Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Goswell]

Kahvikupin ja popkornipussin sisällön ahmimisen jälkeen mieleeni heräsi ajatus, että absoluuttinen aika on ehkä sittenkin olemassa, mutta mittaamme vain erilaisia aineen liiketiloja suhteessa toisiin, jotka näin paljastuvat havaintovälineillämme muotoon, jotka olemme oppineet tulkitsemaan ainakin välttävästi.
Onko liike, aika ja energia vain saman asian eri nimiä ( ehkä hiukan liioitellen ) joita ilman ei voi olla olemassa mitään edellä mainituista kolmesta ?

Mitään absoluuttista aikaa ei ole olemassa - atomikello näyttää paikallisen ajan. Millähän konstilla atomikellon tarkkuus oikein määritellään, kun mitään ajan referenssiä ei ole olemassa. No valonnopeudesta tietysti saadaan sekunnille referenssi, mutta valonnopeus kasvaa koko ajan universumin laajetessa, ja atomikellon käyntikin nopeutuu samassa suhteessa, koska valonnopeus on aina c paikallisesti. No näitähän voi mietiskellä aikansa kuluksi paremman puutteessa.

Tulemme peruskysymysten äärelle.
Onko aika samaan aikaan subjektiivisesti käsitettävä asia jonka voi käsittää myös objektiivisesti, riippuen vain siitä mikä on havaitsijan asema ja nopeus muihin havaitsijoihin nähden ? Ehkä tyhmä kyssäri, mutta en löytänyt korrektimpaa tieteellistä termistöä ilmaistaakseni asiani paremmin.

No jos ollaan Maan pinnalla, gravitaatio määrittää atomikellon käynnin paikallaan olevalle, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeden mukaisesti.
Jos ollaan Kuussa, atomikello käy nopeammin heikomman gravitaation vuoksi, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeuden mukaisesti, mutta kun valonnopeus on suurempi kuin Maassa, ei määräydy ihan samalla tavalla kuin Maassa.
Eli riippuu gravitaatiosta ja valonnopeudesta miten mainitsemasi tapahtuma tapahtuu.

Subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta noissa tapahtumissa en tiedä?

Universumin iän määrittely minusta osoittaa kuinka vaikea ajan käyttäytymisen osuus siinä voisi olla.
Kun on määritelty universumin ikää, on käsittääkseni käytetty meidän aikaamme ja meidän valonnopeuttamme.
Olisi pitänyt käyttää universumin laajenemisesta johtuvaa, BB:stä alkaen nopeutuvaa valonnopeutta, ja sitä aikaa, jonka tuo valonnopeus kussakin universumin laajenemisvaiheessa määrittää. Eli minun käsittääkseni tuo 138 miljardia valovuotta tuskin on oikea aika.

Jeps, paitsi että tasainen nopeus ei vaikuta atomikellon käyntiin, kiihtyvyys vaikuttaa. Se että kello näyttää käyvän hitaammin johtuu vain informaation vääristymästä, ei muutoksesta itse kellossa, informaatioa kun ei voi siirtää kuin nopeudella c, lähteen suhteen.
Sama pätee universumiimme, koska väliainetta ei tasaisesti ole informaation siirtäminen kohtaa saman ongelman kuin tuossa edellä, universumissa kun kaikki loittonee keskimäärin toisistaan, sitä nopeammin mitä kauempana on havaitsijasta, ilmiö on sama mitä sanot, kellot näyttää käyvän sitä hitaammin mitä kauempana ovat.
Ts se ajan vääristymä on vain informaation nopeudessa ja siitä johtuen matka-ajassa. Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?

[Kontra]

Mitään absoluuttista aikaa ei ole olemassa - atomikello näyttää paikallisen ajan. Millähän konstilla atomikellon tarkkuus oikein määritellään, kun mitään ajan referenssiä ei ole olemassa. No valonnopeudesta tietysti saadaan sekunnille referenssi, mutta valonnopeus kasvaa koko ajan universumin laajetessa, ja atomikellon käyntikin nopeutuu samassa suhteessa, koska valonnopeus on aina c paikallisesti. No näitähän voi mietiskellä aikansa kuluksi paremman puutteessa.

Tulemme peruskysymysten äärelle.
Onko aika samaan aikaan subjektiivisesti käsitettävä asia jonka voi käsittää myös objektiivisesti, riippuen vain siitä mikä on havaitsijan asema ja nopeus muihin havaitsijoihin nähden ? Ehkä tyhmä kyssäri, mutta en löytänyt korrektimpaa tieteellistä termistöä ilmaistaakseni asiani paremmin.

