Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Niinpä, kun Maan ajalla mitaten valonnopeus vaihtelee matkallaan tänne paikallisen gravitaation funktiona, onko 1000 valovuoden etäisyydelle ilmoitettu tähti todella juuri 1000 valovuoden etäisyydellä?pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Jos tähti on 1000vv etäisyydellä, matka koostuu enimmäkseen vapaasta avaruudesta, silloin matka on aika tarkka. Mutta tähtien g-kaivo on heikko, esimerkki siitä on auringon ytimen kello:Kontra kirjoitti: ↑7.5.2026, 11:02Niinpä, kun Maan ajalla mitaten valonnopeus vaihtelee matkallaan tänne paikallisen gravitaation funktiona, onko 1000 valovuoden etäisyydelle ilmoitettu tähti todella juuri 1000 valovuoden etäisyydellä?pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08
Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
lainaus Reddit:
Oon nauttinut Roger Penrosen pitämistä puheista ja mulla on kysymys, johon toivon teidän apua. Ajan hidastumisen takia Maan ydin on 2,5 vuotta nuorempi kuin sen pinta. Samalla tavalla Auringon ydin on 16 000 vuotta nuorempi kuin sen pinta.
Siis 16000v on pieni prosentti auringon elämästä.
Suuriin prosentteihin päästään jos itse laskeudutaan syvään kaivoon, vaikka neutronitähden pinnalle. Sieltä käsin vapaa avaruus kulkee pikavauhtia kohti loppuaan. Tai mikä on pika vauhtia, vasta Schwarzschildin säteen lähellä avaruuden vauhti kiihtyy todella paljon.
Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Pointti on koordinaatisto. Kun pölystä heijastunut valo tulee maan koordinaatistoon, se ei enää ole lähtökoordinaatistossa ja siksi sen nopeus on c havaitsijan suhteen.Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 17:05Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onkoEusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 20:14Mitat ovat mittarin paikallisuudessa sellaiset, että atomien universaalius toteutuu - muualla pituusmitat ja aikaperspektiivit ovat pääsääntöisesti jotain muuta.pähkäilijä kirjoitti: ↑6.5.2026, 18:58Ai onko oikea näköala se että pituusmitat muuttuu?Eusa kirjoitti: ↑6.5.2026, 16:08
Tämä ei ole suhteellisuusteoreettinen näköala. Satelliitista katsoen kaikkialla paikallisesti suoraviivaisen (myös Maassa) valon tyhjövauhti on c ja rakenteiden geometria muuntuu.
Satelliitin tarkkailija voi arvioida millaista vauhtia olisi hänen koordinaateissaan se mitä Maassa koetaan valovauhdiksi c - se ei ole sama kuin satelliitissa paikallinen c.
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Mikään ei ole koordinaatistoissa vaan erillisyyskaikkeudessa, separversumissa. Saa jäädä pohdituttamaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 22:42Pointti on koordinaatisto. Kun pölystä heijastunut valo tulee maan koordinaatistoon, se ei enää ole lähtökoordinaatistossa ja siksi sen nopeus on c havaitsijan suhteen.Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 17:05Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onko
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Oho, tuohan on kummallista. Eikö koordinaatistoja enää tarvita?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 23:12Mikään ei ole koordinaatistoissa vaan erillisyyskaikkeudessa, separversumissa. Saa jäädä pohdituttamaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 22:42Pointti on koordinaatisto. Kun pölystä heijastunut valo tulee maan koordinaatistoon, se ei enää ole lähtökoordinaatistossa ja siksi sen nopeus on c havaitsijan suhteen.Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 17:05Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06Ajattelin sitä puolta että onko
