): mikä on g-mittari ja mikä on g-mittarin suhde henkilöön? Jokin suhde-säätönuppi mittarin etupaneelissa? Ja miten g-mittari saadaan liikkuvasta raketista asennettua maapallolla olevan jalkojen alle, kun se g-mittari on raketissa ja ihminen massa, ja koko hökötys vieläpä kohtuu suurella nopeudella niin halvatun hengenvaarallinen mittaripähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 13:26 Tavallisen vaa'an suhde henkilöön on lepo mutta g-mittarin suhde henkilöön on relativistinen.Tavallinen vaaka on ihan turvallinen laite, mutta tämä g-mittari selvästi ei ole.
G-mittaria ei ole ainakaan sarjavalmistuksessa, enkä tiedä onko edes yksittäisiä olemassa. Tässä fysiikan keskustelussa se on vain apukeino kuvata gravitaation voimakkuutta, tietysti voisi sanoa että "gravitaatio on voimakkaampi".
Luonnossa ei ole "gravitaation säilymisen lakia", joka vastaa käyttämääsi tutka-mielikuvaa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa ei ole edes energian säilymisen lakia. Esimerkiksi gravitaatiossa nouseva fotoni punasiirtyy, ja sen energia pienenee, mutta energia ei siirry mihinkään. Se on kadonnut, jos asian haluaa karkeasti ilmaista. Energian säilymisen tilalla on laki, joka takaa sen, että energia-impulssitensorin divergenssi (aika-avaruuden kaarevuus huomioiden) on nolla. Perinteisen energian säilymisen \((d/dt) E = 0\) sijasta on voimassa \(\nabla_\nu T^{\mu\nu}=0\), missä \(T^{\mu\nu}\) on aiemmin mainittu 16-komponenttinen tensori.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 17:25 Maassa se painaa, fotoneina samoin mutta kun se muutetaan kineettiseksi, tutka hukkaisi sen.
Kun ammutaan 1000kg kuula hyvin lähelle valon nopeuttta, niin koko maapallon ja parin muunkin planeetan energiavarat kuluisivat. Ja Maan gravitaatio kyllä pienenee ampumaharjoituksen aikana. Mutta kuulan pinnalla istuvalle havaitsijalle tuon kuulan gravitaatio on aivan sama kuin ennen ampumista. Kuulan massa-energia, liike-energia ja liikemäärä ovat mukana energia-impulssitensorissa, mutta painovoiman laki on kovariantti, jonka seurauksena kuulan kyydissä istujan fysiikka ei ole muuttunut. Myös Maahan jäänyt havaitsija näkee gravitaatio-ilmiöt kuulan ymärillä samoina kuin ennenkin.
Gravitaation säilymislaista en ole kuullut mutta materian säilymislaki vastaa samaa. No radioaktiivinen puolittuminen vaikuttaa joissakin aineissa mutta se on poikkeus. Fotonin säilymislakia ei ole koska fotoni heikkenee dopplerin ja punasiirtymän vuoksi. Joten doppler ja "ylämäki" avaruuden laajenemisessa syö fotonin energiaa. Siksi universumin energiasta on nykyään suurempi osa materian puolella (tässä ei huomioida pimeää ainetta/energiaa, myös "ylämäki" muuttuu "alamäeksi" jos pimeä energia on todellinen).
Kuitenkin liike-energia on meidän kolkassa hyvin vakaa energiamuoto, sen antamaan kaareutumiseen voi luottaa. Jos avaruus ei kaareutuisikaan, se olisi fysiikan vastaista. Liike-energiaan on investoitu gravitoivaa fotonia mutta kun se muuttuu liike-energiaksi, kaareutuminen häviäisi? Se vasta olisi kummallista.
