Vai että jätettä, no eikö ne kuitenkin ole betahajoamisessa hyödyllisiä jos halutaan että säilymislait toteutuu?QS kirjoitti: ↑Tänään, 16:23Varmaankin Nobel mennyt oikeaan osoitteeseen.
Neutriinot ovat sinänsä veijareita. Nehän eivät istu kovin hyvin hiukkasfysiikan standardimalliin ja ominaisuudetkin ovat osin tuntemattomia. Lisäksi kieli poskessa voi sanoa, että ovat eräänlaista universumin ylijäämäjätettä, jota syntyy valtavia määriä joka puolella, mutta joista ei ole kenellekään mitään hyötyä sen jälkeen kun ovat syntyneet
Mutta ilman neutriinoa esim heikko vuorovaikutus ei olisi mahdollinen, joten otuksesta on paljonkin hyötyä, vaikka ovat syntymänsä jälkeen melko käyttökelvottomia. Vähän kuin ravintola-illan jälkeiset kuitit, joita muodostuu tapahtumissa, ja joiden kanssa ei ihan tiedä että mihin työntäisi pois silmistä tapahtuman jälkeen.
Oikein hyödyllisiä toki hiljaisina viestinkuljettajina, kuten iceCube- hommissa.
Juurikin niin, mm. betahajoaminen ei olisi mahdollinen ilman näitä, ja ovat aivan oleellinen tekijä. Heikon vuorovaikutuksen SU(2) symmetria ei päde ilman neutriinoja. Pitäisi joku kerta taas avata Weinbergin teos, ja sisäistää joku Weinbergin omaleimaisesti ajateltu neutriinojen olemus : DAbezethibou kirjoitti: ↑Tänään, 16:31Vai että jätettä, no eikö ne kuitenkin ole betahajoamisessa hyödyllisiä jos halutaan että säilymislait toteutuu?QS kirjoitti: ↑Tänään, 16:23Varmaankin Nobel mennyt oikeaan osoitteeseen.
Neutriinot ovat sinänsä veijareita. Nehän eivät istu kovin hyvin hiukkasfysiikan standardimalliin ja ominaisuudetkin ovat osin tuntemattomia. Lisäksi kieli poskessa voi sanoa, että ovat eräänlaista universumin ylijäämäjätettä, jota syntyy valtavia määriä joka puolella, mutta joista ei ole kenellekään mitään hyötyä sen jälkeen kun ovat syntyneet
Mutta ilman neutriinoa esim heikko vuorovaikutus ei olisi mahdollinen, joten otuksesta on paljonkin hyötyä, vaikka ovat syntymänsä jälkeen melko käyttökelvottomia. Vähän kuin ravintola-illan jälkeiset kuitit, joita muodostuu tapahtumissa, ja joiden kanssa ei ihan tiedä että mihin työntäisi pois silmistä tapahtuman jälkeen.
Oikein hyödyllisiä toki hiljaisina viestinkuljettajina, kuten iceCube- hommissa.
Toisaalta näin kiertotalouden ja vihreän siirtymän aikakaudella on positiivista jos astronomisia havaintoja voi tehdä jätteellä.
Weinberg taisi olettaa neutriinot massattomiksi? Neutriino-oskillaation löytymisestä napsahti myös Nobel-palkinto. Kun neutriinoille saatiin massa niin tiedettiin että standardimalli ei riitä. Ne peijoonit on vieneet ainakin kaksi palkintoa ja tehneet kunnolla kiusaa tutkijoille noin niin kuin turhakkeiksi.QS kirjoitti: ↑Tänään, 16:45Juurikin niin, mm. betahajoaminen ei olisi mahdollinen ilman näitä, ja ovat aivan oleellinen tekijä. Heikon vuorovaikutuksen SU(2) symmetria ei päde ilman neutriinoja. Pitäisi joku kerta taas avata Weinbergin teos, ja sisäistää joku Weinbergin omaleimaisesti ajateltu neutriinojen olemus : DAbezethibou kirjoitti: ↑Tänään, 16:31Vai että jätettä, no eikö ne kuitenkin ole betahajoamisessa hyödyllisiä jos halutaan että säilymislait toteutuu?QS kirjoitti: ↑Tänään, 16:23Varmaankin Nobel mennyt oikeaan osoitteeseen.
Neutriinot ovat sinänsä veijareita. Nehän eivät istu kovin hyvin hiukkasfysiikan standardimalliin ja ominaisuudetkin ovat osin tuntemattomia. Lisäksi kieli poskessa voi sanoa, että ovat eräänlaista universumin ylijäämäjätettä, jota syntyy valtavia määriä joka puolella, mutta joista ei ole kenellekään mitään hyötyä sen jälkeen kun ovat syntyneet
Mutta ilman neutriinoa esim heikko vuorovaikutus ei olisi mahdollinen, joten otuksesta on paljonkin hyötyä, vaikka ovat syntymänsä jälkeen melko käyttökelvottomia. Vähän kuin ravintola-illan jälkeiset kuitit, joita muodostuu tapahtumissa, ja joiden kanssa ei ihan tiedä että mihin työntäisi pois silmistä tapahtuman jälkeen.
Oikein hyödyllisiä toki hiljaisina viestinkuljettajina, kuten iceCube- hommissa.
Toisaalta näin kiertotalouden ja vihreän siirtymän aikakaudella on positiivista jos astronomisia havaintoja voi tehdä jätteellä.
Mutta silti koomisella tavalla turhakkeita, kun vuorovaikutuksen jälkeinen rooli näyttää melko mitättömältä. Tosin ihminen ei tarkkaan tiedä mitä varhaisessa universumissa on tapahtunut, miten neutriinot vaikuttava universumiin kokonaisuutena, ja miten ne ovat isoissa tähdissä jne jne
Mun mielestä jo 1950- tai 1960-luvuilla pääteltiin neutriinoilla olevan massa.
Joo nopea Googletus toi esiin Bruno Pontecorvon joka jo 50-luvulla vissiin esitti neutriinoille massaa ja oskillaatiota. Palaa ihmeessä aiheeseen, tykkään lukea vaikka en isosti osaa osallistua.QS kirjoitti: ↑Tänään, 17:22Mun mielestä jo 1950- tai 1960-luvuilla pääteltiin neutriinoilla olevan massa.
Viittasin edellä Weinbergin kirjaan The Quantum Theory of Field Vol 2 (alunperin julkaistu v. 1995), jossa esitellään muun muassa sähköheikko teoria ja neutriinot, ja käsitellään myös teoreettisesti niiden massa. Tarina on tietysti jonkin verran erilainen kuin standardimallin perusteoksissa, ja siksi mietin että tähän voisin joskus palata. Weinberg sai aikanaan Nobelin panostuksestaan sähköheikon yhtenäisteorian kehittämisessä. Voi jopa sanoa, että Weinberg oli eräs neutriinojen merkkihenkilöistä.
