Kuvassa animoitu seisova aalto. Ylimpänä oikealle etenevä, keskellä vasemmalle etenevä, ja alimpana näistä muodostuva seisova sm-aalto:

- seisova aalto.gif (923.23 KiB) Katsottu 33634 kertaa
Alimmassa kuvassa on kaksi pistettä, joissa \(E\)-komponetti (punainen) on nolla kaikilla ajanhetkillä. Näissä kahdessa pisteessä Poyntingin vektori, \(\vec S = \frac{1}{\mu_0} \vec E \times \vec B\), on nolla kaikilla ajanhetkellä, mikä tarkoittaa sitä, että seisovan aallon energiavuo on nolla noissa pisteissä.
Kun noihin pisteisiin sijoitetaan paikalleen (\(\vec v=0\)) varatut hiukkaset, niin niihin kohdistuva Lorentzin voima, \(\vec F=q(\vec E + \vec v \times\vec B)\), on nolla kaikilla ajanhetkillä. Noissa pisteissä seisovasta aallosta ei siirry energiaa hiukkasiin. Pisteiden ympäristössäkin energian siirto on vähäistä.
Seisovasta aallosta löytyy kolme muutakin kiinnostavaa pistettä. Nämä ovat kuvassa seisovan aallon akselilla vasemmassa ja oikeassa reunassa, sekä keskellä. Näissä pisteissä B-komponentti on nolla kaikilla ajanhetkillä. Poyntingin vektori on näissäkin pisteissä nolla, mutta Lorentzin voima on nollasta poikkeava.
Mikroaaltouuneissa (ainakin vanhemmissa) on pyörivä alusta, jotta osa lämmitettävästä mössöstä ei makaa koko ajan niissä seisovan aallon pisteissä, jotka eivät mössöön Lorentzin voimaa kohdista.