Sähkömagneettisen aallon olemus

[Abezethibou]

No huh huh
Kiitos linkistä.
Porin lyhytaaltoasemakin Lahden lisäksi on historiaa (se uudempi) kuten Helsinki 1 ja Helsinki 2 keskiaalloilla toimineet asemat, jotka kuuluivat hyvin pelkällä ferriittiantennillakin.
Olen ajatellut ettei antennitekniikasta olla enään niin kiinnostuneita, koska nykyisilläkin ratkaisuilla tullaan hyvin toimeen tavallisen arjen keskellä.
Voi olla vääräkin käsitys.
DX-kuuntelu on myös lähellä sydäntä.
Bandien avautuminen nopeasti voi olla välillä aivan uskomatonta.

Tässä toinen mielenkiintoinen antenni.

https://www.jhuapl.edu/news/news-releas ... ng-antenna

Kyllä antenneja edelleen kehitetään esimerkiksi puhelimiin ja moneen muuhunkin juttuun. Jopa radioamatöörit tuovat aina välillä uusia ideoita ihan HF taajuuksille joiden kuvittelisi olevan antennien suhteen jo loppuun kaluttua kauraa.

[QS]

Otan pariston kuvaamaan tilannetta, jos paristoa pyörittää niinkuin se pyörisi pöydällä, silloin + napa osoittaa samaan suuntaan, samoin - napa. Edelleen, jos paristo liikkuu kylki edellä niin silloinhan molemmat toteutuu, poolit pysyy paikallaan ja koko paketti pyörii sillä kierrosluvulla jonka se on saanut erkautuessaan.

Vai niin. Entäpä jos spinin suunta on sama kuin pariston etenemissuunta

Siihen tarjosin kvantittunutta pyörimistä jossa mittaaja saa vain 180 asteen jaolla tuloksia jotta polarisaatio säilyisi. Mutta kaikki on hapuilua...

Nyt en tiedä miten asia liittyy "polarisaation säilymiseen". Siinä mielessä jäljillä, että fotonilla on helisiteetti, jonka arvoiksi voidaan valita +1 ja -1. Ensiksi mainittu on etenemissuunnan suhteen myötäpäivään, ja jälkimmäinen vastapäivään. Klassisesti ajateltuna ovat kaksi ympyräpolarisaatiota. Helisiteetti-tilojen lineaarikombinaatiot ovat muita mahdollisia polarisaatiota (lineaarinen, elliptinen).

[pähkäilijä]

Otan pariston kuvaamaan tilannetta, jos paristoa pyörittää niinkuin se pyörisi pöydällä, silloin + napa osoittaa samaan suuntaan, samoin - napa. Edelleen, jos paristo liikkuu kylki edellä niin silloinhan molemmat toteutuu, poolit pysyy paikallaan ja koko paketti pyörii sillä kierrosluvulla jonka se on saanut erkautuessaan.

Vai niin. Entäpä jos spinin suunta on sama kuin pariston etenemissuunta

Siihen tarjosin kvantittunutta pyörimistä jossa mittaaja saa vain 180 asteen jaolla tuloksia jotta polarisaatio säilyisi. Mutta kaikki on hapuilua...

Nyt en tiedä miten asia liittyy "polarisaation säilymiseen". Siinä mielessä jäljillä, että fotonilla on helisiteetti, jonka arvoiksi voidaan valita +1 ja -1. Ensiksi mainittu on etenemissuunnan suhteen myötäpäivään, ja jälkimmäinen vastapäivään. Klassisesti ajateltuna ovat kaksi ympyräpolarisaatiota. Helisiteetti-tilojen lineaarikombinaatiot ovat muita mahdollisia polarisaatiota (lineaarinen, elliptinen).

Nyt hyvä idea suli, olisin kuvitellut että kylki edellä olisi vastannut samaa kuin pingispalloon lyöty spin. Kun elektronia kiihdytetään, sen kentän kyljestä erkautuu kvantti ja koska kenttä kiihtyy, sen olettaisi tekevän saman kuin pingismaila, siis spin olisi poikittain etenemissuuntaan nähden. No se siitä. 
 Polarisaatiosta tuli mieleen yllättävä asia, koska aika pysähtyy niin pyöriminenkin. Eikö se kerro polarisaation syyn? Eli kun kvantti absorboituu, sen kello alkaa käymään ja siinä hetkessä pooli on samassa asennossa kuin lähdössä?

[QS]

koska aika pysähtyy niin pyöriminenkin

Millä perusteella aika pystähtyy? ; )

[pähkäilijä]

koska aika pysähtyy niin pyöriminenkin

Millä perusteella aika pystähtyy? ; )

Sanotaan ettei säteily elä ajassa. Ja voihan sen ymmärtää kontraktionkin kautta, avaruus kontraktoituu nollaan millimetriin, silloin ei voi pyöriä kun ei mene eteenpäinkään.

