Re: Hilbertin hotelli
QS kirjoitti: ↑Eilen, 12:51
Abezethibou kirjoitti: ↑Eilen, 12:10
Ei se kappale tarvitse havaitsijaa eikä nuo ihmisetkään jotka joko ovat huoneessa tai sitten eivät ole. :tongueout:
Näissä nyrjähtää nuppi. :rolf:
Mullekin mysteeri, että miten filosofit pysyvät pois psykiatrian osastoilta, kun näiden pohdinta ei voi olla terveellistä xD

Mutta nollaan vielä. Jos todetaan, että Kuussa on nolla kerbiiliä, niin toteamus on looginen. Teoriassa on mahdollista, että Kuussa voisi olla muutama kerbiili, jos ne on sinne viety. Mutta voidaanko sanoa, että Kuun kerbiilien tyhjä joukko on universumin perusrakenteessa oleva Kuun (tai kerbiilien) ominaisuus? Mielestäni ei voida.

Tätä voisi jopa muotoilla formaalisti. \(K\) on kuu eli universumista rajattu joukko tai tilavuus, \(G\) on kaikkien gerbiilien joukko, ja \(G_k\) on kuussa olevien gerbiilien joukko. Todetaan, että \(G_k = G \cap K = \emptyset\).

Saatu tyhjä joukko on tavallaan erään laskutoimituksen \(G \cap K\) tulos, eikä Kuun tai universumin ominaisuus. Toisaalta universumin kannalta silläkään ei ole merkitystä, että onko Kuussa gerbiilejä vai ei. Näistä joukoista voi kuitenkin olla hyötyä, jos gerbiilejä ja tyhjiä joukkoja tutkitaan tarkemmin, koska niiden avulla löytyy luonnollisten lukujen joukko, joka on kätevä työväline muidenkin ilmiöiden tarkasteluun.
\(|G \cap K| = 0\)
\(q_{e^-} + q_{e^+} = 0\)
Nollan matemaattinen määritelmä ei muutu, mutta sen kuvaaman tosiasian fysikaalinen merkitys muuttuu. Matemaattisen arvon syntyminen abstraktissa laskutoimituksessa ei tee arvon kuvaamasta ominaisuudesta abstraktia. Nolla siis voi olla todellisuuden objektiivinen ominaisuus eikä vain havaitsijan luokittelutulos. :tongueout:
Ei helkutti mikä aihe. :rolf:
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Avatar
Re: Hilbertin hotelli
Abezethibou kirjoitti: ↑Eilen, 14:37
QS kirjoitti: ↑Eilen, 12:51
Abezethibou kirjoitti: ↑Eilen, 12:10
Ei se kappale tarvitse havaitsijaa eikä nuo ihmisetkään jotka joko ovat huoneessa tai sitten eivät ole. :tongueout:
Näissä nyrjähtää nuppi. :rolf:
Mullekin mysteeri, että miten filosofit pysyvät pois psykiatrian osastoilta, kun näiden pohdinta ei voi olla terveellistä xD

Mutta nollaan vielä. Jos todetaan, että Kuussa on nolla kerbiiliä, niin toteamus on looginen. Teoriassa on mahdollista, että Kuussa voisi olla muutama kerbiili, jos ne on sinne viety. Mutta voidaanko sanoa, että Kuun kerbiilien tyhjä joukko on universumin perusrakenteessa oleva Kuun (tai kerbiilien) ominaisuus? Mielestäni ei voida.

Tätä voisi jopa muotoilla formaalisti. \(K\) on kuu eli universumista rajattu joukko tai tilavuus, \(G\) on kaikkien gerbiilien joukko, ja \(G_k\) on kuussa olevien gerbiilien joukko. Todetaan, että \(G_k = G \cap K = \emptyset\).

Saatu tyhjä joukko on tavallaan erään laskutoimituksen \(G \cap K\) tulos, eikä Kuun tai universumin ominaisuus. Toisaalta universumin kannalta silläkään ei ole merkitystä, että onko Kuussa gerbiilejä vai ei. Näistä joukoista voi kuitenkin olla hyötyä, jos gerbiilejä ja tyhjiä joukkoja tutkitaan tarkemmin, koska niiden avulla löytyy luonnollisten lukujen joukko, joka on kätevä työväline muidenkin ilmiöiden tarkasteluun.
\(|G \cap K| = 0\)
\(q_{e^-} + q_{e^+} = 0\)
Nollan matemaattinen määritelmä ei muutu, mutta sen kuvaaman tosiasian fysikaalinen merkitys muuttuu. Matemaattisen arvon syntyminen abstraktissa laskutoimituksessa ei tee arvon kuvaamasta ominaisuudesta abstraktia. Nolla siis voi olla todellisuuden objektiivinen ominaisuus eikä vain havaitsijan luokittelutulos. :tongueout:
Ei helkutti mikä aihe. :rolf:
Nojoo tuossa on mielenkiintoinen nolla, \(q_{e^-} + q_{e^+} = 0\). Kaksi hiukkasta, joiden varausten summa on nolla. Mutta yksittäiset hituset osallistuvat edelleen sähkömagnetismiin, vaikka komposiittisysteemin varaus on nolla. Saman voi kirjoittaa myös 10:lle hiukkaselle \(5q_{e^-} + 5q_{e^+} = 0\), ja systeemin varaus on myös nolla.

