Lainaa
Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Onko olemassa tieteellisiä menetelmiä joilla voidaan tavoittaa ja ymmärtää subjektiivinen uskonnollinen kokemus?

Uskonnollinen kokemus (kuten “jumalan kohtaaminen”, “valaistuminen” tai “yhteys johonkin pyhään”) on yleensä subjektiivinen ja usein ei-sanallistettava. Sitä ei voi helposti mitata, toistaa laboratoriossa eikä aina edes sanoin kuvata.

Fenomenologia yrittää kuvata näitä kokemuksia “sisältä päin”, mutta se törmää usein siihen, ettei siitä tule yleistettävää tietoa, vaan kuvaus yksittäisistä kokemuksista.

Neurotieteet voivat mitata aivotoimintaa meditaation tai rukouksen aikana, mutta tämä kertoo enemmän mitä tapahtuu aivoissa, ei miltä kokemus tuntuu tai onko sillä metafyysistä sisältöä.

Kulttuurinen ja kielellinen konteksti vaikuttaa vahvasti siihen miten kokemuksia tulkitaan. Sama tunne voi kristitylle olla "Pyhä Henki" ja buddhalaiselle "valaistuksen ensimmäinen aste".

Miten subjektiivista kokemusta voi ylipäätään tutkia objektiivisesti tai tieteellisesti? Vai voiko? Tästä aloitettiin ja tähän voidaan tämä avaus päättää.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Iltaa ja hyvää alkavaa Pääsiäistä samalla  😎

Tärkeä topikki, vai pitäisikö heti todeta, että erittäin tärkeä.
Ennakkoluulottomatkin tutkijat karsastavat profiloitumista uskonnon tutkijoiksi, koska tiede ja uskonto ovat tapelleet keskenään aina.

Tiedeporukka odottaa fyysisiä todisteita ja jos ei löydy vetää siitä nopean johtopäätöksen ettei korkeampia voimia voi olla.
Asiaa ei kannata edes tutkia, ettei joudu samalla omissa piireissään naurunalaiseksi.
Se kun ei edistäisi uraakaan.
Mutta minusta maailmankaikkeus on kooltaan suurempi kuin kaikkien yliopistojen yhteenlaskettu koko kaikkina eri aikoina.
Miten radion, television, kuumatkojen, puhelinten, röntgenin jne olisi käynyt ilman rohkeita itsepäisiä tutkijoita, jotka vastustivat aikoinaan itseensä ehkä kohdistuvaa pilkkaakin, liittyen kyseisiin teknisiin innovaatioihin, jotka mahdollistaisivat tulevaisuudessa monta asiaa.
Ahdasmielinen ajattelu ja ennakkoluulot ovat myös syynä haluttomuuteen tutkia uusia teorioita / asioita.

Julkisuutta ihan mukavasti saaneessa videossa puhutaan tärkeistä asioista.



Pelkkä pintaraapaisu aiheeseen.


 
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
QS kirjoitti: 28.9.2025, 21:23
pähkäilijä kirjoitti: 28.9.2025, 21:16 Ei ole kyse niinkään vaikea <--> erittäin vaikea probleemista vaan ihminen <--> Jumala probleemista. Jälkimmäinen on suhteeton, eli
viisas <--> kaikkiviisas rinnastus on eri maailmoista. Vaikka ihminen olisi hyvin viisas/älykäs, Jumalan haastaminen on mahdotonta. No miten tämä liittyy soluun? Jos solu on itsestään kehittynyt tai jos se onkin Jumalan luoma, niin vertailu on lähtökohtaisesti eri maailmoista.
Siksi kristitty varoo antamasta kuvaa Jumalasta että hän olisi samalla janalla kuin ihminen.
En täysin ymmärtänyt tätä argumenttia. Tarkoitatko siis, että ei ole sallittua selvittää miten DNA on syntynyt ja miten se toimii? Ja jos ihminen saa tieteen avulla selville mikä mekanismi elämää lopulta ohjaa, niin pitääkö tulos julistaa pannaan, kuten tehtiin keski-ajalla, vai mitä tarkoitat?

Rakenteeltaan argumenttisi on samanlainen kuin nuo historiasta poimitut, jotka listasin edellä.
Tutkia pitää, se on tieteellisen menetelmän mukaista. Mutta kristittynä vaan en tohdi ennustaa että Jumalan suuri luomistyö onnistutaan selvittämään. Joku toinen voi ennustaa että selviää. Jos tulevaisuudessa selviää solun salaisuudet, se on myönteinen asia.
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
pähkäilijä kirjoitti: 28.9.2025, 21:34
Abezethibou kirjoitti: 28.9.2025, 20:15 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6859856/

DNA:n “takaperin lukeminen” yms. ei vaadi mitään jumalallista ulkopuolista suunnittelua. Nykyään tunnetaan varsin hyvin mekanismit joilla sama DNA-jakso voi kantaa useampaa informaatiota riippuen lukusuunnasta ja aloituskohdasta. Laitoin tuohon vielä yhden linkin mielenkiintoisen asiaa käsittelevän artikkelin.
Ei lukeminen sinänsä vaan koodin avaaminen. Avaaminen takaperin: nenimaava. Ei mitään järkeä. Jos Jumala tekee järkevää tekstiä taaksekinpäin niin ihminen ei voi kuin nostaa hattua ja kävellä ohi :)
Vai sellainen saippuakauppias tällä kertaa.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Abezethibou kirjoitti: 28.9.2025, 22:16
pähkäilijä kirjoitti: 28.9.2025, 21:34
Abezethibou kirjoitti: 28.9.2025, 20:15 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6859856/