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Tekstisi "se ei enää ole lähtökoordinaatistossa" viittaa siihen, että kesken tarkastelun vaihdettaisiin tarkastelukoordinaatiota - mikä on tietysti täysin kelvoton idea. Koordinaatistot ovat tärkeitä pitämään yhtenäistä kirjanpitoa tapahtumien etenemisestä, mutta mihinkään fysikaaliseen ei voi liittyä tarkasteluprojektion yht'äkkinen muutos.pähkäilijä kirjoitti: ↑8.5.2026, 00:08Oho, tuohan on kummallista. Eikö koordinaatistoja enää tarvita?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 23:12Mikään ei ole koordinaatistoissa vaan erillisyyskaikkeudessa, separversumissa. Saa jäädä pohdituttamaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 22:42Pointti on koordinaatisto. Kun pölystä heijastunut valo tulee maan koordinaatistoon, se ei enää ole lähtökoordinaatistossa ja siksi sen nopeus on c havaitsijan suhteen.Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 17:05Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 10:24Aha. Nousee uusi ongelma. Kuinka voi havaita valovuoden päässä olevaa valoa?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 08:43Kaikkialla esiintyvä valon lyhyt siirtymä on havaitsijalle kerrallaan määritelmällisesti c ja mitat koetaan vääristyneinä.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 00:06
Ajattelin sitä puolta että onko
1) valon nopeus sama kaivosta katsottuna vapaassa avaruudessa ja pituusmitat muuttuu
vai
2) valon nopeus kaivosta katsottuna nopeutuu (Shapiro ediste) ja pituusmitat pysyy samoina
Siis 1):n muuttuja on pituusmitat ja 2):n muuttuja on valon nopeus. Kumpi muuttuu?
Jos kappale vaihtaa koordinaattikehystään, vaihtuu samalla koko kappalevalinta avoimena systeeminä fysikaalisen vuorovaikutuskiihtyvyyden kautta - senkin ilmiön seuraaminen tehdään tietysti alusta loppuunsa vain yhdessä koordinaatistossa, jotta saadaan mielekästä tietoa.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Muistaakseni koulussa opetettiin että "valon nopeus on riippumaton havaitsijan liiketilasta". Tämähän jättää avoimeksi kysymyksen, onko valon nopeus riippumaton myös jos sitä ei havaita? Tarkoittaa jos havaitsija on 1 metrin, 1 kilometrin tai 1 valovuoden päässä fotonista.Eusa kirjoitti: ↑8.5.2026, 08:44Tekstisi "se ei enää ole lähtökoordinaatistossa" viittaa siihen, että kesken tarkastelun vaihdettaisiin tarkastelukoordinaatiota - mikä on tietysti täysin kelvoton idea. Koordinaatistot ovat tärkeitä pitämään yhtenäistä kirjanpitoa tapahtumien etenemisestä, mutta mihinkään fysikaaliseen ei voi liittyä tarkasteluprojektion yht'äkkinen muutos.pähkäilijä kirjoitti: ↑8.5.2026, 00:08Oho, tuohan on kummallista. Eikö koordinaatistoja enää tarvita?Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 23:12Mikään ei ole koordinaatistoissa vaan erillisyyskaikkeudessa, separversumissa. Saa jäädä pohdituttamaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑7.5.2026, 22:42Pointti on koordinaatisto. Kun pölystä heijastunut valo tulee maan koordinaatistoon, se ei enää ole lähtökoordinaatistossa ja siksi sen nopeus on c havaitsijan suhteen.Eusa kirjoitti: ↑7.5.2026, 17:05Esimerkiksi voimakas valoa tuottava räjähdys voi valaista ympäröivää pölyä.
Jos kappale vaihtaa koordinaattikehystään, vaihtuu samalla koko kappalevalinta avoimena systeeminä fysikaalisen vuorovaikutuskiihtyvyyden kautta - senkin ilmiön seuraaminen tehdään tietysti alusta loppuunsa vain yhdessä koordinaatistossa, jotta saadaan mielekästä tietoa.
Kuinka voidaan todistaa että sääntö pätee kaukaisuuteen?
Nimittäin väitetään että universumin laajeneminen ylittää valon nopeuden jolloin kaukaisuudessa meidän kannalta valon nopeus ylittäisi c:n.