No jos ollaan Maan pinnalla, gravitaatio määrittää atomikellon käynnin paikallaan olevalle, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeden mukaisesti.
Jos ollaan Kuussa, atomikello käy nopeammin heikomman gravitaation vuoksi, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeuden mukaisesti, mutta kun valonnopeus on suurempi kuin Maassa, ei määräydy ihan samalla tavalla kuin Maassa.
Eli riippuu gravitaatiosta ja valonnopeudesta miten mainitsemasi tapahtuma tapahtuu.

Subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta noissa tapahtumissa en tiedä?

Universumin iän määrittely minusta osoittaa kuinka vaikea ajan käyttäytymisen osuus siinä voisi olla.
Kun on määritelty universumin ikää, on käsittääkseni käytetty meidän aikaamme ja meidän valonnopeuttamme.
Olisi pitänyt käyttää universumin laajenemisesta johtuvaa, BB:stä alkaen nopeutuvaa valonnopeutta, ja sitä aikaa, jonka tuo valonnopeus kussakin universumin laajenemisvaiheessa määrittää. Eli minun käsittääkseni tuo 138 miljardia valovuotta tuskin on oikea aika.

Jeps, paitsi että tasainen nopeus ei vaikuta atomikellon käyntiin, kiihtyvyys vaikuttaa. Se että kello näyttää käyvän hitaammin johtuu vain informaation vääristymästä, ei muutoksesta itse kellossa, informaatioa kun ei voi siirtää kuin nopeudella c, lähteen suhteen.
Sama pätee universumiimme, koska väliainetta ei tasaisesti ole informaation siirtäminen kohtaa saman ongelman kuin tuossa edellä, universumissa kun kaikki loittonee keskimäärin toisistaan, sitä nopeammin mitä kauempana on havaitsijasta, ilmiö on sama mitä sanot, kellot näyttää käyvän sitä hitaammin mitä kauempana ovat.
Ts se ajan vääristymä on vain informaation nopeudessa ja siitä johtuen matka-ajassa. Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?

Voin vastata tähän kysymykseesi: Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?
Mitä suurempi gravitaatio, sitä hitaampi kappaleen atomivärähtely. Eli universumin ajan kuluessa atomivärähtely kasvaa ko kappaleen aikaa nopeuttaen.

[Goswell]

Tulemme peruskysymysten äärelle.
Onko aika samaan aikaan subjektiivisesti käsitettävä asia jonka voi käsittää myös objektiivisesti, riippuen vain siitä mikä on havaitsijan asema ja nopeus muihin havaitsijoihin nähden ? Ehkä tyhmä kyssäri, mutta en löytänyt korrektimpaa tieteellistä termistöä ilmaistaakseni asiani paremmin.

No jos ollaan Maan pinnalla, gravitaatio määrittää atomikellon käynnin paikallaan olevalle, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeden mukaisesti.
Jos ollaan Kuussa, atomikello käy nopeammin heikomman gravitaation vuoksi, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeuden mukaisesti, mutta kun valonnopeus on suurempi kuin Maassa, ei määräydy ihan samalla tavalla kuin Maassa.
Eli riippuu gravitaatiosta ja valonnopeudesta miten mainitsemasi tapahtuma tapahtuu.

Subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta noissa tapahtumissa en tiedä?

Universumin iän määrittely minusta osoittaa kuinka vaikea ajan käyttäytymisen osuus siinä voisi olla.
Kun on määritelty universumin ikää, on käsittääkseni käytetty meidän aikaamme ja meidän valonnopeuttamme.
Olisi pitänyt käyttää universumin laajenemisesta johtuvaa, BB:stä alkaen nopeutuvaa valonnopeutta, ja sitä aikaa, jonka tuo valonnopeus kussakin universumin laajenemisvaiheessa määrittää. Eli minun käsittääkseni tuo 138 miljardia valovuotta tuskin on oikea aika.

