Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 19:46
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Sen huomaaminen on kohtuu tärkeä osa, jolla tehtävä lähtee ratkeamaan ; )
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:03
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 19:46
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Sen huomaaminen on kohtuu tärkeä osa, jolla tehtävä lähtee ratkeamaan ; )
En hoksaa miksei voi olla tyyntä w=0 maanpinnan suhteen ja |v1|=|v2|.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 20:29
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:03
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 19:46
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Sen huomaaminen on kohtuu tärkeä osa, jolla tehtävä lähtee ratkeamaan ; )
En hoksaa miksei voi olla tyyntä w=0 maanpinnan suhteen ja |v1|=|v2|.
Samaistun, koska itsekin jumitin aluksi vastaavissa skenaarioissa. Heh.
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:37
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 20:29
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:03
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 19:46
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Sen huomaaminen on kohtuu tärkeä osa, jolla tehtävä lähtee ratkeamaan ; )
En hoksaa miksei voi olla tyyntä w=0 maanpinnan suhteen ja |v1|=|v2|.
Samaistun, koska itsekin jumitin aluksi vastaavissa skenaarioissa. Heh.
Tokihan tuosta ratkaisukaavastasikin tulee nolla, jos |v1|=|v2|. Arvaan, että alkuperäisessä tehtävässä kysyttiin yleistä ratkaisua minimiksi w:lle eikä absoluuttista heikointa tuulta, jossa joillain nopeuksilla koneet onnistuvat lentämään risteävästi.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 21:37
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:37
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 20:29
QS kirjoitti: 1.5.2025, 20:03
Eusa kirjoitti: 1.5.2025, 19:46
QS kirjoitti: 1.5.2025, 18:47 Edelliseen tehtävään liittyen: Sain lyhimmäksi mahdolliseksi tuulivektoriksi \(\mathbf w = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1-\mathbf v_2|^2}\ (\mathbf v_1-\mathbf v_2)\). Tästä saa muodostettua normin \(|\mathbf w|\) lausekkeen, jossa käytetään vain annettuja arvoja \(v_1\), \(v_2\) ja \(\alpha\).

Kun aikanaan ensimmäisen kerran tuon tehtävän näin ja ratkaisin, niin oli mielestäni yllättävän vaativa, vaikka setuppi on helpon näköinen.
Mikä sitä tuulivektoria rajoittaa?
Sen huomaaminen on kohtuu tärkeä osa, jolla tehtävä lähtee ratkeamaan ; )
En hoksaa miksei voi olla tyyntä w=0 maanpinnan suhteen ja |v1|=|v2|.
Samaistun, koska itsekin jumitin aluksi vastaavissa skenaarioissa. Heh.
Tokihan tuosta ratkaisukaavastasikin tulee nolla, jos |v1|=|v2|. Arvaan, että alkuperäisessä tehtävässä kysyttiin yleistä ratkaisua minimiksi w:lle eikä absoluuttista heikointa tuulta, jossa joillain nopeuksilla koneet onnistuvat lentämään risteävästi.
Kyllä, kierosti laaditun kysymyksen (joku Luciferin jälkeläinen kai kysymyksen tehnyt) ensimmäinen steppi on tuo. Kysymys on aseteltu "Mikä on edellä annettujen tietojen perusteella pienin...", joka tarkoittaa sitä, että on annettu vauhdit \(|\vec v_1|\) ja \(|\vec v_2|\), ja myös vektorien välinen kulma \(\alpha\). Kun tehtävän ratkaisee yleisesti näillä annetuilla tiedoilla, niin ratkaisuun voi sitten sijoittaa erilaisia arvoja.
Avatar
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
Ehkä kuitenkin avaan ratkaisuni. Saako tämän laskettua myös helpommin, todennäköisesti saa? Merkitään maanopeusvektori \(\mathbf v\), ilmanopeus \(\mathbf u\) ja tuulen nopeus \(\mathbf w\). Tehtävän ehdot näille ovat

\(\begin{align}
\mathbf v_1&=\mathbf u_1+\mathbf w \tag{1}\\
\mathbf v_2&=\mathbf u_2+\mathbf w \tag{2}\\
|\mathbf u_1|&=|\mathbf u_2| \tag{3}
\end{align}\)

Ehdoista (1) ja (2) seuraa

\(\begin{align}
\mathbf u_1&=\mathbf v_1-\mathbf w \\
\mathbf u_2&=\mathbf v_2-\mathbf w
\end{align}\)

jotka voidaan ehdon (3) perusteella kirjoittaa myös

\(|\mathbf v_1-\mathbf w| = |\mathbf v_2-\mathbf w|\)

Vektorit ja normit tulevat usein näkyviin, kun korotetaan toiseen potenssiin

\(\begin{align}
|\mathbf v_1-\mathbf w|^2 &= |\mathbf v_2-\mathbf w|^2 \\
|\mathbf v_1|^2-2\mathbf v_1\cdot\mathbf w + |\mathbf w|^2 &= |\mathbf v_2|^2-2\mathbf v_2\cdot\mathbf w + |\mathbf w|^2 \\
2(\mathbf v_1-\mathbf v_2)\cdot \mathbf w +|\mathbf v_2|^2-|\mathbf v_1|^2&= 0
\end{align}\)

Tässä kuitenkin käy niin, että \(|\mathbf w|^2\) poistuu yhtälöstä. Mutta pistetulon \((\mathbf v_1-\mathbf v_2)\cdot \mathbf w\) kautta ongelmaan voi päästä käsiksi. Tavoite on minimoida vektorin \(\mathbf w\) normi \(|\mathbf w|\). Tämä on tavallaan optimointitehtävä, joten mikään ei estä Lagrangen menetelmän käyttöä. Tästä muodostuu nimittäin koulukirjaesimerkin kaltainen Lagrangen funktio.

