Sähkömagneettisen aallon olemus

[pähkäilijä]

Elektronin massan luulisi tulevan juuri sisärakenteesta.

Higgsin kenttä antaa elektronille massan.

Kun heikon voiman bosonit on lyhytikäisiä, sekö tekee sen kantaman lyhyeksi?

Kyllä, se on yksi syy.

Onko niin että universumissa on 5 kenttää, gravitaatio, sm, vahva voima, heikko voima ja Higgsin kenttä?

Eri kentät ovat pätevyysaluevalintoja.

Tavoittelemisen arvoista on yksi yhtenäistämisen kenttä, jonka topologia ja geometria antaisivat kaikki fysikaaliset ilmiöt ja että se myös määrittäisi oman metriikkansa.

No  voihan niinkin ajatella. Silloin kaivinkonetta voi käyttää kuvaamaan tilannetta. Sen hydraulipumppu olisi yhtenäistämisen kenttä. Siitä haarautuu eri venttiilien kautta kaikki 5. Kaikki on mitoitettu toimittamaan oma tehtävänsä. Heikko gravitaatio tekee oman virkansa jne.
Olettaisin että kentät on kaikkialla täydessä voimassa mutta voiman ulosmittaaminen ei ole helppoa, vaikkapa ydinvoimala on monimutkainen laitos mitatessaan ulos vahvaa kenttää.

[QS]

Onko niin että universumissa on 5 kenttää, gravitaatio, sm, vahva voima, heikko voima ja Higgsin kenttä?

Hiukkasfysiikan standardimallissa on vajaat 20 kenttää, tai jos lasketaan antihiukkset erikseen, jotain muita yksittäisiä, niin kai puolen sataa kenttää.

[Abezethibou]

Fermionikentät,välittäjähiukkasten kentät ja mitä niitä nyt oli, menisikö peräti 60 päälle.
 

[QS]

Fermionikentät,välittäjähiukkasten kentät ja mitä niitä nyt oli, menisikö peräti 60 päälle.

Näin saattaapi olla.

Joskus voi tosin olla määrittelykysymys, että milloin hiukkasta edustaa erillinen oma kenttä. Esimerkiksi heikon vuorovaikutuksen mittaryhmä on SU(2), ja välittäjähiukkaset Z⁰,W⁺,W^- ovat SU(2)-mittabosoneita. Periaatteessa on yksi SU(2)-mittakenttä, joista nuo 3 bosonia muodostuvat. Lisäksi heikon vuorovaikutuksen massalliset 3 bosonia ovat lopulta seuraus siitä, että SU(3)xSU(2)xU(1) symmetria on rikkoutunut, jonka takia ne ovat massallisia eivätkä massattomia kuten fotoni. Ja jos sitten ajatellaan, että ihminen elää matalaenergisessä maailmassaan, niin suurilla energioilla SU(2)- ja U(1)-symmetriat yhdistyvät, jolloin heikko vuorovaikutus ja sm-vuorovaikutus sulautuvat samaksi. Että onko nyt sitten erillinen sm-kenttä ja erillinen heikon vuorovaikutuksen kenttä, vai ovatko yksi ja sama. Näitä voi kai määritellä miten parhaaksi kokee

[pähkäilijä]

Fermionikentät,välittäjähiukkasten kentät ja mitä niitä nyt oli, menisikö peräti 60 päälle.

Näin saattaapi olla.

Joskus voi tosin olla määrittelykysymys, että milloin hiukkasta edustaa erillinen oma kenttä. Esimerkiksi heikon vuorovaikutuksen mittaryhmä on SU(2), ja välittäjähiukkaset Z⁰,W⁺,W^- ovat SU(2)-mittabosoneita. Periaatteessa on yksi SU(2)-mittakenttä, joista nuo 3 bosonia muodostuvat. Lisäksi heikon vuorovaikutuksen massalliset 3 bosonia ovat lopulta seuraus siitä, että SU(3)xSU(2)xU(1) symmetria on rikkoutunut, jonka takia ne ovat massallisia eivätkä massattomia kuten fotoni. Ja jos sitten ajatellaan, että ihminen elää matalaenergisessä maailmassaan, niin suurilla energioilla SU(2)- ja U(1)-symmetriat yhdistyvät, jolloin heikko vuorovaikutus ja sm-vuorovaikutus sulautuvat samaksi. Että onko nyt sitten erillinen sm-kenttä ja erillinen heikon vuorovaikutuksen kenttä, vai ovatko yksi ja sama. Näitä voi kai määritellä miten parhaaksi kokee

Tarkoittaako kenttä sitä että sen arvo on nollassa jos hiukkaset ei käytä sitä? Ja onko kenttä ääretön tilavuudeltaan? Ainakin gravitaatiossa se näyttäisi pätevän.
 Toinen kysymys, kuinka kenttä voi kvantittua? Tarkoittaako se porrastumista johonkin minimikokoon?

