Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Abezethibou]

Se on aika hurjaa touhua kun malmiesiintymiä etsitään lennättämällä herkkää gravimetriä, vai gravitometriä lentokoneessa. Ne on niin herkkiä, että niillä löytyy rautamalmia ja isoja sulfidiesiintymiä. Hafele–Keating kokeessa puhutaan niin pienestä vaikutuksesta, että tuota ei tietääkseni huomioitu mitenkään. Se on kai jotain kymmenen potenssiin miinus viisitoista mitä se kellojen käyntiin vaikutti. Maantieteellinen gravitaation vaihtelu siis.

Empä nyt siitä puhunut, vaan siitä jos lennetään itään ja Maan gravikenttä pyörii myös itään eri nopeudella kuin maan pinta pyörii, gravitaation vaikutus muuttuu hiukan koska lennetään tuon kentän pyörimissuunnan mukaisesti, länteen lentäessä liikutaan vasten sitä. Gravitaatio nyt kuitenkin vaikuttaa kellonkäyntiin.

Maapallon pyöriminen otettiin huomioon, sen vaikutus oli kai kymmeniä vai peräti satoja nanosekunteja. En muista ulkoa enkä jaksa kaivaa tarkempia lukuja.

Otettiinko huomioon että gravikenttä voi pyöriä hiukan eri nopeudella kuin maan pinta. Aika looginen selitys olisi jos pätisi.

Jos yrität hörhöttää sulan rautanikkeliytimen kanssa niin ei se onnistu. Sieltä saa luokkaa 10^-18 vaikutuksen joka on paljon alle atomikellojen tarkkuuden. Saa toki yrittää.

[Kontra]

Hafele–Keating kokeessa lepokoordinaatisto oli pyörimätön Maakeskeinen koordinaatisto ja liikkuva oli lentokentän koordinaatisto

Liikkuvia ovat myös länteen ja itään lentäineiden kellojen koordinaatistot.

Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi.

Lähdeviittaus puuttuu.

kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona.

Nopeuden funktiona.

laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö

Kaksi epäinertiaalia. Lorentzmuunnos ei päde.

käsitystä inertiaalista ja itseisajasta

Ensimmäinen on fysiikan peruskäsitteistöä, riippumatta onko kyse Galilei- vai Einstein-suhteellisuudesta. Jälkimmäinen on suhteellisuusteorian ihan perustason suure.

Et näytä ymmärtävän, että kommenttini käsitteli muutoksia, jotka olen tehnyt esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja, eikä niitä kaikkia voi ymmärtää erillisinä, vaan pitää lukea ao sivulta mihin kokonaisuuteen se liittyy.

Pyysit lähdeviittausta tähän lauseeseeni: Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi.
Minä viittaan tämän kommenttini aloituslauseeseen.
Eräs hämmästelijä oli huonomuistinen nimimerkki QS, joka oli sitä mieltä, että länteen lentäneen koneen aika kyllä oikeasti hidastui, vaikka sen kello olikin edistänyt.

Lainasit tämän lauseeni: kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona.
ja kommentoit: Nopeuden funktiona.
Oletko sitä mieltä, ettei nopeuden saavuttaakseen tarvita kiihdytystä? Viittaan tämän kommenttini aloituslauseeseen.

Lainasit tämän lauseeni: laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö
Kommentoit: Kaksi epäinertiaalia. Lorentzmuunnos ei päde.
Kyllä pätee riittävällä tarkkuudella.
Ei ole olemassa inertiaalia Lorentzin muunnosta - joka edellyttäisi ajan hidastuvan symmetrisesti. Siitä surullisena esimerkkinä kaksosparadoksin hölynpölyversio.

Lainasit lauseeni: käsitystä inertiaalista ja itseisajasta
Kommentoit: Ensimmäinen on fysiikan peruskäsitteistöä, riippumatta onko kyse Galilei- vai Einstein-suhteellisuudesta. Jälkimmäinen on suhteellisuusteorian ihan perustason suure.
Toimii kyllä Newtonin mekaniikassa, mutta ei suhteellisuusteoriassa, Ks em esitykseni sivu 14 Empiirinen testi ISS asemalla ajatuskokeena

[QS]

Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi.

Puuttuva lähdeviittaus oli siihen, että ketkä suuresti hämmästelivät?

Kommentoit: Kaksi epäinertiaalia. Lorentzmuunnos ei päde.
Kyllä pätee riittävällä tarkkuudella.

Eivät päde. Kontra-muunnokset voivat päteä, mutta niistä en tiedä.

Kommentoit: Ensimmäinen on fysiikan peruskäsitteistöä, riippumatta onko kyse Galilei- vai Einstein-suhteellisuudesta. Jälkimmäinen on suhteellisuusteorian ihan perustason suure.
Toimii kyllä Newtonin mekaniikassa, mutta ei suhteellisuusteoriassa,

Siinä tapauksessa joudutaan siirtymään erityisestä suhteellisuusteoriasta Kontran aurinkokeskeiseen suhteettomuusteoriaan : )

[Kontra]

Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi.

Puuttuva lähdeviittaus oli siihen, että ketkä suuresti hämmästelivät?

Kommentoit: Kaksi epäinertiaalia. Lorentzmuunnos ei päde.
Kyllä pätee riittävällä tarkkuudella.

Eivät päde. Kontra-muunnokset voivat päteä, mutta niistä en tiedä.