Jeps, paitsi että tasainen nopeus ei vaikuta atomikellon käyntiin, kiihtyvyys vaikuttaa. Se että kello näyttää käyvän hitaammin johtuu vain informaation vääristymästä, ei muutoksesta itse kellossa, informaatioa kun ei voi siirtää kuin nopeudella c, lähteen suhteen.
Sama pätee universumiimme, koska väliainetta ei tasaisesti ole informaation siirtäminen kohtaa saman ongelman kuin tuossa edellä, universumissa kun kaikki loittonee keskimäärin toisistaan, sitä nopeammin mitä kauempana on havaitsijasta, ilmiö on sama mitä sanot, kellot näyttää käyvän sitä hitaammin mitä kauempana ovat.
Ts se ajan vääristymä on vain informaation nopeudessa ja siitä johtuen matka-ajassa. Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?

Voin vastata tähän kysymykseesi: Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?
Mitä suurempi gravitaatio, sitä hitaampi kappaleen atomivärähtely. Eli universumin ajan kuluessa atomivärähtely kasvaa ko kappaleen aikaa nopeuttaen.

Funtsataampas mitä tuo merkitsee. Kun kappale on vapaana kiihtymään, kaikki rakennepalikat massassa kiihtyy samalla lailla, muutoksia ei juurikaan tapahdu joten kiihtyvyyttä ei voi tuntea, ei kellokaan silloin jätätä.

Gravitaatio oli voimakkaampi tuolloin varmasti vapaanakin olevalle kappaleelle, mutta mitä se vaikuttaa?

Olisiko niin että tuolloin kappale kokee ikäänkuin painetta, noin koska sitä vedetään joka puolelta voimakkaammin, mutta koska gravitaatio ei vaikuta vain kappaleen pintaan kuten paine normaalisti, syntyy vähän ulkoista painetta vastaava tilanne? Vai onko niin että nuo vastakkaiset voimat vain kumoavat toistensa vaikutusta ja vain voimakkain gravikenttä aiheuttaa kiihtyvyyttä eikä mitään muuta muutosta tapahdu?

[Kontra]

No jos ollaan Maan pinnalla, gravitaatio määrittää atomikellon käynnin paikallaan olevalle, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeden mukaisesti.
Jos ollaan Kuussa, atomikello käy nopeammin heikomman gravitaation vuoksi, ja sen suhteen liikkuville aika määräytyy niiden nopeuden mukaisesti, mutta kun valonnopeus on suurempi kuin Maassa, ei määräydy ihan samalla tavalla kuin Maassa.
Eli riippuu gravitaatiosta ja valonnopeudesta miten mainitsemasi tapahtuma tapahtuu.

Subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta noissa tapahtumissa en tiedä?

Universumin iän määrittely minusta osoittaa kuinka vaikea ajan käyttäytymisen osuus siinä voisi olla.
Kun on määritelty universumin ikää, on käsittääkseni käytetty meidän aikaamme ja meidän valonnopeuttamme.
Olisi pitänyt käyttää universumin laajenemisesta johtuvaa, BB:stä alkaen nopeutuvaa valonnopeutta, ja sitä aikaa, jonka tuo valonnopeus kussakin universumin laajenemisvaiheessa määrittää. Eli minun käsittääkseni tuo 138 miljardia valovuotta tuskin on oikea aika.

Jeps, paitsi että tasainen nopeus ei vaikuta atomikellon käyntiin, kiihtyvyys vaikuttaa. Se että kello näyttää käyvän hitaammin johtuu vain informaation vääristymästä, ei muutoksesta itse kellossa, informaatioa kun ei voi siirtää kuin nopeudella c, lähteen suhteen.
Sama pätee universumiimme, koska väliainetta ei tasaisesti ole informaation siirtäminen kohtaa saman ongelman kuin tuossa edellä, universumissa kun kaikki loittonee keskimäärin toisistaan, sitä nopeammin mitä kauempana on havaitsijasta, ilmiö on sama mitä sanot, kellot näyttää käyvän sitä hitaammin mitä kauempana ovat.
Ts se ajan vääristymä on vain informaation nopeudessa ja siitä johtuen matka-ajassa. Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?

Voin vastata tähän kysymykseesi: Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?
Mitä suurempi gravitaatio, sitä hitaampi kappaleen atomivärähtely. Eli universumin ajan kuluessa atomivärähtely kasvaa ko kappaleen aikaa nopeuttaen.

Funtsataampas mitä tuo merkitsee. Kun kappale on vapaana kiihtymään, kaikki rakennepalikat massassa kiihtyy samalla lailla, muutoksia ei juurikaan tapahdu joten kiihtyvyyttä ei voi tuntea, ei kellokaan silloin jätätä.

Gravitaatio oli voimakkaampi tuolloin varmasti vapaanakin olevalle kappaleelle, mutta mitä se vaikuttaa?

