QS kirjoitti: ↑30.6.2025, 08:30Ei, vaan sen energia riippuu siitä, missä prosessissa fotoni on syntynyt. Ihan sen peruskaavan E=hf mukaisesti. On olemassa suurienergisiä ja pienienergisiä ja ties minkä energian fotoneja. Osa on vihreää valoa, osa keltaista, ja osa gammasäteilyä jne jnepähkäilijä kirjoitti: ↑29.6.2025, 22:14 Siis ymmärrän kvantin erkaleena joka erkautuu aina saman kokoisena (energisenä) niinkuin hanasta tippuva pisara on aina saman kokoinen.Nyt viimeisen kerran: Niin kauan kuin sotket ja solmit kvantteja ja klassista aaltoa yhteen, et tule ymmärtämään sähkömagnetismista tuon taivaallista
Miksi tunget joka lauseeseen "sm-aalto on kvantti" tai "kvantti on sm-aalto" ? Olen tämän asian jo sata kertaa toistanut, että ne eivät ole sama asia.
Nämä sun sm-aalto+kvantti -lauseet on yhtä urpoja kuin se, että kertoisit mustien aukkojen tapahtumahorisontista yleisellä suhteellisuusteorialla, ja seuraavassa lauseessa ihmettelet miksi Newtonin painovoimassa oleva kappale ei välitä tapahtumahorisontista mitään. No ei vittu tietenkään välitä, kun Newtonin teoria on huono approksimaatio tarkemmasta teoriasta.
Sorry nyt kun alan kiehua, mutta tusinan kertaa toistamisen jälkeen asian pitäisi mennä hiljalleen perille.Ja jälleen. Amplitudi on klassisen sm-aallon ominaisuus. Mistä helvetistä taas fotonin tuohon lauseeseen repäisit?pähkäilijä kirjoitti: ↑29.6.2025, 22:14 - fotoni on absorbtio jossa vaikka 1000 kvanttia kasvattaa amplitudia voimakkaasti
Ajattelin että nyt puhutaan kiihdytetyn varauksen erkaleista, tiedän kyllä että alkuaineet antaa erilaisia kvantteja kun ne purkaa orbitaaleja alemmas.
Amplitudi muodostuu kuitenkin yksittäisistä kenttämaksimeista eli kvanteista. Kenttämaksimi säilyy tiheässäkin vuossa yksilönä koska se etenee suoraan ja tasaista vauhtia. Eri asia on sitten sen tuottama amplitudi koska maksimit kasautuu ikäänkuin pylväiksi ja ajan myötä ne alenee kohti nollaa. Pylväillä tarkoitan yksinkertaisesti kaavion symboleja (vrt. sääkartta). Kun maksimi osuu eri suuntaan kulkevan maksimin kanssa "samalle tontille", niiden pylväs kasvaa hetkellisesti jne. Jos pylväs osuu ilmakehässä olevaan hiilidioksidimolekyyliin, se saattaa purkaa siitä vaikka 55 maksimia pois kun nostaa molekyylin orbitaalia. Näin pylväs jatkaa matkaansa 55 kvanttia matalampana. Mutta tämä kuvaus on vain pienimmästä mittakaavasta, jos se suurennetaan koko klassista aaltoa koskevaksi, amplitudi on keskiarvo miljardeista(?) kvanteista. Eli klassinen sm-aalto on ikäänkuin koko "kansakunta" ja pieni mittakaava on perhe. Ja perheessä kaikki 10 lasta saattaa olla tyttöjä mutta kansakunnassa tyttöjen ja poikien osuus on yhtä suuri. Eli mikromittakaavassa vaihtelu on todella suuri.
Amplitudi muodostuu kuitenkin yksittäisistä kenttämaksimeista eli kvanteista. Kenttämaksimi säilyy tiheässäkin vuossa yksilönä koska se etenee suoraan ja tasaista vauhtia. Eri asia on sitten sen tuottama amplitudi koska maksimit kasautuu ikäänkuin pylväiksi ja ajan myötä ne alenee kohti nollaa. Pylväillä tarkoitan yksinkertaisesti kaavion symboleja (vrt. sääkartta). Kun maksimi osuu eri suuntaan kulkevan maksimin kanssa "samalle tontille", niiden pylväs kasvaa hetkellisesti jne. Jos pylväs osuu ilmakehässä olevaan hiilidioksidimolekyyliin, se saattaa purkaa siitä vaikka 55 maksimia pois kun nostaa molekyylin orbitaalia. Näin pylväs jatkaa matkaansa 55 kvanttia matalampana. Mutta tämä kuvaus on vain pienimmästä mittakaavasta, jos se suurennetaan koko klassista aaltoa koskevaksi, amplitudi on keskiarvo miljardeista(?) kvanteista. Eli klassinen sm-aalto on ikäänkuin koko "kansakunta" ja pieni mittakaava on perhe. Ja perheessä kaikki 10 lasta saattaa olla tyttöjä mutta kansakunnassa tyttöjen ja poikien osuus on yhtä suuri. Eli mikromittakaavassa vaihtelu on todella suuri.