Kysymys tässä on varmaankin se, että mitä oikealla oleva nolla tarkoittaa? Onko se universumin erään osajoukon (2 tai 10 tai n varausta) perustavanlaatuinen ominaisuus, vai vain summa, joka on kätevä kirjanpitomerkintä? :flushed:

Voidaan toki kysyä, että mitä tarkoittaa oikea puoli, kun kirjoitetaan \(q_{e^-} + q_{e^-} = 2q_{e^-}\). Tässä on laskettu negatiivisten varausten lukumääräksi 2. Mutta onko tämäkään universumin erään osajoukon perustavanlaatuinen ominaisuus, vai vain kirjanpitomerkintä?

Jos tarkastellaan vain yhtä alkeishiukkasta (niin pitkälle kuin ihminen tietää mitä tuo tarkoittaa), niin hiukkaseen voidaan liittää ominaisuus +q=+1 tai -q=-1, "osallistuu vuorovaikutukseen kuten hiukkanen" tai "osallistuu vuorovaikutukseen kuten vastakkainen hiukkanen". Kun löydetään hiukkanen, joka ei osallistu, niin liitetään q=0, "ei osallistu vuorovaikutukseen" (neutraali).

Sitten sovelletaan gerbiili-mallia: \(K\) sähkömagnetismiin osallistuvien hiukkasten joukko, \(G\) on neutraalien hiukkasten joukko, \(G_k\) on sähkömagnetismiin osallistuvien neutraalien hiukkasten joukko. Todetaan vaikkapa kokeellisesti \(G_k = G \cap K = \emptyset\).

Tuo q=0 on valittu hiukkasen ominaisuudeksi siksi, että on yritetty sisällyttää neutraali alkeishiukkanen sähkömagnetismin tarkasteluun, vaikka se ei tarkasteltuun joukkoon kuulu. Tyhjän joukon kanssa nypertely vaatii arvon q=0. Kun neutraalit alkeishiukkaset siirretään pois jaloista pyörimästä, ja neutraalien alkeishiukkasten joukkoihin, niin arvoa q ei tarvita, eikä nollaa.

Voidaan taas kysyä, että onko universumin perusrakenteissa tyhjiä joukkoja. Mielestäni ei ole, ja siksi q=0 on matematiikan vaatimia lisäkilke, samoin kuin Kuun gerbiilipuute ei ole universumin perusominaisuus, vaikka kuugerbiilien lukumäärälle on joukko-opin kirjanpitomerkintä \(|G_k|=|\emptyset|=0\) :tongueout:
Re: Hilbertin hotelli
QS kirjoitti: ↑Eilen, 10:01
Maailmankaikkeus voi olla ääertönkin,
Jos käyttää järkeään, niin ei voi olla. Maailmankaikkeutemme on homogeeninen ja isotrooppinen. Jos se olisi ääretön, niin sinusta olisi ääretön kpl kopioita, mikä voitaisiin matemaattisesti todistaa.

Muistan lukeneeni 1980-luvun alussa Scientific American lehden artikkelista, että Hawking ja Collins olivat laskemlissaan osoittaneet, että havaitsemamme isotrooppinen ja homogeeninen maailmankaikeus on mahdollista kehittyä vain jos maailmankaikkeuden pakonopeus on hieman suurempi kuin sen laajenemisnopeus. Siis periaatteessa kivi putoaa takaisin loppuräjähdykseen, ellei omaksu minun maailmankuvaa, missä olemme kvanttikosmologian superavaruudessa ja kierrämme ympäri superavaruuden keskustaa ja aikaa ei ole tästä 9999^(9999999^9999999) vuotta eteenpäin vaan ikuisuus.
--------------------
Tiede etsii totuutta.
Taide on se.
Avatar
Re: Hilbertin hotelli
Tietääkseni mikään yleisesti hyväksytty teoria ei kerro onko universumi mittasuhteiltaan äärellinen vai ääretön. On vain hypoteeseja ja uskomuksia, ja esitit uskomuksesi.

Jos minulta kysytään, niin arvaisin, että äärellinen ja reunaton kompakti monisto. Tämäkin on uskomus, jolle ei ole loogista perustelua.
Re: Hilbertin hotelli
QS kirjoitti: ↑Eilen, 19:47
Tietääkseni mikään yleisesti hyväksytty teoria ei kerro onko universumi mittasuhteiltaan äärellinen vai ääretön. On vain hypoteeseja ja uskomuksia, ja esitit uskomuksesi.

Jos minulta kysytään, niin arvaisin, että äärellinen ja reunaton kompakti monisto. Tämäkin on uskomus, jolle ei ole loogista perustelua.
Alkaminen nollainformaatiosta - nollaentropiasta, nollamonimutkaisuudesta - on kohtuullisen looginen perustelu sille, että kaikkeus olisi äärellinen historia kullekin ikääntyvälle mittarille.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