Esitin tuolla edellä kysymyksen, miksi sm-aalto ylipäänsä etenee? Vastaan siihen itse omana näkemyksenäni.
Satelliitti vaeltaa radallaan ilman minkäänlaista työntävää voimaa. Samalla tavalla sm-aalto ilman minkäänlaista työntävää voimaa vaeltaa häviöttömässä ympäristössä eteenpäin ns. inertiaalissa - ovathan massa ja energia ekvivalentteja tässäkin suhteessa.
Sm-aalto omassa koordinaatistossaan on toisiinsa kohtisuorassa olevien saman vaiheisten E- ja H-siniaallon muuttumaton "pötkö", joka on saanut nopeutensa antennin tai valolähteen antamalla potkulla. Kun se ei kohtaa mitään häviöllistä ympäristöä, sen intesiteetti laskee fotonien hajaantuessa. Hajaantuminen on vähäisempää kapeammalla tajuusspektrillä - Laser ääriesimerkki.
Kun aalto hidastuu lasissa ja jatkaa taas ilmassa, se kiihtyy takaisin norminopeuteen. Eli ei tarvita antennin tehoa jotta saavutetaan valon nopeus. Tässä c-nopeuden selitys:
c = 1/ sqrt(Enolla*Mnolla)
E nolla on tyhjiön permittiivisyys
M nolla on tyhjiön permeabiliteetti
E on epsilon (ilmoitan siksi kun näppäimistö ei taivu kreikkalaisiin aakkosiin)
M on myy
Enolla on (8,85419x10^-12Fm^-1)
Mnolla on (4piix10^-7Hm^-1)
F on Faradi
H on Henry
------------------
Ihmeellistä on että tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti selittää c nopeuden. Jopa "hyttysen" painoista elektronia on mahdotonta kiihdyttää c nopeuteen millään energialla mutta sm-säteily saavuttaa sen ilmaiseksi, paradoksaalista.
Muistaakseni permittiivisyys koskee magneettikenttää ja permeabiliteetti sähkökenttää.
Sanot: Kun aalto hidastuu lasissa ja jatkaa taas ilmassa, se kiihtyy takaisin norminopeuteen. Eli ei tarvita antennin tehoa jotta saavutetaan valon nopeus.
No menettää se aalto lasin läpäistessään hiukan energiaansa, mutta kun se sentään säilyttää taajuudessaan siitä valtaosan, se syntyy takaisin valonnopeuteen hiukan intensiteetiltään heikentyneenä. Kyllä se tarvitsee antennin tai valolähteen sille luovuttamaa energiaa, ei se muutoin sitä lasia läpäise, eikä jatka matkaansa.
Ei siinä aallolle mitään kiihdytystä tapahdu, (aalto ei ole kiinteä kappale, joka vaatisi kiihdytykseen energiaa), eikä valo menetä nopeuden nousuun energiaansa. Kun ajatellaan lasin pintaa aallon jättäessä sen esimerkiksi niin, että puolet aallosta on jo edennyt lasin pinnasta, ja toinen puoli on vielä pinnan sisäpuolella, aallon puolikkaat ovat jo eri pituiset, kun niillä on eri nopeus.
Korjaus edelliseen viestiini,
E on elektric ---> permittiivisyys
M on magnetic ---> permeabiliteetti
On ihmeellinen juttu valon kiihtyminen, sehän on järjenvastaista. Nimittäin se kiihtyy vinhasti vaikka olisi iso kuorma mukana. Otan esimerkin:
Kun massallinen elektroni kiihdytetään, se maksaa. Mutta kun massaenerginen aalto kiihdytetään, se ei maksa. Ihmeellistä on se että massa aaltomuodossa ei maksa mutta massa kiinteässä muodossa maksaa.
aaltomuoto = aallon energia
kiinteämuoto = esm elektroni
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Kiihdytys tarkoittaa sitä, että kiihdytettävän energiaa kasvatetaan, jota ko tapauksessa ei tapahdu - eikä sm-aallon energia ko tapuksessa kasva missään muodossa lasin läpäisyssä - päinvastoin se vähenee häviöiden vuoksi.
Eli mitään kiihdytystä ei tapahdu, kun aalto siirtyy häviöllisestä väliaineesta häviöttömämpään väliaineeseen - aallopituus vain muuttuu, jolloin aallon nopeuskin on suurempi.
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Eihän fotonin muodostuminen "ilmaista" ole. Kun esim pioni hajoaa kahdeksi fotoniksi, niin "hinta" on pioni. Pioni menetetään ja tilalle saadaan kaksi fotonia. Energia ja liikemäärä säilyy.
Toki aallon kiihdytys maksaa liikemäärän muttei liike-energiaa. Elektronissa taas lasku tulee liike-energiasta joka lasku on ääretön koska se ei voi saavuttaa c-nopeutta. Tätä tarkoitin ilmaisella kiihdytyksellä, toisessa vaakakupissa on pölyhiukkanen ja toisessa universumi. Eli sm-säteily on nerokas tapa siirtää energiaa.