[QS]

Ja onko kenttä ääretön tilavuudeltaan? Ainakin gravitaatiossa se näyttäisi pätevän.

Teoreettisesti kyllä, kentät täyttävät koko universumin.

Toinen kysymys, kuinka kenttä voi kvantittua? Tarkoittaako se porrastumista johonkin minimikokoon?

Sitäpä kukaan ei tiedä, että miksi kvanttikenttäteoria vastaa luonnon toimintaa hyvin tarkasti. Kentän kvantisointi on matematiikaltaan kohtuu vaativa työmaa, sitä ei lyhyesti pysty kuvailemaan.

Tarkoittaako se porrastumista johonkin minimikokoon?

Sitäkin, ja lukuisia muita ilmiöitä.

[pähkäilijä]

Ja onko kenttä ääretön tilavuudeltaan? Ainakin gravitaatiossa se näyttäisi pätevän.

Teoreettisesti kyllä, kentät täyttävät koko universumin.

Toinen kysymys, kuinka kenttä voi kvantittua? Tarkoittaako se porrastumista johonkin minimikokoon?

Sitäpä kukaan ei tiedä, että miksi kvanttikenttäteoria vastaa luonnon toimintaa hyvin tarkasti. Kentän kvantisointi on matematiikaltaan kohtuu vaativa työmaa, sitä ei lyhyesti pysty kuvailemaan.

Tarkoittaako se porrastumista johonkin minimikokoon?

Sitäkin, ja lukuisia muita ilmiöitä.

Miksiköhän kenttä on parempi antamaan oikea ymmärrys jos kuitenkin kentässä oleva kohde on ymmärrettävä? Vähän sama kuin akvaariossa olisi meriruoho ja sitä tutkitaan veden avulla.

[QS]

Miksiköhän kenttä on parempi antamaan oikea ymmärrys jos kuitenkin kentässä oleva kohde on ymmärrettävä? Vähän sama kuin akvaariossa olisi meriruoho ja sitä tutkitaan veden avulla.

Jos meriruohon vuorovaikuttaa veden kanssa, niin on meriruohokenttä ja sitten on vesikenttä, ja näiden välinen vuorovaikutus ja sen dynamiikka. Jos on vapaa meriruohokenttä, joka ei kytkeydy veteen, niin tutkitaan vain meriruohokenttää ja sama veden osalta

Jos nyt kentän perusajatukseen mennään, niin esimerkiksi aaltoileva naru voidaan tulkita kentäksi, jossa narun massapisteet kytkeytyvät toisiinsa, ja vaikkapa aalto etenee tuossa kentässä.

[pähkäilijä]

Miksiköhän kenttä on parempi antamaan oikea ymmärrys jos kuitenkin kentässä oleva kohde on ymmärrettävä? Vähän sama kuin akvaariossa olisi meriruoho ja sitä tutkitaan veden avulla.

Jos meriruohon vuorovaikuttaa veden kanssa, niin on meriruohokenttä ja sitten on vesikenttä, ja näiden välinen vuorovaikutus ja sen dynamiikka. Jos on vapaa meriruohokenttä, joka ei kytkeydy veteen, niin tutkitaan vain meriruohokenttää ja sama veden osalta

Jos nyt kentän perusajatukseen mennään, niin esimerkiksi aaltoileva naru voidaan tulkita kentäksi, jossa narun massapisteet kytkeytyvät toisiinsa, ja vaikkapa aalto etenee tuossa kentässä.

Voiko ajatella että se on sm-kenttä koska narun kemialliset sidokset toimii vissiin residuaalisen magneettisuuden avulla. Eikö residuaalinen voima ole murto-osa elektronin ja protonin välisestä voimasta mutta se kuitenkin riittää jotta naru toimittaa tehtävänsä. Timantissa on vahva residuaalisuus vaikka sekin lienee murto-osa atomin sisäisestä voimasta. Ja tietysti protonin sisäinen voima on vielä suurempi mutta se on eri luonnonvoima.

[QS]

Miksiköhän kenttä on parempi antamaan oikea ymmärrys jos kuitenkin kentässä oleva kohde on ymmärrettävä? Vähän sama kuin akvaariossa olisi meriruoho ja sitä tutkitaan veden avulla.

Jos meriruohon vuorovaikuttaa veden kanssa, niin on meriruohokenttä ja sitten on vesikenttä, ja näiden välinen vuorovaikutus ja sen dynamiikka. Jos on vapaa meriruohokenttä, joka ei kytkeydy veteen, niin tutkitaan vain meriruohokenttää ja sama veden osalta

Jos nyt kentän perusajatukseen mennään, niin esimerkiksi aaltoileva naru voidaan tulkita kentäksi, jossa narun massapisteet kytkeytyvät toisiinsa, ja vaikkapa aalto etenee tuossa kentässä.

Voiko ajatella että se on sm-kenttä koska narun kemialliset sidokset

Ei voi, se on K-raudasta ostettu naru.