Kirjoitetaan vektorit komponenttimuodossa siten, että \(\mathbf w =(x,y)\) ja \(\mathbf v_1-\mathbf v_2=(b_1,b_2)\). Optimoinnin kannalta \(b_1\), \(b_2\) ja viimeinen termi \(c = |\mathbf v_2|^2-|\mathbf v_1|^2\) ovat vakioita.

Määritellään optimoitava funktio \(f(x,y)\), ja valitaan rajoitusfunktio \(g(x,y)\) siten, että se on tehtävässä annettu, ja edellä auki laskettu normien välinen ehto. Funktiot ovat

\(\begin{align}
f(x,y)&=|\mathbf w|^2=x^2+y^2 \\
g(x,y)&=2(\mathbf v_1-\mathbf v_2)\cdot \mathbf w +|\mathbf v_2|^2-|\mathbf v_1|^2=2(b_1x+b_2y)+c
\end{align}\)

ja Lagrangen funktio on

\(\begin{align}
L(x,y,\lambda)&=f(x,y)+\lambda g(x,y)\\
&=x^2+y^2+2\lambda (b_1x+b_2y + \frac{c}{2})
\end{align}\)

missä \(\lambda\) on Lagrangen kerroin. Funktion \(f(x,y)\) minimi ratkaistaan yhtälöstä \(\nabla_{x,y,\lambda} L(x,y,\lambda) = 0\). Tässä tapauksessa

\(\begin{align}
\nabla_{x,y,\lambda} L(x,y,\lambda)&=\left(\frac{\partial L}{\partial x},\frac{\partial L}{\partial y},\frac{\partial L}{\partial \lambda}\right)\\
&=\left(2x+2\lambda b_1,\ 2y+2\lambda b_2,\ 2b_1 x + 2b_2 y + c\right)
\end{align}\)

Kirjoitetaan gradientin nollakohdalle kolmen yhtälön ryhmä

\(\begin{cases}
2x+2\lambda b_1&=0\\
2y+2\lambda b_2&=0\\
2b_1 x + 2b_2 y + c&=0
\end{cases}\)

Ratkaisuna saadaan Lagrangen kerroin

\(\lambda = \dfrac{c}{2(b_1^2+b_2^2)} = \dfrac{c}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}=\dfrac{|\mathbf v_2|^2-|\mathbf v_1|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}\)

ja vektorin \(\mathbf w\) komponentit

\(\begin{align}
x&=\frac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}\ b_1\\\\
y&=\frac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}\ b_2
\end{align}\)

Nyt voidaan kirjoittaa minimoitu vektori

\(\mathbf w_{min} = (x,y) = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}\ (b_1, b_2) = \dfrac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}(\mathbf v_1 - \mathbf v_2)\)

ja tehtävässä kysytty normi

$$\begin{align}
|\mathbf w_{min}| &= \left| \frac{|\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|^2}\right|\ |\mathbf v_1 - \mathbf v_2|\\\\
&= \frac{|\ |\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2\ |}{2|\mathbf v_1 - \mathbf v_2|}\\\\
&=\frac{|\ |\mathbf v_1|^2-|\mathbf v_2|^2\ |}{2\sqrt{|\mathbf v_1|^2+|\mathbf v_2|^2-2|\mathbf v_1||\mathbf v_2|\cos \alpha}}
\end{align}$$

Tämän normin neliö on tuo edellä minimoitu funktio \(f_{min}(x,y)\). Tätä pienempi arvo johtaa siihen, että tehtävässä annettu ehto (3) ei pysy voimassa, vaikka muut vektorit ovat kelvollisia. Tuo ehto \(|\mathbf u_1|=|\mathbf u_2|\) oli Lagrangen rajoitusehtona.
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
Pitkä ketju uraanin hajoamisesta ylinopeussakkoihin.

Uraanin hajoaa --> lämpö siirtyy ensiöpiirin veteen/höyryyn --> lämpö siirtyy toisiopiirin höyryyn (tulistettu höyry) --> tulinen höyrymolekyyli osuu turbiinin siipeen (veden molekyylin elektroniverho pukkaa siiven lejeeringin elektroniverhoa) --> elektronit hylkii toisiaan ja siksi vesimolekyyli kimpoaa siivestä siirtäen energiaa siihen --> akseli pyörittää generaattoria --> sähköauton akku latautuu --> auto kulkee vinhasti maantiellä --> peltipoliisi rekisteröi ylinopeuden --> 500€ sakko tupsahtaa postilaatikkoon

Olevinaan vitsikäs avaus, mutta itse asiaan. Onko oikea ymmärrys elektronien hylkiminen, että se pyörittää turbiinia? Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?
Avatar
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
pähkäilijä kirjoitti: Tänään, 14:14 Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?
Käytännössä ei Maan tai edes aurinkokunnan olosuhteissa. Neutronitähdissä altomit voivat luhistua, tai paremminkin elektronien liikemäärä kasvaa niin suureksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät neutroneiksi. Muitakin eksoottisia prosesseja tapahtuu, ainakin oletettavasti.
Lainaa
Re: Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä
QS kirjoitti: Tänään, 17:28
pähkäilijä kirjoitti: Tänään, 14:14 Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?
Käytännössä ei Maan tai edes aurinkokunnan olosuhteissa. Neutronitähdissä altomit voivat luhistua, tai paremminkin elektronien liikemäärä kasvaa niin suureksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät neutroneiksi. Muitakin eksoottisia prosesseja tapahtuu, ainakin oletettavasti.
Kun sorvataan kovametalliterällä niin onko kovametallin elektroniverho se joka lastuaa rautaa? Ainakin itse olettaisin että ei ole muuta vaihtoehtoa.
Vastaa Viestiin