DNA:n “takaperin lukeminen” yms. ei vaadi mitään jumalallista ulkopuolista suunnittelua. Nykyään tunnetaan varsin hyvin mekanismit joilla sama DNA-jakso voi kantaa useampaa informaatiota riippuen lukusuunnasta ja aloituskohdasta. Laitoin tuohon vielä yhden linkin mielenkiintoisen asiaa käsittelevän artikkelin.
Ei lukeminen sinänsä vaan koodin avaaminen. Avaaminen takaperin: nenimaava. Ei mitään järkeä. Jos Jumala tekee järkevää tekstiä taaksekinpäin niin ihminen ei voi kuin nostaa hattua ja kävellä ohi :)
Vai sellainen saippuakauppias tällä kertaa.
Mutta kun suunnittelua tarkastellaan pragmaattisesti niin datan määrän kasvaessa, virheiden määrä kasvaa myös. Kun tehdään lumiukko 3 lumipallosta, laskuvirhettä tuskin voi tehdä. Kun tehdään solu miljardeista osista, virhe on paljon todennäköisemmin mahdollinen. Joten tämä periaate kumoaa evoluution. Sama periaate myös vahvistaa devoluution, luotu täydellinen koneisto heikkenee joka sukupolvessa. jos kuka saa käsiinsä John Sanfordin kirjan "Eliömaailma rappeutuu", se osoittaa kuinka rappio etenee. Vihjeenä, se etenee pienin askelin.
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
QS kirjoitti: 29.9.2025, 19:28 Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Kaikki lajit on nuoria. Tässä linkki dinosauruksen kudokseen joka venyy: https://www.tv7.fi/arkki/1-mooseksen-ki ... ta_p98677/

53 minuutin kohdalta voi katsoa.
Avatar
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Abezethibou kirjoitti: 29.9.2025, 20:14
QS kirjoitti: 29.9.2025, 19:28 Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Se olisi ehkä hyväkin jos tämä laji häviäisi täältä perseilemästä. Toisaalta uskon siihenkin, että ihmiskunta pystyisi ratkomaan ongelmansa jos se haluaisi. Ehkä jopa kurkottamaan tähtiin jos kvarttaalitaloudesta luovutaan. :tongueout: Ehkä uskonnoista luopuminen voisi olla yksi tärkeä askel mikäli selviytyä halutaan.
Uskontokuntien väliset nahistelut ovat kyllä merkittävä sotien aiheuttaja. Ja ovat yleensä peräisin vallanhalusta.

Mutta ehkä sotiminen on osittain myös perintöä nisäkkäiden reviirin puolustamisen vaistosta. Melkein mitä tahansa nisäkäslajia kun katsoo, niin on säännöllisesti taistelu naapurilauman kanssa. Voi olla, että tuostakin sotimisen taito peräisin.
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
QS kirjoitti: 29.9.2025, 20:43
Abezethibou kirjoitti: 29.9.2025, 20:14
QS kirjoitti: 29.9.2025, 19:28 Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Se olisi ehkä hyväkin jos tämä laji häviäisi täältä perseilemästä. Toisaalta uskon siihenkin, että ihmiskunta pystyisi ratkomaan ongelmansa jos se haluaisi. Ehkä jopa kurkottamaan tähtiin jos kvarttaalitaloudesta luovutaan. :tongueout: Ehkä uskonnoista luopuminen voisi olla yksi tärkeä askel mikäli selviytyä halutaan.
Uskontokuntien väliset nahistelut ovat kyllä merkittävä sotien aiheuttaja. Ja ovat yleensä peräisin vallanhalusta.

Mutta ehkä sotiminen on osittain myös perintöä nisäkkäiden reviirin puolustamisen vaistosta. Melkein mitä tahansa nisäkäslajia kun katsoo, niin on säännöllisesti taistelu naapurilauman kanssa. Voi olla, että tuostakin sotimisen taito peräisin.
Sotiminen on yksi ongelma, mutta myös se, että niin kauan kun uskotaan jonkun taikaukon laittavan ihmiskunnan asiat kuntoon voidaan pakoilla omaa vastuuta. Se että onko se enää merkittävä ongelma on sitten toinen juttu. Maailmassa on ~2,3–2,5 miljardia kristittyä ja luokkaa ~2,0 miljardia muslimia, mutta miten suuri osuus aidosti uskoo vapahtajaansa on sitten toinen tarina.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Lainaa
Re: Voiko uskonnollista kokemusta tutkia tieteellisesti?
Jatkan aiheesta vielä pari sanaa. Kristinusko tarjoaa yksilölle hyvää moraalisaarnaa. Esimerkiksi se sanoo että älä tapa paitsi esivallan pyynnöstä sodassa sotilaspapin siunauksella, mutta kun yksilötasolta siirrytään ihmiskunnan suuriin kohtalonkysymyksiin niin niiden ratkaisuksi tarjotaan "jessen" toista tulemista. Tämä on minusta se ongelma tässä. Jos viisi miljardia ihmistä tajuaa että ei tule jesse tai muhametti korjaamaan asioita, vaan se pitää tehdä itse, niin ehkä se jopa tapahtuukin.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Vastaa Viestiin