Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Se olisi ehkä hyväkin jos tämä laji häviäisi täältä perseilemästä. Toisaalta uskon siihenkin, että ihmiskunta pystyisi ratkomaan ongelmansa jos se haluaisi. Ehkä jopa kurkottamaan tähtiin jos kvarttaalitaloudesta luovutaan.QS kirjoitti: ↑29.9.2025, 19:28 Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Ehkä uskonnoista luopuminen voisi olla yksi tärkeä askel mikäli selviytyä halutaan.Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Epigeneettinen puoli on muuttanut painopistettä. Kun olin koulussa, ei sanottu muistaakseni mitään epigeneettisyydestä, kaksoiskierre oli silloin ohjelmassa ja sitä pidettiin lajin perustana. Nyt kun apinan ja kissan geenit on molemmat jossain 90% ihmisen geeneihin verrattuna, silmät on auenneet, ei ne geenit yksin selitä ilmiasua. Erikoista on että pieneen soluun mahtuu valtava tiedonkäsittely. Kun verrataan tietokoneeseen, niin se on edelleen avuton ilman käyttäjää. Solu taas toimii ilman käyttäjää. Tämä on ihmeellistä, kuolleet molekyylit osaa tehdä oikeita asioita ja vielä minimaalisella energialla. Ja vielä vaikea kysymys, kun toiminto pitää tehdä niin kumpi on isompi työ: 1) tietojenkäsittely jotta toiminto kytketään vai 2) itse toiminnon täytäntöönpano? Veikkaan että tietojenkäsittely on isompi työ.
Lisään taulukon
Eläin ------------------- Keskimääräinen DNA:n yhtenevyys (%) ihmisen DNA:n kanssa-------------------------------
------------------------------Minimiarvo (koko genomi tai -------------- Maksimiarvo (proteiinien koodaamiseen------
------------------------------satunnainen DNA-otos) ------------------- luettava DNA)---------------------------------
Hiiri ----------------------------80%--------------------------------------------------99%--------------------------------
Koira --------------------------84% --------------------------------------------------95% -------------------------------
Simpanssi -------------------- 70% -------------------------------------------------- 98,8% -----------------------------
Delfiini ----------------------- 98,5% ------------------------------------------------ 98,5% -----------------------------
Kissa ------------------------ 90% -------------------------------------------------- 95% -------------------------------
Sika ------------------------- 84% -------------------------------------------------- 98% --------------------------------
Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Lisään taulukon
Eläin ------------------- Keskimääräinen DNA:n yhtenevyys (%) ihmisen DNA:n kanssa-------------------------------
------------------------------Minimiarvo (koko genomi tai -------------- Maksimiarvo (proteiinien koodaamiseen------
------------------------------satunnainen DNA-otos) ------------------- luettava DNA)---------------------------------
Hiiri ----------------------------80%--------------------------------------------------99%--------------------------------
Koira --------------------------84% --------------------------------------------------95% -------------------------------
Simpanssi -------------------- 70% -------------------------------------------------- 98,8% -----------------------------
Delfiini ----------------------- 98,5% ------------------------------------------------ 98,5% -----------------------------
Kissa ------------------------ 90% -------------------------------------------------- 95% -------------------------------
Sika ------------------------- 84% -------------------------------------------------- 98% --------------------------------
Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Tietokonevertauksella: Sama tietokone voi olla ydinvoimalan ohjausjärjestelmä tai sitten kasvitieteellisen puutarhan kosteudensäätöjärjestelmä. Informaatio ja logiikka ei ole ulkopuolella vaan tietokoneessa. DNA:n informaatio ei ole ulkopuolella, vaan DNA:ssa.pähkäilijä kirjoitti: ↑11.10.2025, 23:20 Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
QS kirjoitti: ↑12.10.2025, 13:53Tietokonevertauksella: Sama tietokone voi olla ydinvoimalan ohjausjärjestelmä tai sitten kasvitieteellisen puutarhan kosteudensäätöjärjestelmä. Informaatio ja logiikka ei ole ulkopuolella vaan tietokoneessa. DNA:n informaatio ei ole ulkopuolella, vaan DNA:ssa.pähkäilijä kirjoitti: ↑11.10.2025, 23:20 Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Ajattelen että DNA:ssa on universaalista tietoa mutta epigeneettinen informaatio muovailee olennosta juuri tietyn tyyppisen. On jännää seurata kuinka se aukeaa biologeille tulevaisuudessa. Yksi puoli informaatiossa on koodikieli. Ihmisen näkökulmasta voisi helposti ajatella että solu puhuu "suomea" ja on käynyt "peruskoulun" mutta informaatio lienee koodattua siksi että sen avaaminen pienentää informaatiovuorta (kokonaisuus olisi kevyempi). Siis pyrkimys on tehdä koneistosta mahdollisimman yksinkertainen.