Olisiko niin että tuolloin kappale kokee ikäänkuin painetta, noin koska sitä vedetään joka puolelta voimakkaammin, mutta koska gravitaatio ei vaikuta vain kappaleen pintaan kuten paine normaalisti, syntyy vähän ulkoista painetta vastaava tilanne? Vai onko niin että nuo vastakkaiset voimat vain kumoavat toistensa vaikutusta ja vain voimakkain gravikenttä aiheuttaa kiihtyvyyttä eikä mitään muuta muutosta tapahdu?

Sanot: Funtsataampas mitä tuo merkitsee. Kun kappale on vapaana kiihtymään, kaikki rakennepalikat massassa kiihtyy samalla lailla, muutoksia ei juurikaan tapahdu joten kiihtyvyyttä ei voi tuntea, ei kellokaan silloin jätätä.

Kun kello siirtyy voimakkaampaan gravitaatioon, sen atomivärähtely hidastuu, ja se alkaa jätättää.
Jos voima kiihdyttää kappaletta, ekvivalenssiperiaatteen mukaan atomivärähtely silloinkin hidastuu ja kello alkaa jätättää.

Jos tehdään niin, että viedään kuumailmapallolla atomikello mahdollisimman korkealle ja laitetaan naru + kierrejousi siihen kiinni. Sitten lukema säädetään radiolla samaksi maassa olevan kellon kanssa. Sitten annetaan kellon pudota vapaasti, ja ennen maakosketusta pysäytetään putoaminen jousinarulla. Verrataan kellojen lukemia. Pudotettu kello on jätättänyt, johtuen kiihtyvyydestä ekvivalenssiperiaatteen mukaisesti.

Miksi kiihdyttävässä atossa ihminen tuntee kiihtymisen, mutta vapaassa pudotuksessa ei tunne?

(Huomasin nyt kirjoittaneeni esityksessäni Suhteellisuusteorian tulkintoja väärin ekvivalenssista - korjaan sen seuraavaan päivitykseen.)

[Kontra]

Ajattelin muuttaa esityksessä Suhteellisuusteorian tulkintoja gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssin kuvausta sivulla 6 näin.

Gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssin mekanismi: kappaleella gravitaatio jarruttaa atomien liikettä ja kiihtyvyys hidastaa atomien liikettä. Kiihdytyksen lakattua atomien liike palaa normaaliksi, mutta koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu, saavutettu nopeus summautuu atomien liikkeeseen edellisellä sivulla kuvatulla tavalla. Molemmissa tapahtumissa ”aika” tulkitaan hidastuvan.

[Kontra]

Päivitys esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja

Laskelmat, jotka perustuvat ajan hidastumiseen tai nopeutumiseen, tuottavat oikeat tulokset, vaikka aika ei näytäkään hidastuvan eikä nopeutuvan missään tilanteissa ja olosuhteissa, vaan kappaleen atomien liike ja valonnopeus hidastuu tai nopeutuu muuttuvissa tilanteissa ja olosuhteissa. Aika kuitenkin on suhteellinen esimerkiksi samanaikaisuuden suhteellisuudessa.
Ilmiöiden selittäminen ilman ajan hidastumista tai nopeutumista muulla tavoin on hankalaa.
.......

Muutokset sinisellä

sivu 6

Gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssin mekanismi: kappaleella gravitaatio jarruttaa atomien liikettä ilmeisesti joka suunnassa, mutta kiihtyvyys hidastaa atomien liikettä vain liikkeen suunnassa. Kiihdytyksen lakattua atomien liike palaa normaaliksi, mutta koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu, saavutettu nopeus summautuu atomien liikkeeseen edellisellä sivulla kuvatulla tavalla. Molemmissa tapahtumissa ”aika” tulkitaan hidastuvan.

[Kontra]

Jäi selvittämättä ”ajan nopeutumisen” tapaus.

Tarkastellaan Hafele-Keating kokeen tapahtumaa länteen lentäneen koneen kannalta.
Sekä lentokentän kellon, että länteen lentäneen koneen kellon atomivärähtely pyörimättömän Maan koordinaatistossa hidastuvat, kun niillä kummallakin on maan pyörimisen perusnopeus.

Lentokentän kellon atomivärähtely on nopeampaa kun länteen lentäneen kellon atomivärähtely, koska se liikkuu nopeammin pyörimättömän maan Maan koordinaatistossa. Eli länteen lentäneen kellon käynti pyörimättömän Maan koordinaatisto kokee nopeampana, kuin lentokentän kellon käynnin.