Kun aalto synnytetään varauksen kiidytyksessä, sen energiasta tietty promille jakautuu liikemäärälle, se on luultavasti sama riippumatta aallon taajuudesta. Olisi kiva tietää mikä se promille on, ainakin purjeesta näkee että se on tosi pieni.
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Eihän fotonin muodostuminen "ilmaista" ole. Kun esim pioni hajoaa kahdeksi fotoniksi, niin "hinta" on pioni. Pioni menetetään ja tilalle saadaan kaksi fotonia. Energia ja liikemäärä säilyy.
Toki aallon kiihdytys maksaa liikemäärän muttei liike-energiaa.
...
sen energiasta tietty promille jakautuu liikemäärälle,
Tässä pitää perusasiat ensin saada järjestykseen. Massatonta fotonia (tai sm-aaltoa) ei kiihdytetä, vaan sen nopeus on valonnopeus heti syntyessään.
Ja toinen asia on se, että energia ja liikemäärä säilyvät erikseen. Ne eivät muutu toisikseen.
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Eihän fotonin muodostuminen "ilmaista" ole. Kun esim pioni hajoaa kahdeksi fotoniksi, niin "hinta" on pioni. Pioni menetetään ja tilalle saadaan kaksi fotonia. Energia ja liikemäärä säilyy.
Toki aallon kiihdytys maksaa liikemäärän muttei liike-energiaa.
...
sen energiasta tietty promille jakautuu liikemäärälle,
Tässä pitää perusasiat ensin saada järjestykseen. Massatonta fotonia (tai sm-aaltoa) ei kiihdytetä, vaan sen nopeus on valonnopeus heti syntyessään.
Ja toinen asia on se, että energia ja liikemäärä säilyvät erikseen. Ne eivät muutu toisikseen.
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä? Nyt olisi 2 eri vaihtoehtoa:
1 elektronin puskun kaikki energia menee aaltoon
2 elektronin puskun energiasta lähes kaikki menee aaltoon mutta pieni osa liikemäärään
Oletan että 2 on oikein. Todistan sen kääntämällä ajan suunnan:
--------
Purje on hiukan pullistunut, kun emissio tapahtuu, kangas liikahtaa aallon suuntaan. Se on rekyyli aallon liikemäärästä.
---------
Koska rekyyli pitää olla sekä emissio- että absorbtiopäässä, sen lähde on elektronin puskussa. Eli liikemäärä ulosmitataan puskusta, "verottaja" ottaa oman promillen.
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Eihän fotonin muodostuminen "ilmaista" ole. Kun esim pioni hajoaa kahdeksi fotoniksi, niin "hinta" on pioni. Pioni menetetään ja tilalle saadaan kaksi fotonia. Energia ja liikemäärä säilyy.
Toki aallon kiihdytys maksaa liikemäärän muttei liike-energiaa.
...
sen energiasta tietty promille jakautuu liikemäärälle,
Tässä pitää perusasiat ensin saada järjestykseen. Massatonta fotonia (tai sm-aaltoa) ei kiihdytetä, vaan sen nopeus on valonnopeus heti syntyessään.
Ja toinen asia on se, että energia ja liikemäärä säilyvät erikseen. Ne eivät muutu toisikseen.
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä? Nyt olisi 2 eri vaihtoehtoa:
1 elektronin puskun kaikki energia menee aaltoon
2 elektronin puskun energiasta lähes kaikki menee aaltoon mutta pieni osa liikemäärään
Oletan että 2 on oikein. Todistan sen kääntämällä ajan suunnan:
--------
Purje on hiukan pullistunut, kun emissio tapahtuu, kangas liikahtaa aallon suuntaan. Se on rekyyli aallon liikemäärästä.
---------
Koska rekyyli pitää olla sekä emissio- että absorbtiopäässä, sen lähde on elektronin puskussa. Eli liikemäärä ulosmitataan puskusta, "verottaja" ottaa oman promillen.
Energia on lukuarvo suhteessa valittuun nollatasoon. Liikemäärä on lukuarvo suhteessa valittuun koordinaatistoon. Energioita on useita lajeja ja pätevyysalue osoitetaan ns. Hamiltoniaanilla.
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Eihän fotonin muodostuminen "ilmaista" ole. Kun esim pioni hajoaa kahdeksi fotoniksi, niin "hinta" on pioni. Pioni menetetään ja tilalle saadaan kaksi fotonia. Energia ja liikemäärä säilyy.
Toki aallon kiihdytys maksaa liikemäärän muttei liike-energiaa.
...
sen energiasta tietty promille jakautuu liikemäärälle,
Tässä pitää perusasiat ensin saada järjestykseen. Massatonta fotonia (tai sm-aaltoa) ei kiihdytetä, vaan sen nopeus on valonnopeus heti syntyessään.
Ja toinen asia on se, että energia ja liikemäärä säilyvät erikseen. Ne eivät muutu toisikseen.
