Sähkölentämisen haasteet ja mahdollisuudet

[QS]

Siis potkurilla varustettu keppihevonen pinkaisee pitkälle stratosfääriin, ja sitten liukuu ennen näkemättömällä 50:1 L/D-luvulla Grönlantiin ilman käyttövoimaa, mutta kuitenkin pyhällä hengellä paineistettuna ja lämmitettynä. Mitä jos edellä menevä keppihevonen leviää kiitotielle poikittain ja paskaksi, niin ilman käyttövoimaa jälkimmäinen tusahtaa samaan läjään kun ei muualle enää pääse?

Lentokoneissa pitää aina olla 15 minuutin reservi.

vähintään 45 min matalalla korkeudella lentämiseen, jonka lisäksi riittävä määrä varakentälle pääsemiseksi.

Heillä ei ollut varakenttää enää kun olivat laskeutumassa.

Varmasti näin. Avaruusaluksia, jotka eivät ole kaupalliseen ilmakuljetukseen (paino sanalla ilma) tarkoitettuja, koskevat varmasti eri säännöt. Suihkumoottoreille riittää muuten 30 min. Laitoin 45 siksi, että olettaisin katapulttisähköpotkurit mäntämoottorien luokkaan . Tosin en välttämättä halua tietää miten luokitellaan.

[Kontra]

Kelkka voi olla myös kiskoilla:

Edellä kuvaamani liikennekoneen kaltevalla kiitotiellä ei kelkkaa eikä kiskoja tarvittaisi, vaan omilla pyörillään konetta kiihdytettäisi. Vetolaitteenahan voisi toimia hammaskisko ja sähkömoottorilla pyörivä ratas, kuten vuoristojunissa.

Entäs perinteinen vintturi ?

Vintturi tuskin voisi tulla kysymykseen kahdesta syystä. Jos vaikka kone haluttaisiin 5 km korkeuteen, vaijerin pituus pitäisi olla ainakin 10 km, jolloin sen paino tulisi rasittamaan liikaa konetta, kun koneen siivet jo muutekin vintatessa on kovilla. 

Jos vaijeri olisi vaikka 5 kg/m, 10 km painaisi 50 tonnia.  

[Kontra]

Aikoinaan esitin apuakkusysteemiä.

Koneessa olisi nousussa apuakku, jonka avulla kone nousisi ympyrää kaartamalla ylös, ja pudottasi akun laskuvarjolla takaisin kentälle, kun korkeutta olisi riittävästi. Akun laskeutumista ohjaisi automatiikka, joko siten kuin temppuvarjoa ohjataan tai jonkinlaisella rakettisysteemillä niin, ettei siitä olisi vaaraa maassa olijoille.

Tai kone lentäsi tiettyihin suuntiin tietyn matkan, ja pudottasi akun määrättyihin paikkoihin  automatiikan ohjaamana. 

[tuulispää]

Kelkka voi olla myös kiskoilla:

Edellä kuvaamani liikennekoneen kaltevalla kiitotiellä ei kelkkaa eikä kiskoja tarvittaisi, vaan omilla pyörillään konetta kiihdytettäisi. Vetolaitteenahan voisi toimia hammaskisko ja sähkömoottorilla pyörivä ratas, kuten vuoristojunissa.

Entäs perinteinen vintturi ?

Vintturi tuskin voisi tulla kysymykseen kahdesta syystä. Jos vaikka kone haluttaisiin 5 km korkeuteen, vaijerin pituus pitäisi olla ainakin 10 km, jolloin sen paino tulisi rasittamaan liikaa konetta, kun koneen siivet jo muutekin vintatessa on kovilla.

Jos vaijeri olisi vaikka 5 kg/m, 10 km painaisi 50 tonnia.

Vintturi jolla nykäistään kone lentonopeuteen kuten katapultilla.

[Kontra]

Kelkka voi olla myös kiskoilla:

Edellä kuvaamani liikennekoneen kaltevalla kiitotiellä ei kelkkaa eikä kiskoja tarvittaisi, vaan omilla pyörillään konetta kiihdytettäisi. Vetolaitteenahan voisi toimia hammaskisko ja sähkömoottorilla pyörivä ratas, kuten vuoristojunissa.

Entäs perinteinen vintturi ?

Vintturi tuskin voisi tulla kysymykseen kahdesta syystä. Jos vaikka kone haluttaisiin 5 km korkeuteen, vaijerin pituus pitäisi olla ainakin 10 km, jolloin sen paino tulisi rasittamaan liikaa konetta, kun koneen siivet jo muutekin vintatessa on kovilla.

Jos vaijeri olisi vaikka 5 kg/m, 10 km painaisi 50 tonnia.

Vintturi jolla nykäistään kone lentonopeuteen kuten katapultilla.

Kiihdyttäminen siedettävästi nousunopeuteen voi vaatia kiitotietä kilometrikaupalla, ja jos kone pitäisi vielä hilata ilmaan, vaijerin pituus varmaan nousisi niin pitkäksi, että sen paino nousisi liian suureksi.
Hammastangon ja sähkömoottori-hammasrattaan systeemi olisi toimivampi ratkaisu nousunopeuteen kiihdyttämiseksi, mutta kiihdyttäminen lyhytaikaisena ei oleellisesti auttaisi energian säästössä.
Se kiipeäminenhän lentokorkeuteen sitä energiaa vaatii ja se voidaan koneelle järjestää esim noilla esittämilläni keinoilla. 

[Konsta]

Kyllä ny pitää päästä vossiilisista polttoaineista erroon, tokas tuo meidän kylän vanhinkin joka on niin viisas että ehotti heti kättelyssä käsin veivattavia lentokoneita.
Se on se ympäristö ystävällinen liikkumismuoto eikä kuumenna ilimastoa. Liikuntaa saisi myös samalla.
Ne pyörivät ropellit olis ihan joka puolella nostamassa sitä värkkiä ja yks työntämässä etiäppäin.
Kun kaikki veivais vallan vimmatusti niin kun olis vähä pakko esmes järven yläpuolella juustohampurilaisella pärjäis esmerkiks ihan hyvin H:ki - Tampere tai Oulu  - Rovaniemi lennolla.
Yhtiön puolesta tarjottas esmes yks wissy jos jano pääseepi yllättämään.
Sellanen iso drone olis myös kätsy.
Eikös oliski kiva katella maisemia pilvistä eikä kokis yhtään klaustrofopiaakaan !
Kyllä jämpti on niin.......tai sitte ehkä jotenki muuten

[tuulispää]

Kelkka voi olla myös kiskoilla:

Edellä kuvaamani liikennekoneen kaltevalla kiitotiellä ei kelkkaa eikä kiskoja tarvittaisi, vaan omilla pyörillään konetta kiihdytettäisi. Vetolaitteenahan voisi toimia hammaskisko ja sähkömoottorilla pyörivä ratas, kuten vuoristojunissa.

Entäs perinteinen vintturi ?

Vintturi tuskin voisi tulla kysymykseen kahdesta syystä. Jos vaikka kone haluttaisiin 5 km korkeuteen, vaijerin pituus pitäisi olla ainakin 10 km, jolloin sen paino tulisi rasittamaan liikaa konetta, kun koneen siivet jo muutekin vintatessa on kovilla.

Jos vaijeri olisi vaikka 5 kg/m, 10 km painaisi 50 tonnia.

Vintturi jolla nykäistään kone lentonopeuteen kuten katapultilla.

Kiihdyttäminen siedettävästi nousunopeuteen voi vaatia kiitotietä kilometrikaupalla, ja jos kone pitäisi vielä hilata ilmaan, vaijerin pituus varmaan nousisi niin pitkäksi, että sen paino nousisi liian suureksi.
Hammastangon ja sähkömoottori-hammasrattaan systeemi olisi toimivampi ratkaisu nousunopeuteen kiihdyttämiseksi, mutta kiihdyttäminen lyhytaikaisena ei oleellisesti auttaisi energian säästössä.
Se kiipeäminenhän lentokorkeuteen sitä energiaa vaatii ja se voidaan koneelle järjestää esim noilla esittämilläni keinoilla.

Ei sitä ilmaan tarvi hinata....50 metriä riittää korkeutta ja kilometri siimaa.....jotta säästetään kiihdytykseen tarvittava voima akuista.

[Kontra]

Edellä kuvaamani liikennekoneen kaltevalla kiitotiellä ei kelkkaa eikä kiskoja tarvittaisi, vaan omilla pyörillään konetta kiihdytettäisi. Vetolaitteenahan voisi toimia hammaskisko ja sähkömoottorilla pyörivä ratas, kuten vuoristojunissa.

Entäs perinteinen vintturi ?

Vintturi tuskin voisi tulla kysymykseen kahdesta syystä. Jos vaikka kone haluttaisiin 5 km korkeuteen, vaijerin pituus pitäisi olla ainakin 10 km, jolloin sen paino tulisi rasittamaan liikaa konetta, kun koneen siivet jo muutekin vintatessa on kovilla.

Jos vaijeri olisi vaikka 5 kg/m, 10 km painaisi 50 tonnia.

Vintturi jolla nykäistään kone lentonopeuteen kuten katapultilla.

Kiihdyttäminen siedettävästi nousunopeuteen voi vaatia kiitotietä kilometrikaupalla, ja jos kone pitäisi vielä hilata ilmaan, vaijerin pituus varmaan nousisi niin pitkäksi, että sen paino nousisi liian suureksi.
Hammastangon ja sähkömoottori-hammasrattaan systeemi olisi toimivampi ratkaisu nousunopeuteen kiihdyttämiseksi, mutta kiihdyttäminen lyhytaikaisena ei oleellisesti auttaisi energian säästössä.
Se kiipeäminenhän lentokorkeuteen sitä energiaa vaatii ja se voidaan koneelle järjestää esim noilla esittämilläni keinoilla.

Ei sitä ilmaan tarvi hinata....50 metriä riittää korkeutta ja kilometri siimaa.....jotta säästetään kiihdytykseen tarvittava voima akuista.

Nopeutta nousuun muistaakseni tarvitaan keskimäärin 270 km/h.
Jos kiihdytetään kone nopeuteen 300 km/h = 83 m/s kiihtyvyydellä 1 g, aikaa siihen kuluu 8,3 s ja kiihtyvyydellä 0,1 g kuluu 83 s = 1 min 23 s
Moottoritehot on kiihdytettäessä ja nousussa usein maksimissa, riippuu kuormasta ja sääolosuhteista.
Jos kiihdytys kestää vaikka 30 sek, ei vinttaaminen ilman nousua tai 50 metriin paljon auta, jos nousuun lentokorkeuteen kuluu esim 5 min.

[tuulispää]

Auttaa se koska ollaan jo cruise nopeudessa.

[Kontra]

Auttaa se koska ollaan jo cruise nopeudessa.

Niin, auttaa tuon esimerkin tapauksessa 30s/(5x60s) = 0,1 , eli 10 % energian kulutuksessa matkakorkeuteen, moottorien käydessä samalla teholla koko ajan.