Jos länteen lentänyt kone olisi lähtenyt idemmältä kentältä, kuin mistä se lähti, se olisi liikkunut tätä yhteistä lähtökenttää kohti. Kun tuolla edellä kirjoitin sivulla 6 kirjoitin näin: Ajatellaan koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin elektronin liikerataa kappaleen nopeuden kasvaessa, kun kappaleen nopeus summautuu ratanopeuteen. Radan pituus kasvaa liikkeen suunnassa (sykloidina). Etääntyessä ja lähestyessä rata venyy vastakkaisiin suuntiin.
Noin ei tapahdukaan Hafele-Keating kokeessa. Länteen lentäneen koneen kellon atomivärähtely koordinaatiston suhteen ei veny, vaan lyhenee. Eli kun suhteellisuusteoria sanoo, että aika hidastuu sekä kohteen lähestyessä, että etääntyessä, se ei näyttäisikään pitävän paikkaansa. Atomivärähtely kun nopeutuu kohteen lähestyessä - ”aika” silloin nopeutuu, eikä hidastu.
Pitääkö sittenkin kirjoittaa tuo suhteellisen nopeuden yhtälö nurinpäin eli v(t) = at · √[1 + (at/c)²] , eli jakomerkki vaihtuisi kertomerkiksi. Vai miten tuo ilmiö pitää matemaattisesti esittää?

Kyllä täytyy ihmetellä, ettei fyysikot ole ottaneet minkääläista kantaa tuohon ilmeiseen virheeseen suhteellisuusteoriassa?

Ottakaapa te kantaa.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Tässä Hafele-Keating kokeessa onkin syy suhtiksen vastaiseen tulokseen siinä, että lentokenttään lukittu koordinaatisto liikkuu Maan pyöriessä.
Suhtiksessa on lähtökohta se, että koordinaatisto ei liiku, jolloin kaikkien liikkuvien kohteiden atomivärähtely koordinaatiston suhteen hidastuu, liikkuvat ne mihin suuntaan tahansa. Eli edellyttää inertiaalia koordinaatistoa, jollaista ei kuitenkaan ole olemassa missään.
Esimerkiksi ISS asemaan lukittu koordinaatisto ei ole inertaali, vrt Suhteellisuusteorian tulkintoja sivu 15.

Jos lentokenttä sijaitsisi pohjoisnavalla, silloin mihin suuntaa tahansa lentävän koneen atomivärähely hidastuisi. Silloin voitasi ajatella kentän koordinaatiston olevan inertaali suppesti ajatetellen juuri tässä tapahtumassa. Mutta jos vertailtaisi eri suuntiin lentäneiden koneiden atomikelloja, kaikki näyttäsivät eri aikaa, koska Maa kiertää aurinkoa, jolloin kelloilla olisi eri nopeudet, kun ratanopeus summautuisi niihin eri tavalla.

Tässä olisi fyysikkoille työsarkaa selvittää tyhjentvästi tämä kummallisuus suhtiksen teorian ja käytännön todellisuuden välillä.

[Konsta]

Jeps, paitsi että tasainen nopeus ei vaikuta atomikellon käyntiin, kiihtyvyys vaikuttaa. Se että kello näyttää käyvän hitaammin johtuu vain informaation vääristymästä, ei muutoksesta itse kellossa, informaatioa kun ei voi siirtää kuin nopeudella c, lähteen suhteen.
Sama pätee universumiimme, koska väliainetta ei tasaisesti ole informaation siirtäminen kohtaa saman ongelman kuin tuossa edellä, universumissa kun kaikki loittonee keskimäärin toisistaan, sitä nopeammin mitä kauempana on havaitsijasta, ilmiö on sama mitä sanot, kellot näyttää käyvän sitä hitaammin mitä kauempana ovat.
Ts se ajan vääristymä on vain informaation nopeudessa ja siitä johtuen matka-ajassa. Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?

Voin vastata tähän kysymykseesi: Gravitaatio on ollut kyllä voimakkaampaa alussa koska kaikki oli lähempänä toisiaan mutta mikä on sen vaikutus vapaaseen kappaleeseen?
Mitä suurempi gravitaatio, sitä hitaampi kappaleen atomivärähtely. Eli universumin ajan kuluessa atomivärähtely kasvaa ko kappaleen aikaa nopeuttaen.