[QS]

koska aika pysähtyy niin pyöriminenkin

Millä perusteella aika pystähtyy? ; )

Sanotaan ettei säteily elä ajassa.

Niin monia asioita sanotaan, kun fysiikkaa popularisoidaan. Mitä tarkoittaa "elää ajassa" ?

Ja voihan sen ymmärtää kontraktionkin kautta, avaruus kontraktoituu nollaan millimetriin, silloin ei voi pyöriä kun ei mene eteenpäinkään.

Ahaa. Valo ei etene esim auringosta maahan? ; )

[pähkäilijä]

koska aika pysähtyy niin pyöriminenkin

Millä perusteella aika pystähtyy? ; )

Sanotaan ettei säteily elä ajassa.

Niin monia asioita sanotaan, kun fysiikkaa popularisoidaan. Mitä tarkoittaa "elää ajassa" ?

Ja voihan sen ymmärtää kontraktionkin kautta, avaruus kontraktoituu nollaan millimetriin, silloin ei voi pyöriä kun ei mene eteenpäinkään.

Ahaa. Valo ei etene esim auringosta maahan? ; )

Googletin  niin tuli Tähdet ja avaruus lehden artikkeli vuodelta 2014. Lainaus:
------------
Valo ei koe aikaa
Tutkijoiden mukaan valon nopeudella lentävien fotonien näkökulmasta katsottuna aikaa ei ole olemassa.
Epätavallista aihetta pohtii Universe Todayn blogissaan Fraser Cain astrofyysikko Pamela Gayn kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta.
Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mitä nopeammin kuljemme, sitä hitaammin aika kuluu. Valonnopeutta lähestyessä aika suorastaan matelee. Ajan vääristymä eli aikadilataatio on todistettu muun muassa myoneilla, joiden elinikä on sitä pidempi, mitä suuremmalla nopeudella ne kulkevat.
Valonnopeudella liikuttaessa aika on pysähtynyt kokonaan. Tähtien valo voi siis kulkea avaruudessa miljoonia tai miljardeja vuosia, mutta valon mielestä sekuntiakaan ei ole kulunut sen matkan aikana.
Ajan lisäksi valo ei koe myöskään etäisyyksiä. Suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee, kun se liikkuu. Tämä niin sanottu pituuskontraktio on havaittavissa vain kappaleen liikesuunnan mukaisessa pituudessa. Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.
Aiheesta lisää Fraser Cain (englanniksi)
https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmolog ... aikaa.html
--------------

Meidän mielestä valo tulee 8 minuutissa maahan mutta valon mielestä 0 sekunnissa.

[QS]

Googletin niin tuli Tähdet ja avaruus lehden artikkeli vuodelta 2014. Lainaus:
------------
Valo ei koe aikaa
Tutkijoiden mukaan valon nopeudella lentävien fotonien näkökulmasta katsottuna aikaa ei ole olemassa.

Tämä on oikein, "aikaa ei ole olemassa". Nollageodeesia ei voi parametrisoida ominaisajalla. Sen sijasta käytetään yleisempää affiinia parameteria, joka ei ole kellolla mitattava aika.

Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mitä nopeammin kuljemme, sitä hitaammin aika kuluu. Valonnopeutta lähestyessä aika suorastaan matelee. Ajan vääristymä eli aikadilataatio on todistettu muun muassa myoneilla, joiden elinikä on sitä pidempi, mitä suuremmalla nopeudella ne kulkevat.

Kyllä.

Valonnopeudella liikuttaessa aika on pysähtynyt kokonaan. Tähtien valo voi siis kulkea avaruudessa miljoonia tai miljardeja vuosia, mutta valon mielestä sekuntiakaan ei ole kulunut sen matkan aikana.

Tämä on ristiriidassa "aikaa ei ole olemassa" -toteamuksen kanssa. Kun aikaa ei ole olemassa, niin ei voida sanoa, että aika on pysähtynyt. Jos jotain ei ole olemassa, niin se ei pysähtele tai stoppaile tai mitä ikinä sanaa haluaa koettaa käyttää.

Nollageodessilla aika on määrittelemtön. Nollageodeesille syntyneet hiukkaset etenevät geodeesia ilman aika-parametria. Mikään ei voi koskaan siirtyä nollageodeesilta pois, eikä myöskään siirtyä ajankaltaiselta geodeesilta nollageodeesille.