Lisäys:
Oikeastaan laajeneminen ei syö fotonin energiaa, se on näennäistä. Miksi kaukaa tulevat fotonit on heikompia, johtuu niiden alkutilanteesta. Ne on jo alussa olleet matkalla laajenevassa avaruudessa jossa laajenemisen suunta on poikennut meidän suunnasta, siksi doppler vaikuttaa niissä enemmän tai vähemmän. Niiden energia lähtökoordinaatiston suhteen on paljon suurempi kuin voisi ensialkuun luulla. Toki ylämäki on verottanut sitä.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus ei välitä nopeudesta, jolla varaus etenee minkäkin havaitsijan suhteen. Vahva vuorovaikutus ei välitä siitä, millä nopeudella hiukkaset kiertävät havaitsijan suhteen kiihdytinrenkaassa. Heikko vuorovaikutus ei sekään välitä. Samoin gravitaatio ei välitä nopeudesta, jolla kuula etenee minkäkin havaitsijan suhteen.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 19:42 Luonnon on pakko mitata, avaruuden kaareutuminen etenee c nopeudella.
Luonto ei välitä pätkääkään miten havaitsijoita ja raketteja laitetaan liikkumaan minkäkin paikan suhteen. Luonnonlait ovat tiukasti havaitsija-riippumattomia, ja tämän perusperiaatteen oivalsi jo Galileo Galilei 1630-luvulla.
Olennaista ei oikeastaan ole nopeus vaan kaarevuuden välittyminen. Ongelma on jos kaarevuus oikenisi hammastangosta tapahtuvan kiihdytyksen jälkeen, sille pitäisi löytää fysikaaliset syyt. Täytyy googlettaa jos joku olisi törmännyt samaan aiheeseen.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 20:30Sähkömagneettinen vuorovaikutus ei välitä nopeudesta, jolla varaus etenee minkäkin havaitsijan suhteen. Vahva vuorovaikutus ei välitä siitä, millä nopeudella hiukkaset kiertävät havaitsijan suhteen kiihdytinrenkaassa. Heikko vuorovaikutus ei sekään välitä. Samoin gravitaatio ei välitä nopeudesta, jolla kuula etenee minkäkin havaitsijan suhteen.pähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 19:42 Luonnon on pakko mitata, avaruuden kaareutuminen etenee c nopeudella.
Luonto ei välitä pätkääkään miten havaitsijoita ja raketteja laitetaan liikkumaan minkäkin paikan suhteen. Luonnonlait ovat tiukasti havaitsija-riippumattomia, ja tämän perusperiaatteen oivalsi jo Galileo Galilei 1630-luvulla.
Löytyi AI:n kommentti kun laitoin googleen "does kinetic energy create gravity":
Yes, kinetic energy (energy of motion) absolutely contributes to gravity because all forms of energy, including motion, add to an object's total mass-energy, which sources gravity according to Einstein's General Relativity. While the effect from everyday speeds is tiny and usually ignored, relativistic speeds and internal kinetic energy (heat) have measurable gravitational effects, showing that moving objects and hot objects have slightly more gravitational pull than when stationary or cold.
In essence, a moving object has more energy than a stationary one, and that extra energy means it creates a slightly stronger gravitational field.
Täytyy jatkaa selausta..
Yes, kinetic energy (energy of motion) absolutely contributes to gravity because all forms of energy, including motion, add to an object's total mass-energy, which sources gravity according to Einstein's General Relativity. While the effect from everyday speeds is tiny and usually ignored, relativistic speeds and internal kinetic energy (heat) have measurable gravitational effects, showing that moving objects and hot objects have slightly more gravitational pull than when stationary or cold.
In essence, a moving object has more energy than a stationary one, and that extra energy means it creates a slightly stronger gravitational field.
Täytyy jatkaa selausta..