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä? Nyt olisi 2 eri vaihtoehtoa:
1 elektronin puskun kaikki energia menee aaltoon
2 elektronin puskun energiasta lähes kaikki menee aaltoon mutta pieni osa liikemäärään
Oletan että 2 on oikein. Todistan sen kääntämällä ajan suunnan:
--------
Purje on hiukan pullistunut, kun emissio tapahtuu, kangas liikahtaa aallon suuntaan. Se on rekyyli aallon liikemäärästä.
---------
Koska rekyyli pitää olla sekä emissio- että absorbtiopäässä, sen lähde on elektronin puskussa. Eli liikemäärä ulosmitataan puskusta, "verottaja" ottaa oman promillen.
Energia on lukuarvo suhteessa valittuun nollatasoon. Liikemäärä on lukuarvo suhteessa valittuun koordinaatistoon. Energioita on useita lajeja ja pätevyysalue osoitetaan ns. Hamiltoniaanilla.
Liikemäärän säilymislaki on kyllä nerokas laki mutta jos liikemäärää tarkastellaan erillisenä asiana, voidaan vaikka heittää arpakuutiota pöydällä.
a) säilymisen kannalta talon liikemäärä säilyy
b) arpakuution kannalta, löytyy syy sen pomppimiselle pöydällä. Ilman energiaa se ei liikkuisi.
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä?
Kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevän sm-aalto (fotoni). Varaus ei kiihdy aallon (fotonin) suhteen, sillä mikään ei voi kiihtyä valonnopeudella etenevän suhteen.
Toisin sanoen varaus ei kiihdy aaltoon nähden, vaan kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevä aalto.
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä?
Kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevän sm-aalto (fotoni). Varaus ei kiihdy aallon (fotonin) suhteen, sillä mikään ei voi kiihtyä valonnopeudella etenevän suhteen.
Toisin sanoen varaus ei kiihdy aaltoon nähden, vaan kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevä aalto.
Voiko olla niin että varauksen puskeminen tuottaa vastuksen? Tarkoitan että kenttä on "jähmeä" kiihdyttää ja mitä suurempaa kiihtyvyyttä käyttää, sitä jähmeämpi se on. Olisi ainakin järkeenkäypää olettaa jähmeyden siirtyvän aaltoenergiaksi. Suurimmilla kiihtyvyyksillä syntyisi gammasäteitä? Eli periaate olisi kokonaisvastus = hiukkasen vastus + kentän vastus (aallon energia) Aallon energia = kokonaisvastus-hiukkasen vastus (vastuksella en tarkoita ohmeja)
No siinä dipoliantennikuvassa näkyi että aallon lähtö on sama kuin kiihtyvä varaus, siis varaus kiihtyi aaltoon nähden poikkisuunnassa. Eikö nyt aalto synny varauksen kentän kiihdytyksestä?
Kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevän sm-aalto (fotoni). Varaus ei kiihdy aallon (fotonin) suhteen, sillä mikään ei voi kiihtyä valonnopeudella etenevän suhteen.
Toisin sanoen varaus ei kiihdy aaltoon nähden, vaan kiihtyvän varauksen ympärille muodostuu valonnopeudella etenevä aalto.
Voiko olla niin että varauksen puskeminen tuottaa vastuksen? Tarkoitan että kenttä on "jähmeä" kiihdyttää ja mitä suurempaa kiihtyvyyttä käyttää, sitä jähmeämpi se on. Olisi ainakin järkeenkäypää olettaa jähmeyden siirtyvän aaltoenergiaksi. Suurimmilla kiihtyvyyksillä syntyisi gammasäteitä? Eli periaate olisi kokonaisvastus = hiukkasen vastus + kentän vastus (aallon energia) Aallon energia = kokonaisvastus-hiukkasen vastus (vastuksella en tarkoita ohmeja)
Ulkoinen voima liikuttaa varausta. Varauksen liike-energia kasvaa. Osa liike-energiasta siirtyy sähkömagneettisen kentän energiaksi, joka ilmenee valonnopeudella etenevänä sm-aaltona.
Tämän voi ajatella "vastuksena" siten, että varauksen kiihdyttämiseen tarvitaan enemmän energiaa kuin vastaavan neutraalin hiukkasen kiihdyttämiseen tarvittaisiin. Varattu hiukkanen ja sm-kenttä on kytketty toisiinsa. Hiukkasen liiketilan muutoksen seurauksena sm-kentän tila muuttuu, ja muutos etenee aaltona varauksen ympärille.
Antenniteoriassa puhutaan joskus 'säteilyvastuksesta', jolla tarkoitetaan sitä, että antenni säteilee energian ulos, ja tämä käsitellään eräänlaisena vastuksena, jota voi jollain tasolla verrata resistanssiin.
Kentän ja varauksen välillä on myös itse-vuorovaikutus, jota on klassisella fysiikalla haastava kuvata, mutta tarkoittaa sitä, että muodostuneen kentän ja itse varauksen kesken on myös vuorovaikutus (Abraham-Lorentz voima).