Kommentoit: Ensimmäinen on fysiikan peruskäsitteistöä, riippumatta onko kyse Galilei- vai Einstein-suhteellisuudesta. Jälkimmäinen on suhteellisuusteorian ihan perustason suure.
Toimii kyllä Newtonin mekaniikassa, mutta ei suhteellisuusteoriassa,

Siinä tapauksessa joudutaan siirtymään erityisestä suhteellisuusteoriasta Kontran aurinkokeskeiseen suhteettomuusteoriaan : )

Toistan: Et näytä ymmärtävän, että kommenttini käsitteli muutoksia, jotka olen tehnyt esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja, eikä niitä kaikkia voi ymmärtää erillisinä, vaan pitää lukea ao sivulta mihin kokonaisuuteen se liittyy.

[QS]

vaan pitää lukea ao sivulta mihin kokonaisuuteen se liittyy.

"Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, koska ne liikkuivat
maakellon suhteen. Oikea tulos saatiin kuitenkin, kun laskettiin kellojen liike pyörimättömässä
Maakeskeisessä koordinaatistossa."

Lähdeviittausta kaivataan tähän. Yleisiä ohjeita, jos haluta korjata kirjoitustasi lähdeviittausten osalta:

- Selvä ja johdonmukainen lähdemerkintä on välttämätön, jotta lukija tietää, mihin perustat väitteesi.
- lähde yksilöidään niin tarkasti, että lukija pystyy halutessaan tarkistamaan tiedot käyttämästäsi lähteestä. Lähdeluettelossa kerrotaan tarkat bibliografiset tiedot eli tekijän ja teoksen nimi, julkaisutiedot (julkaisijan nimi, julkaisupaikka ja -aika) sekä mahdollisen sarjan tai lehden nimi.

[Kontra]

vaan pitää lukea ao sivulta mihin kokonaisuuteen se liittyy.

"Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, koska ne liikkuivat
maakellon suhteen. Oikea tulos saatiin kuitenkin, kun laskettiin kellojen liike pyörimättömässä
Maakeskeisessä koordinaatistossa."

Lähdeviittausta kaivataan tähän. Yleisiä ohjeita, jos haluta korjata kirjoitustasi lähdeviittausten osalta:

- Selvä ja johdonmukainen lähdemerkintä on välttämätön, jotta lukija tietää, mihin perustat väitteesi.
- lähde yksilöidään niin tarkasti, että lukija pystyy halutessaan tarkistamaan tiedot käyttämästäsi lähteestä. Lähdeluettelossa kerrotaan tarkat bibliografiset tiedot eli tekijän ja teoksen nimi, julkaisutiedot (julkaisijan nimi, julkaisupaikka ja -aika) sekä mahdollisen sarjan tai lehden nimi.

Minulle riittää ne lähdetiedot, jotka olen esityksessäni maininnut. En ole yrittänyt tehdä mitään tiedejulkaisun kriteerit täyttävää dokumenttia, vaan selvitystä itseäni kiinnostavista aiheista ja fysiikan perusteet hallitsevia varten helposti ymmärrettävässä muodossa. Jos se saa jonkun kiinnostumaan suhteellisuusteoriasta ja kaipaa lisäselvityksiä ja perusteluja, voi itse alkaa niitä hankkia ja täydentää tietämystään enemmän. Yksi tarkoitus on herättää kiinnostus omien aivojen käyttöön ja terve kriittisyys valmiina tarjottuihin uskomuksiin.

Sinähän voit tehdä itse vastaavan ja mielestäsi paremman esityksen omien uskomustesi pohjalta.

[Kontra]

Kun tuolla aikaisemmin otin yksisuuntaisen valonopeuden keskusteluun, se karkasi ihan muualle aiheesta. Otan sen nyt uudestaan esille.

Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulla 17 kirjoitin näin:

" Valon yksisuuntainen nopeus 01.11.2025

Kun empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c mittaussuunnasta riippumatta vaikka Maan pyörii, ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen. Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c .
Eli valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus.

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Kun Lorentzin ajan ja pituuden muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajatella asia näin:
Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.

Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastumisen ja pituuskotraktion lyhentämän matkan vuoksi valo ehtii peilille
1 µs:ssa.
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti (loogisesti päätellen) matkaa pidentäen, ja valolla kestää kulkea perille 1 µs.
Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c."
.........
........
Olen tuossa maininnut ajan hidastumisen ja pituuskontraktion molemmat tekijöinä yksisuuntaisen valonnopeuden laskelmassa. Mutta pituuskontraktion ottaminen mukaan tekijänä taitaa olla virhe. Ajan hidastuminenhan riittänee selittämään tuon ilmiön muuttumattomalla matkalla – tai sitten pituuskontraktio yksin voisi sen selittää valolähteen muuttumattomalla ajalla laskettuna.

Eli, eikö Lorentz-muunnoksia käytettäessä laskelmat pidäkin tehdä vain aikadilataatiolla tai vain pituuskontraktiolla? Aikadiltaatiolla laskettaessa matkan ei tarvitse lyhentyä, eikä pituuskontraktiolla ajan tarvitse hidastua?

[Eusa]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

[Goswell]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

[Eusa]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

Luotat väärään uskomukseesi. Taivas on täynnä selkeitä tähtiä eikä sumeita viiruja, mikä pitäisi olla näkymä, mikäli valonnopeus vaihtelisi. Analogiaksi käy kovapintainen asemahalli, jossa äänet sekoittuvat kaikuviiveistä. Lähteensuhteen-erehdys-kuvassa viivet olisivat liukuvia.