Funtsataampas mitä tuo merkitsee. Kun kappale on vapaana kiihtymään, kaikki rakennepalikat massassa kiihtyy samalla lailla, muutoksia ei juurikaan tapahdu joten kiihtyvyyttä ei voi tuntea, ei kellokaan silloin jätätä.

Gravitaatio oli voimakkaampi tuolloin varmasti vapaanakin olevalle kappaleelle, mutta mitä se vaikuttaa?

Olisiko niin että tuolloin kappale kokee ikäänkuin painetta, noin koska sitä vedetään joka puolelta voimakkaammin, mutta koska gravitaatio ei vaikuta vain kappaleen pintaan kuten paine normaalisti, syntyy vähän ulkoista painetta vastaava tilanne? Vai onko niin että nuo vastakkaiset voimat vain kumoavat toistensa vaikutusta ja vain voimakkain gravikenttä aiheuttaa kiihtyvyyttä eikä mitään muuta muutosta tapahdu?

Sanot: Funtsataampas mitä tuo merkitsee. Kun kappale on vapaana kiihtymään, kaikki rakennepalikat massassa kiihtyy samalla lailla, muutoksia ei juurikaan tapahdu joten kiihtyvyyttä ei voi tuntea, ei kellokaan silloin jätätä.

Kun kello siirtyy voimakkaampaan gravitaatioon, sen atomivärähtely hidastuu, ja se alkaa jätättää.
Jos voima kiihdyttää kappaletta, ekvivalenssiperiaatteen mukaan atomivärähtely silloinkin hidastuu ja kello alkaa jätättää.

Jos tehdään niin, että viedään kuumailmapallolla atomikello mahdollisimman korkealle ja laitetaan naru + kierrejousi siihen kiinni. Sitten lukema säädetään radiolla samaksi maassa olevan kellon kanssa. Sitten annetaan kellon pudota vapaasti, ja ennen maakosketusta pysäytetään putoaminen jousinarulla. Verrataan kellojen lukemia. Pudotettu kello on jätättänyt, johtuen kiihtyvyydestä ekvivalenssiperiaatteen mukaisesti.

Miksi kiihdyttävässä atossa ihminen tuntee kiihtymisen, mutta vapaassa pudotuksessa ei tunne?

(Huomasin nyt kirjoittaneeni esityksessäni Suhteellisuusteorian tulkintoja väärin ekvivalenssista - korjaan sen seuraavaan päivitykseen.)

Yötä
Mitään muuta pikaselitystä ei tule mieleen kuin se että kappale vaatii energiaa kiihtyäkseen ja jos kiihtyvyyteen vaadittava energia tulee ulkopuolelta, hitaammassa liikkeessä oleva kappale tunnistaa sen "painovoimana".
Subjektiivinen ja objektiivinen kokemus, vaikka ovatkin outoja termejä tässä yhteydessä, saa myös selityksen, vaikka parempiakin on varmaan olemassa.
Kokijan liiketilasta riippuu mitä hän kokee.

[Kontra]

Ajattelin tehdä nämä muutokset esitykseen Suhteelisuusteorian tulkintoja, ellei joku keksi vielä jotain tarkennettavaa.

sivu 6

Ajatellaan inertiaalissa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin elektronin liikerataa kappaleen nopeuden kasvaessa, kun kappaleen nopeus summautuu ratanopeuteen. Radan pituus kasvaa liikkeen suunnassa (sykloidina). Etääntyessä ja lähestyessä rata venyy vastakkaisiin suuntiin.
……..
Kappaleen omassa koordinaatistossa atomien liikenopeus ei muutu. Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen on tulkittu ”ajan” hidastumisena. Kun liikkumattomia koordinaatistoja ei ole, koordinaatiston liike summautuu kappaleen liikkeeseen ja vaikuttaa atomitason liikkeisiin ja siis ”aikaan”. Hafele-Keating kokeessa (ks sivu 10) lentokentän koordinaatisto oli liikkuva koordinaatisto lentokoneille. Lorentzin aikadilataatioyhtälö olettaa ajan hidastuvan samoin riippumatta kappaleen liikkeen suunnasta. Käytännössä kuitenkin ”aika” hidastuu tai nopeutuu kappaleen liikkeen suunnasta riippuen liikkuvassa koordinaatistossa.

sivu 7

Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden funktiona ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi) ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa eli inertiaalissa koordinaatistossa.