pähkäilijä kirjoitti: ↑4.8.2025, 22:00 Eikö voi ajatella että elektronin kiihdytyksen vaatima liikemäärän ja energian erkautuva osa siirtyy liikemääränä ja energiana absorbtiossa? Ilmaisu on kömpelö, yritän avata sitä. Tarkoitan ihan peruskuviota, elektronia kiihdytetään ja osa kiihdytyksen energiasta ja liikemäärästä erkautuu ja osa menee elektronille itselleen. Kun erkautuvalle osalle tulee tietty energia ja liikemäärä, se siirtyy absorbtiossa samaan suuntaan. Ääriesimerkki olisi 10 miljardin valovuoden päästä tullut "pusku", jos se on emissiossa suuntautunut "länteen", se absorbtiossakin suuntautuisi länteen.
Taka-ajatus on se että koska kvantti ei koe aikaa, sen pusku olisi ikäänkuin yhtenäinen tapahtuma. Esimerkki yhtenäisestä tapahtumasta: biljardipallo osuu toiseen palloon joka on kiinni kolmannessa pallossa, keskimmäinen pallo ei pahemmin liiku mutta laitimmaiset liikkuu. Ajattelin että keskimmäinen pallo olisi "välittäjä" ja vastaisi kvantin matkaa c nopeudella, se ei liiku poikittaissuunnassa mutta molemmat muut pallot liikkuu poikittaissuunnassa niinkuin sm-aaltoliikkeessä kuuluukin.
Ajattelin että liikemäärän säilyminen vaatisi puskun suunnan säilymisen - huolimatta 10 miljardin valovuoden välimatkasta.
Yllä siis oletetaan että valon koordinaatistossa ei pystytä havaitsemaan c nopeudella tehtyä matkaa. Ja se tietysti johtuu siitä ettei matkaa ensinkään tehdä koska avaruus litistyy nollaan. Näin jäljelle jää vain sivusuuntainen liike: 1) elektroni kiihtyy 2) kvantti syntyy puskeakseen toista elektronia 3) puskun vuoksi toinen elektroni kiihtyy. Näin liikemäärä ja liike-energian suunta säilyy. Eli naivisti ilmaistuna, jos 1. elektroni menee suuntaan 274 astetta, niin 2. elektronikin menee suuntaan 274 astetta.
Mutta energian suunnan säilymisestä en mene takuuseen. Olisi kuitenkin luonnikasta olettaa että suunta säilyy.
Mutta energian suunnan säilymisestä en mene takuuseen. Olisi kuitenkin luonnikasta olettaa että suunta säilyy.