Eväät tämän aiheen käsittelyyn on heikot mutta yritetään. Taas oli Janne Saarikiven essee "Suomi on Amerikan itäinen siirtomaa, joka luopuu kielestään vapaaehtoisesti".
Ensimmäinen heikkouteni on etten maksumuurin vuoksi pääse lukemaan esseetä mutta mitä ole Saarikiveä seurannut, hän tajuaa megatrendin: Suomi haluaa noudattaa trendikkyyttä kielessä vaikka myisi oman kielensä.
Esimerkkejä:
Fortum
Itella (tosin muutettu takaisin Postiksi)
Sonera (tosin muuttunut Teliaksi)
Tokmanni (muuttunut murteeksi)
Motonet
Power
jne.
Toisaalta ymmärrän englannin suuren vaikutuksen yhdestä syystä, sen sanat on tarkempia. Lääkäritkin samasta syystä käyttää latinaa, helpompi ymmärtää koska sanan merkitys rajoittuu kapealle alueelle. Esim karies on tarkka sana, tai hemoglobiini, se on luontainen sana koska arjessa ei kukaan sano: kaunis ilma tänään, hemoglobiinini on 125.
Mutta paljon olisi parannettavaa.
Ehdotuksia:
Fortum --> Sähkömeri
Motonet --> Osaketju
Power --> Kodinkoneet
Ymmärrettävää, että nimiä kritisoidaan, mutta kansainvälistyminen vaatii nimen, joka toimii muuallakin. Motonet ei voisi toimia Ruotsissa nimellä Osaketju. Power on norjalainen yritys, ja ovat valinneet nimen, joka toimii muuallakin kuin Norjassa. Fortumin kansainvälinen liiketoiminta ei onnistuisi Sähkömerenä.
Joskus suomalaisperäinen nimikin toimii kuten Elisa, Nokia, Kone, Neste jne.
Muilla mailla on samoja tilanteita, esim. korealainen automerkki SsangYong ei toimi maailmalla, mutta KGM menee jo paremmin läpi.
Itella oli kai täysin järjenköyhä brändiuudistus. Post -sana tunnetaan lähes ympäri maapallon, kun taas Itella ei kertonut mitään ymmärrettävää tarinaa rahdista tai postista.
On mennyt liian pitkälle matkiminen. Kuulemma kaupunkien viitat ja opasteet on paljolti englanniksi. Toki jos ne on yhdellä kielellä niin tulee halvemmaksi kuin 2 kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Mutta eihän me niin köyhiä olla tähän pitää mennä. Ravintolapuoli on kanssa hassua:
restaurant --> ravintola
bar --> baari
cafe --> kahvila
cafeteria --> kahvila
pub --> baari, kapakka, saluuna
jne.
Näillä hienoilla lainasanoilla ei synny kestävää tulosta, sensijaan suomalaisilla syntyy kun nimi alkaa patinoitua ja se pysyy vuodesta toiseen.
Miten tähän ollaan tultu? Ajattelen että virta venettä vie, nimittäin kaikki tapahtuu automaattisesti. On tärkeää erottaa 2 asiaa, oma kulttuuri ja kansainvälisyys. Eli on hyvä tiedostaa oman kulttuurin juurevuus samalla lailla kuin puutarhuri jyrsii perunamaan jyrsimellä. Vähän syvemmälle istutetut perunat jaksaa paremmin kuivana aikana ja tuottaa paremmin. Kansainvälisyys on sitten mitä sattuu kohdalle, jos on mukavaa niin olkoon, jos ei niin ei maailma siihen kaadu. Ero on kuitenkin selvä, ilman juuria puuttuu jotain tärkeää. Sen vaan huomaa sitten kun on liian myöhäistä.
restaurant --> ravintola
bar --> baari
cafe --> kahvila
cafeteria --> kahvila
pub --> baari, kapakka, saluuna
jne.
Näillä hienoilla lainasanoilla ei synny kestävää tulosta, sensijaan suomalaisilla syntyy kun nimi alkaa patinoitua ja se pysyy vuodesta toiseen.
Miten tähän ollaan tultu? Ajattelen että virta venettä vie, nimittäin kaikki tapahtuu automaattisesti. On tärkeää erottaa 2 asiaa, oma kulttuuri ja kansainvälisyys. Eli on hyvä tiedostaa oman kulttuurin juurevuus samalla lailla kuin puutarhuri jyrsii perunamaan jyrsimellä. Vähän syvemmälle istutetut perunat jaksaa paremmin kuivana aikana ja tuottaa paremmin. Kansainvälisyys on sitten mitä sattuu kohdalle, jos on mukavaa niin olkoon, jos ei niin ei maailma siihen kaadu. Ero on kuitenkin selvä, ilman juuria puuttuu jotain tärkeää. Sen vaan huomaa sitten kun on liian myöhäistä.