Tähän "pysähtynyt kokonaan" -väitteeseen sisältyy implisiittisesti oletus, että jokin lähestyy nollageodeesia ja siirtyy jatkuvana funktiona nollageodeesille, jossa tuo jokin vertailee kellon käyntiä ajaluonteiseen geodeesiin. Ei onnistu.

Ajan lisäksi valo ei koe myöskään etäisyyksiä. Suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee, kun se liikkuu. Tämä niin sanottu pituuskontraktio on havaittavissa vain kappaleen liikesuunnan mukaisessa pituudessa. Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.

Tässä jälleen koetetaan siirtyä ajanlaatuiselta geodeesilta nollageodeesille, ja vertaillaan maailmaa näiden kahden välillä. Ei onnistu, sillä mikään ei voi siirtyä nollageodeesille. Nollageodeesille synnytään, ei siirrytä.

Nollageodeesilla "etäisyydet" ovat aina nolla, mutta käsite "etäisyys" ei ole sama kuin nollageodeesin ulkopuolella kahden avaruudellisen pisteen välinen etäisyys. Nollageodeesilla ei ole ajankaltaisen geodeesin pythagoraan lausetta. Ja vielä tärkein asia: nollageodeesille ei voida kiinnittää koordinaattijärjestelmää, jossa etäisyydet määritellään ja mitataan. Etäisyys on määrittelemätön.

Kirjoitus on ok tieteen popularisointina, sillä se houkuttelee ajattelemaan ja ihmettelemään suhteellisuusteoriaa. Mutta teknisesti puutteellinen esitys.

[pähkäilijä]

Googletin niin tuli Tähdet ja avaruus lehden artikkeli vuodelta 2014. Lainaus:
------------
Valo ei koe aikaa
Tutkijoiden mukaan valon nopeudella lentävien fotonien näkökulmasta katsottuna aikaa ei ole olemassa.

Tämä on oikein, "aikaa ei ole olemassa". Nollageodeesia ei voi parametrisoida ominaisajalla. Sen sijasta käytetään yleisempää affiinia parameteria, joka ei ole kellolla mitattava aika.

Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mitä nopeammin kuljemme, sitä hitaammin aika kuluu. Valonnopeutta lähestyessä aika suorastaan matelee. Ajan vääristymä eli aikadilataatio on todistettu muun muassa myoneilla, joiden elinikä on sitä pidempi, mitä suuremmalla nopeudella ne kulkevat.

Kyllä.

Valonnopeudella liikuttaessa aika on pysähtynyt kokonaan. Tähtien valo voi siis kulkea avaruudessa miljoonia tai miljardeja vuosia, mutta valon mielestä sekuntiakaan ei ole kulunut sen matkan aikana.

Tämä on ristiriidassa "aikaa ei ole olemassa" -toteamuksen kanssa. Kun aikaa ei ole olemassa, niin ei voida sanoa, että aika on pysähtynyt. Jos jotain ei ole olemassa, niin se ei pysähtele tai stoppaile tai mitä ikinä sanaa haluaa koettaa käyttää.

Nollageodessilla aika on määrittelemtön. Nollageodeesille syntyneet hiukkaset etenevät geodeesia ilman aika-parametria. Mikään ei voi koskaan siirtyä nollageodeesilta pois, eikä myöskään siirtyä ajankaltaiselta geodeesilta nollageodeesille.

Tähän "pysähtynyt kokonaan" -väitteeseen sisältyy implisiittisesti oletus, että jokin lähestyy nollageodeesia ja siirtyy jatkuvana funktiona nollageodeesille, jossa tuo jokin vertailee kellon käyntiä ajaluonteiseen geodeesiin. Ei onnistu.

Ajan lisäksi valo ei koe myöskään etäisyyksiä. Suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee, kun se liikkuu. Tämä niin sanottu pituuskontraktio on havaittavissa vain kappaleen liikesuunnan mukaisessa pituudessa. Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.

Tässä jälleen koetetaan siirtyä ajanlaatuiselta geodeesilta nollageodeesille, ja vertaillaan maailmaa näiden kahden välillä. Ei onnistu, sillä mikään ei voi siirtyä nollageodeesille. Nollageodeesille synnytään, ei siirrytä.

Nollageodeesilla "etäisyydet" ovat aina nolla, mutta käsite "etäisyys" ei ole sama kuin nollageodeesin ulkopuolella kahden avaruudellisen pisteen välinen etäisyys. Nollageodeesilla ei ole ajankaltaisen geodeesin pythagoraan lausetta. Ja vielä tärkein asia: nollageodeesille ei voida kiinnittää koordinaattijärjestelmää, jossa etäisyydet määritellään ja mitataan. Etäisyys on määrittelemätön.