Joo, kysyppä tekotollolta, että mitä tapahtuu kun tekotollo tekee koordinaatistomuunnoksen liikkuvan kappaleen lepokehykseen. Jos tekotollo on edelleen sitä mieltä, että ulkoisen havaitsijan liiketila kasvattaa kappaleen gravitaatiota, lähetä tekotollo sinne mistä tulikin (esim googlen pääkonttoriin). Jos taas tekotollo oppii kysymyksestä jotain, niin se on oppiva tekotollo. Nuo saatanan googlen ja bingin tekotollot pakkosyöttää päivästä toiseen paskaa ympäri maapalloapähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 22:02 Löytyi AI:n kommentti kun laitoin googleen "does kinetic energy create gravity":
Yes, kinetic energy (energy of motion) absolutely contributes to gravity because all forms of energy, including motion, add to an object's total mass-energy, which sources gravity according to Einstein's General Relativity. While the effect from everyday speeds is tiny and usually ignored, relativistic speeds and internal kinetic energy (heat) have measurable gravitational effects, showing that moving objects and hot objects have slightly more gravitational pull than when stationary or cold.
In essence, a moving object has more energy than a stationary one, and that extra energy means it creates a slightly stronger gravitational field.
Täytyy jatkaa selausta..
Tiedän tuon AI:n ongelman, ei oi luottaa.QS kirjoitti: ↑23.12.2025, 22:19Joo, kysyppä tekotollolta, että mitä tapahtuu kun tekotollo tekee koordinaatistomuunnoksen liikkuvan kappaleen lepokehykseen. Jos tekotollo on edelleen sitä mieltä, että ulkoisen havaitsijan liiketila kasvattaa kappaleen gravitaatiota, lähetä tekotollo sinne mistä tulikin (esim googlen pääkonttoriin). Jos taas tekotollo oppii kysymyksestä jotain, niin se on oppiva tekotollo. Nuo saatanan googlen ja bingin tekotollot pakkosyöttää päivästä toiseen paskaa ympäri maapalloapähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 22:02 Löytyi AI:n kommentti kun laitoin googleen "does kinetic energy create gravity":
Yes, kinetic energy (energy of motion) absolutely contributes to gravity because all forms of energy, including motion, add to an object's total mass-energy, which sources gravity according to Einstein's General Relativity. While the effect from everyday speeds is tiny and usually ignored, relativistic speeds and internal kinetic energy (heat) have measurable gravitational effects, showing that moving objects and hot objects have slightly more gravitational pull than when stationary or cold.
In essence, a moving object has more energy than a stationary one, and that extra energy means it creates a slightly stronger gravitational field.
Täytyy jatkaa selausta..![]()
Mutta kentän syntyminen kahden inertiaalin välille ei vaadi työtä, tarkoitan että kun kiihdyttää niin "ansaitsee" kentän. Suhteellisuus on sikäli erikoista että minä olen eri hiukkasten suhteen eri kentissä,
pohjoisesta tuleva näkee massani x suuruisena
idästä y suuruisena
etelästä z suuruisena jne.
Kun kenttiä on lukematon määrä, se on outoa mutta kenttien vaikutus ei paljoa hetkauta, jos hiukkanen on Oortin pilvessä, ei mitään vaikutusta tähän planeettaan.
Kappaleiden invariantti massa on riippumaton havaitsijoiden liiketilasta, ja tuo invariantti massa on se, mikä kytkeytyy gravitaatioon. Toki lisäksi systeemin eri energialajit, sisäinen liikmäärä jne. Nämä yhdessä vastaavat karkeasti ottaen sähkömagnetismin sähkövarausta. Itse asiassa gravitaatio voidaan tietyin rajoituksin käsitellä saman kaltaisella teorialla: https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitoelectromagnetismpähkäilijä kirjoitti: ↑23.12.2025, 23:25 Mutta kentän syntyminen kahden inertiaalin välille ei vaadi työtä, tarkoitan että kun kiihdyttää niin "ansaitsee" kentän. Suhteellisuus on sikäli erikoista että minä olen eri hiukkasten suhteen eri kentissä,
pohjoisesta tuleva näkee massani x suuruisena
idästä y suuruisena
Kun massakappaleella on kiihtyvyys, niin ilmenee gravitaatioaalto samoin kuin sähkövarauksen kiihtyvyydestä seuraa sähkömagneettinen aalto.