Israelin kehitys viimeisen 30v aikana

[QS]

Omaan henkilökohtaisesti varsin jyrkän näkemyksen Israelin tämän hetken tilanteesta. Vahvan painotuksen lieventämiseksi käytin tapojeni vastaisesti tekoälyä keräämään yhteen seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet Israelin politiikan suuntaviivoihin ja siihen, että Israelin kansainvälinen tuki (erityisesti länsimaissa) on dramaattisesti kaventunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Listaa voisi laajentaa loputtomiin, mutta alla eräitä vaikuttaneita tekijöitä "hakukone 2.0":n kokoamina.

Turvallisuusuhat:

Oslon sopimuksen epäonnistuminen: 1990-luvun puolivälin rauhanpyrkimykset kariutuivat pääministeri Jitzhak Rabinin salamurhaan (1995) ja sitä seuranneisiin terrori-iskuihin.

Toinen intifada (2000–2005): Palestiinalaisten kansannousu ja itsemurhaiskut muuttivat Israelin julkisen mielipiteen. Suuri osa äänestäjistä menetti uskonsa siihen, että rauhasta voitaisiin neuvotella, mikä vahvisti oikeistopuolueiden asemaa.

Hamasin nousu: Israelin vetäydyttättyä Gazasta vuonna 2005 alueen hallinto päätyi Hamasille. Jatkuva rakettiuhka ja lokakuun 2023 hyökkäys ovat sementoineet näkemyksen, jonka mukaan sotilaallinen voima on maan ainoa turva.

Demografiset muutokset ja politiikka:

Väestörakenteen murros: Israelin väestössä ultraortodoksisten (haredi) juutalaisten ja uskonnollisten nationalistien osuus on kasvanut nopeasti suuren syntyvyyden vuoksi. Tämä on siirtänyt maan poliittista painopistettä pysyvästi oikealle.

Siirtokuntaliikkeen vahvistuminen: Länsirannan siirtokuntalaisten määrä on moninkertaistunut 30 vuodessa. Siirtokuntalaisista on tullut merkittävä poliittinen voima, joka vastustaa palestiinalaisvaltion perustamista ja vaatii kovia otteita alueiden hallintaan.

Benjamin Netanjahun aikakausi: Netanjahun pitkät pääministerikaudet ovat perustuneet liittoumiin äärioikeistolaisten ja uskonnollisten puolueiden kanssa. Tämä on tuonut hallitukseen ministereitä, jotka ajavat avoimesti Länsirannan liittämistä Israeliin.

Instituutioiden horjuminen:

Oikeuslaitoksen heikentäminen: Vuonna 2023 käynnistetty ja pitkään jatkunut oikeusuudistus ( judicial reform ) pyrki rajoittamaan korkeimman oikeuden valtaa. Arvostelijoiden mukaan tämä horjuttaa vallan kolmijakoa ja siirtää maata kohti autoritaarisempaa hallintomallia.

Kansallisvaltio-laki (2018): Laki määritteli Israelin ensisijaisesti juutalaisten kansallisvaltioksi, mikä heikensi arabivähemmistön (noin 20 % väestöstä) virallista asemaa ja herätti syytöksiä eriarvoisuuden laillistamisesta.

Kansainvälinen konteksti:

Ulkoinen tuki: Yhdysvaltojen vahva diplomaattinen ja sotilaallinen tuki on mahdollistanut sen, ettei Israelin ole tarvinnut taipua kansainväliseen paineeseen Länsirannan tai Gazan politiikassaan.

Kristinusko:

Juutalaisten ja kristittyjen väliset jännitteet ovat kasvaneet merkittävästi, ja ne kytkeytyvät suoraan Israelin laajempaan poliittiseen muutokseen kohti uskonnollista nationalismia ja jyrkempää oikeistopolitiikkaa. Hyökkäykset ja häirintä kristittyjä kohtaan ovat lisääntyneet. Maan hallitusta on syytetty sellaisen kulttuurisen ja poliittisen ilmapiirin luomisesta, joka käytännössä sallii tai sietää kristittyihin kohdistuvat iskut. Tekijät joutuvat harvoin rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikä viestii viranomaisten piittaamattomuudesta

[pähkäilijä]

Israel on ollut uhattuna aina alkumetreiltä. Kansainliitto junaili Israelille turvallista maata jo ennen YK:ta. Tilanne oli otollinen valtion muodostamiseen koska alue ei ollut kenenkään omaa, ottomaanit oli menettäneet alueet. Siksi oli hyvä perustaa valtio. Kansainliiton suunnitelma ei toteutunut, siinä olisi ollut reilusti aluetta jossa olisi ollut puolustuksellista syvyyttä. Nykyinen lilliputtivaltio joutuu syvyyden puutteen vuoksi reagoimaan paljon jyrkemmin uhkiin. Myös vihollisen miesylivoima on suuri, sekin tuottaa jyrkemmät reaktiot, siis syvyyden puute + miesalivoima = jyrkempi reaktio.