Kirjoitus on ihan ok, kun sen tulkitsee tieteen popularisointina, sillä se houkuttelee ajattelemaan ja ihmettelemään suhteellisuusteoriaa. Mutta teknisesti puutteellinen esitys.

Kuitenkin jatkumo näkyy kaavassa vaikkei luonto olisikaan pilkulleen sellainen. Eli kaava on johdonmukainen, lähestyy 0 sekuntia luonnikkaasti.
 Koska aika on pysähtynyt nollageodeesilla, silloin ei ilmeisesti tapahdu mitään. Siksi geodeesin "molemmissa päissä" tapahtuu spin. Kun fotonia mitataan, siinä spin taas näkyy.

[QS]

Googletin niin tuli Tähdet ja avaruus lehden artikkeli vuodelta 2014. Lainaus:
------------
Valo ei koe aikaa
Tutkijoiden mukaan valon nopeudella lentävien fotonien näkökulmasta katsottuna aikaa ei ole olemassa.

Tämä on oikein, "aikaa ei ole olemassa". Nollageodeesia ei voi parametrisoida ominaisajalla. Sen sijasta käytetään yleisempää affiinia parameteria, joka ei ole kellolla mitattava aika.

Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mitä nopeammin kuljemme, sitä hitaammin aika kuluu. Valonnopeutta lähestyessä aika suorastaan matelee. Ajan vääristymä eli aikadilataatio on todistettu muun muassa myoneilla, joiden elinikä on sitä pidempi, mitä suuremmalla nopeudella ne kulkevat.

Kyllä.

Valonnopeudella liikuttaessa aika on pysähtynyt kokonaan. Tähtien valo voi siis kulkea avaruudessa miljoonia tai miljardeja vuosia, mutta valon mielestä sekuntiakaan ei ole kulunut sen matkan aikana.

Tämä on ristiriidassa "aikaa ei ole olemassa" -toteamuksen kanssa. Kun aikaa ei ole olemassa, niin ei voida sanoa, että aika on pysähtynyt. Jos jotain ei ole olemassa, niin se ei pysähtele tai stoppaile tai mitä ikinä sanaa haluaa koettaa käyttää.

Nollageodessilla aika on määrittelemtön. Nollageodeesille syntyneet hiukkaset etenevät geodeesia ilman aika-parametria. Mikään ei voi koskaan siirtyä nollageodeesilta pois, eikä myöskään siirtyä ajankaltaiselta geodeesilta nollageodeesille.

Tähän "pysähtynyt kokonaan" -väitteeseen sisältyy implisiittisesti oletus, että jokin lähestyy nollageodeesia ja siirtyy jatkuvana funktiona nollageodeesille, jossa tuo jokin vertailee kellon käyntiä ajaluonteiseen geodeesiin. Ei onnistu.

Ajan lisäksi valo ei koe myöskään etäisyyksiä. Suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee, kun se liikkuu. Tämä niin sanottu pituuskontraktio on havaittavissa vain kappaleen liikesuunnan mukaisessa pituudessa. Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.

Tässä jälleen koetetaan siirtyä ajanlaatuiselta geodeesilta nollageodeesille, ja vertaillaan maailmaa näiden kahden välillä. Ei onnistu, sillä mikään ei voi siirtyä nollageodeesille. Nollageodeesille synnytään, ei siirrytä.

Nollageodeesilla "etäisyydet" ovat aina nolla, mutta käsite "etäisyys" ei ole sama kuin nollageodeesin ulkopuolella kahden avaruudellisen pisteen välinen etäisyys. Nollageodeesilla ei ole ajankaltaisen geodeesin pythagoraan lausetta. Ja vielä tärkein asia: nollageodeesille ei voida kiinnittää koordinaattijärjestelmää, jossa etäisyydet määritellään ja mitataan. Etäisyys on määrittelemätön.

Kirjoitus on ihan ok, kun sen tulkitsee tieteen popularisointina, sillä se houkuttelee ajattelemaan ja ihmettelemään suhteellisuusteoriaa. Mutta teknisesti puutteellinen esitys.

Kuitenkin jatkumo näkyy kaavassa vaikkei luonto olisikaan pilkulleen sellainen. Eli kaava on johdonmukainen, lähestyy 0 sekuntia luonnikkaasti.

Koska aika on pysähtynyt nollageodeesilla
...

Lähestyy, mutta ei koskaan saavuta. Nollan saavuttaminen on mahdotonta. Sen sijaan massattoman hiukkaset syntyvät nollageodeesille, jossa (ominais/itseis-)aika on määrittelemätön, sitä "ei ole oleamssa".

Toistan: Aika ei ole pystähtynyt nollageodeesilla. Aika on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa.