On totta, että keskustelua hämärtää kansanmurhan (joukkotuhonnan) määrittely ja toteaminen, ja nimenomaan hämärtää.
Hämärtäminen vastaa sitä, että tusina ihmistä näkee, kun joku suorittaa henkirikoksen (murha, tappo, surma, kuolemantuottamus tai hätävarjelun liioittelu). Jos ihmisjoukkio jää määrittelemään rikoksen tunnusmerkistöä ja keskustelemaan siitä, että mikä henkirikoksen laji silmien edessä tapahtuu, niin samalla tekijä voi jatkaa rauhassa siihen asti, kunnes tuomioistuin on tuomion antanut. Kenenkään ei tarvitse tapahtumiin puuttua. Ei edes poliisipartion, joka sattuu ajamaan ohi.
Ajatus on absurdi, kuten jokainen voi ymmärtää.
Israelin tavoite on ottaa haltuun Gazaa ainakin 70% (Netanyahun kehoitus), 80% Gazaran infrastruktuurista on tuhottu, >70 000 palestiinalaista on surmattu, > 170 000 on haavoittunut jne. Kaikki nämä luvut kasvavat joka ikinen päivä, tänäänkin.
Jos Euroopan valtiot jäävät kinastelemaan joukkotuhonnan määritelmästä, ICJ:n päätöksistä tai vastaavista hallintokirjauksista, niin tilanne on absurdi, kuten jokainen voi ymmärtää.
Hämärtäminen tietysti palvelee niitä tahoja, jotka tukevat Gazan alueen ja väestön täydellistä tuhoamista.
Sen näistä keskusteluista on oppinut, että jos henkilö käyttää Raamattua ensisijaisena auktoriteettina hän saattaa lähestyä Israel ja kansanmurha kysymystä aivan eri lähtökohdasta kuin henkilö joka lähtee esimerkiksi kansainvälisestä oikeudesta. Nämä ovat kaksi eri argumenttijärjestelmää. Ensimmäinen on teologinen ja toinen oikeudellinen. Jokainen voi ihan itse päätellä kumpi on lähempänä reaalitodellisuutta. Minä vaikenen nyt tästä aiheesta.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!