[Eusa]

Israel on ollut uhattuna aina alkumetreiltä. Kansainliitto junaili Israelille turvallista maata jo ennen YK:ta. Tilanne oli otollinen valtion muodostamiseen koska alue ei ollut kenenkään omaa, ottomaanit oli menettäneet alueet. Siksi oli hyvä perustaa valtio. Kansainliiton suunnitelma ei toteutunut, siinä olisi ollut reilusti aluetta jossa olisi ollut puolustuksellista syvyyttä. Nykyinen lilliputtivaltio joutuu syvyyden puutteen vuoksi reagoimaan paljon jyrkemmin uhkiin. Myös vihollisen miesylivoima on suuri, sekin tuottaa jyrkemmät reaktiot, siis syvyyden puute + miesalivoima = jyrkempi reaktio.

Suomella on myös tuollainen syvyyden uupumisen tilanne, joka tarkoittaa, että heti varmistetun sotilaallisen hyökkäysaggression ilmettyä on siirryttävä taistelemaan vihollisen maaperälle. Onneksi suunnitelmat ovat valmiina.

[QS]

Myös vihollisen miesylivoima on suuri, sekin tuottaa jyrkemmät reaktiot, siis syvyyden puute + miesalivoima = jyrkempi reaktio.

Voi olla niinkin, että osoittautuu Israelille kohtalokkaaksi strategiaksi. Esimeriksi Saudi-Arabia on toistanut linjansa

"Saudi Arabia on Monday [25.5.2026] reaffirmed that it would not normalise relations with Israel unless there is a clear and irreversible pathway towards the creation of a Palestinian state, pushing back against renewed calls by US President Donald Trump to expand the Abraham Accords across the Middle East."

Saudi-Arabia on USA:lle strategisesti tärkeämpi kuin Israel. Ja Israel on sotilaallisesti riippuvainen USA:sta. Nyt kun myös USA:ssa on nousussa nationalistinen ilmapiiri, niin katse voi milloin tahansa kääntyä pois Israelista, ja tilalle America first -ajattelu, jossa Saudi-Arabia on tärkeämpi.

Ja Israel voi ajautua jossain määrin samaan kujaan kuin Venäjä. Periaattellisia tukijoita on, mutta ei enää konkreettisia. Israelin suhde naapureihin on varsin sama kuin Venäjän suhde Ukrainaan, Baltiaan ja Suomeen.

[Eusa]

Israelin suhde naapureihin on varsin sama kuin Venäjän suhde Ukrainaan, Baltiaan ja Suomeen.

Tämä kyllä särähtää.

Venäjä ja palestiinalaiset ovat terroristiorganisaatioita, Suomi + Israel + Ukraina + Balttian maat osa demokraattista kulttuuria.

[QS]

Israelin suhde naapureihin on varsin sama kuin Venäjän suhde Ukrainaan, Baltiaan ja Suomeen.

Tämä kyllä särähtää.

Venäjä ja palestiinalaiset ovat terroristiorganisaatioita, Suomi + Israel + Ukraina + Balttian maat osa demokraattista kulttuuria.

No joo, näin on, kun käytetään meidän leveysasteiden terminologiaa.

Yleisesti ottaen terroristi- etuliite on kärsinyt globaalin inflaation, kun nykyään sitä käyttävät kaikki osapuolet toisistaan. Putinille Ukraina on terroristivaltio, meille Venäjä on, lännelle Hamas, Hezbollah jne on, joillekin USA on terroristivaltio, ja joillekin IDF ja Mossad ovat terroristiorganisaatiota. Sanalle ei enää ole kovin hyvää globaalia supporttia, kun on otettu lainasanaksi kaikkialle.

Kun pysytään meidän viitekehyksen terroristi -sanassa, niin oikeassa olet.

[Abezethibou]

Jos valtio käyttää pelkoa systemaattisesti aseenaan, uhkaa tarkoituksellisesti siviilejä tai käyttää väkivaltaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi se syyllistyy terrorismiin. Sota jota säätelee Geneven sopimukset ja vähän muutkin säännöt on hieman toinen juttu. Eikö tuon perusteella asia ole aika selvä?

[QS]

Jos valtio käyttää pelkoa systemaattisesti aseenaan, uhkaa tarkoituksellisesti siviilejä tai käyttää väkivaltaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi se syyllistyy terrorismiin. Sota jota säätelee Geneven sopimukset ja vähän muutkin säännöt on hieman toinen juttu. Eikö tuon perusteella asia ole aika selvä?

Periaatteessa, mutta kun katsoo esim USA:n virallista listausta terroristiorganisaatioista, niin se poikkeaa EU-maiden listoista. Jo niinkin yhteinäisen alueen kuin Euroopan sisällä on eroja, esim Kurdistanin PKK ei ole terroristijärjestö Sveitsissä, eikä YK:n listallakaan ole. Kun siirrytään Kiinaan, niin lista on aivan eri näköinen kuin täällä. Eikä siitä ole kauaa kun Turkin ja Ruotsin välillä oli Natoon liittyvä kriisi, jonka juurisyy oli terroristiorganissatioiden listaus.

Minä en siis koeta sanoa, että jokin terroristiorganisaatio ei olisi terroristiorganisaatio, tai että jokin organisaatio olisi terroristiorganisaatio, vaikka ei ole listoilla, vaan sitä, että terroristi -etuliite on globaalina käsitteenä kärsinyt osittain inflaation. Siitä on tullut globaalilssa poliittisessa retoriikassa haukkumasana, jota käyttävät kaikki ja kaikista.

[Abezethibou]

Jos valtio käyttää pelkoa systemaattisesti aseenaan, uhkaa tarkoituksellisesti siviilejä tai käyttää väkivaltaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi se syyllistyy terrorismiin. Sota jota säätelee Geneven sopimukset ja vähän muutkin säännöt on hieman toinen juttu. Eikö tuon perusteella asia ole aika selvä?

Periaatteessa, mutta kun katsoo esim USA:n virallista listausta terroristiorganisaatioista, niin se poikkeaa EU-maiden listoista. Jo niinkin yhteinäisen alueen kuin Euroopan sisällä on eroja, esim Kurdistanin PKK ei ole terroristijärjestö Sveitsissä, eikä YK:n listallakaan ole. Kun siirrytään Kiinaan, niin lista on aivan eri näköinen kuin täällä. Eikä siitä ole kauaa kun Turkin ja Ruotsin välillä oli Natoon liittyvä kriisi, jonka juurisyy oli terroristiorganissatioiden listaus.

Niinhän sitä sanotaan, että se mikä yhdelle on terroristi, on toiselle vapaustaistelija. Toisaalta voidaan myös kysyä onko siviilien pommittaminen terrorismia vai sotarikos jos halutaan vääntää.

[QS]

Jos valtio käyttää pelkoa systemaattisesti aseenaan, uhkaa tarkoituksellisesti siviilejä tai käyttää väkivaltaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi se syyllistyy terrorismiin. Sota jota säätelee Geneven sopimukset ja vähän muutkin säännöt on hieman toinen juttu. Eikö tuon perusteella asia ole aika selvä?

Periaatteessa, mutta kun katsoo esim USA:n virallista listausta terroristiorganisaatioista, niin se poikkeaa EU-maiden listoista. Jo niinkin yhteinäisen alueen kuin Euroopan sisällä on eroja, esim Kurdistanin PKK ei ole terroristijärjestö Sveitsissä, eikä YK:n listallakaan ole. Kun siirrytään Kiinaan, niin lista on aivan eri näköinen kuin täällä. Eikä siitä ole kauaa kun Turkin ja Ruotsin välillä oli Natoon liittyvä kriisi, jonka juurisyy oli terroristiorganissatioiden listaus.

Niinhän sitä sanotaan, että se mikä yhdelle on terroristi, on toiselle vapaustaistelija. Toisaalta voidaan myös kysyä onko siviilien pommittaminen terrorismia vai sotarikos jos halutaan vääntää.

Juuri näin, yhdelle se on terrorismia, toiselle sotarikos, kolmannelle sotilaallinen puolustaminen, neljännelle ennaltaehkäisevä operaatio, viidennelle oikeutettu kostoisku. Nyt sitten terrorismi-sanaa voidaan käyttää varsin monella tapaa riippuen osajoukosta 1, 2, 3, 4 tai 5.