Olen taistellut Diracin yhtälön kanssa ja edistystä on tapahtunut, ainakin jonkin verran Olen käynyt läpi tuota Diracin yhtälön ratkaisun muodostamista ja tässä alla on sulta hyvä esitys, jonka mielestäni ymmärrän jotenkin. Yksi kohta tuossa jäi vaivaamaan:
Tuossa tuo \(S_z| \mathbf{p},\lambda \rangle = \lambda| \mathbf{p},\lambda \rangle\) ei mielestäni ole totta. Vai onko se noin? Kun luin tuon Diracin yhtälön ratkaisemisesta aaltomekaniikan puitteissa eli ei oteta käyttöön luomis-ja tuhoamisoperaattoreita vaan ne ovat vielä kompleksilukuja. Silloin tuossa antamassasi kaavassa:QS kirjoitti: ↑05 Tammi 2024, 19:40Ennen distribuutioihin syventymistä selvitin itselleni tämän äärellisulotteisen operaattorikentän \(\Psi^\alpha(x)\) ja vastaavan ääretönulotteisen tilavektoriavaruuden muunnokset, ja näiden välisen yhteyden. Tilavektorien avaruus on kantavektorijoukon \(\{|\mathbf{p}\rangle \}\) virittämä.
Tilavektoreita luo ja poistaa mainittu operaattoriarvoinen Diracin kvanttikenttä
\(\Psi^\alpha(x) = \sum_{\lambda=\pm \frac{1}{2}}\int \frac{d^3\mathbf{p}}{(2 \pi)^{3/2}}\ \left( \ a(\mathbf{p},\lambda)\ u^\alpha(\mathbf{p},\lambda)\ e^{ipx}\ + \ a^{\dagger}_c(\mathbf{p},\lambda)\ v^\alpha(\mathbf{p},\lambda)\ e^{-ipx}\ \right )\)
missä \(e^{\pm ipx}\) on Lorentzinvariantti. \(a^{\dagger}_c(\mathbf{p},\lambda)\) luo antihiukkasen liikemäärällä \(\mathbf{p}\) ja spinillä \(\lambda=\pm \frac{1}{2}\). Vastaava \(a(\mathbf{p},\lambda)\) poistaa hiukkasen. Diracin spinorit \(u^\alpha\) ja \(v^\alpha\) muodostuvat 2-komponenttisista Weylin spinoreista, jotka ovat oikea- ja vasenkiraalisia.
Adjungaattikentän \(\overline{\Psi}^\alpha = (\Psi^\alpha)^\dagger \gamma^0\) operaattori \(a^{\dagger}\) luo hiukkasen ja \(a_c\) poistaa antihiukkasen. Tuon kentän adjungaattispinorit ovat \(\overline{u}^\alpha = ({u^\alpha})^\dagger\gamma^0\) ja \(\overline{v}^\alpha = ({v^\alpha})^\dagger \gamma^0\) .
Liikemäärän p=0 spinorit ovat \(u^\alpha(\mathbf{0},\lambda)\) ja \(v^\alpha(\mathbf{0},\lambda)\), missä vasen- ja oikeakiraaliset Weylin spinorit komponenteissa \(\alpha=1,2\) ja \(\alpha=3,4\). Spinorit muuntuvat matriisilla
\({\left( D^{(\frac{1}{2},0)\oplus (0,\frac{1}{2})}[\Lambda] \right )^\alpha}_\beta = \begin{bmatrix} D^{(\frac{1}{2},0)}[\Lambda] & 0\\ 0 & D^{(0,\frac{1}{2})}[\Lambda] \end{bmatrix} = \begin{bmatrix} \exp (-\alpha \hat{\mathbf{p}}\cdot \frac{\mathbf{\sigma}}{2})&0 \\ 0 & \exp (\alpha \hat{\mathbf{p}}\cdot \frac{\mathbf{\sigma}}{2}) \end{bmatrix}\)
mikä on siis 2-komponenttisia Weylin spinoreita vastaavien muunnosten suora summa. Paulin matriisit ovat \(\mathbf{\sigma}\). Lisäksi \(\alpha = \tanh^{-1}(\mathbf{p}|/p^0)\) ja \(\hat{\mathbf{p}}\) on puskun liikemäärävektorin suuntainen yksikkövektori.
Liikemäärän \(p=(p^0,\mathbf{p})\) spinori muodostetaan nollaliikemäärän spinorista
\(u^\alpha(\mathbf{p},\lambda) = \sqrt{\frac{m}{p^0}}\ {\left( D^{(\frac{1}{2},0)\oplus (0,\frac{1}{2})}[\Lambda(p)] \right )^\alpha}_\beta \; u^\beta(\mathbf{0},\lambda)\)
ja sama kaava spinorille \(v^\alpha\) . Matriisi\( D^{(\frac{1}{2},0)\oplus (0,\frac{1}{2})}\) on ryhmän SO(1,3) äärellisulotteinen esitys.
Fysikaalinen tilavektori \(| \mathbf{p},\lambda \rangle\) on liikemäärä- ja spinoperaattorin ominaisvektori, toisin sanoen \(\mathbf{P}| \mathbf{p},\lambda \rangle = \mathbf{p}| \mathbf{p},\lambda \rangle\) ja \(S_z| \mathbf{p},\lambda \rangle = \lambda| \mathbf{p},\lambda \rangle\).
...
\(\Psi^\alpha(x) = \sum_{\lambda=\pm \frac{1}{2}}\int \frac{d^3\mathbf{p}}{(2 \pi)^{3/2}}\ \left( \ a(\mathbf{p},\lambda)\ u^\alpha(\mathbf{p},\lambda)\ e^{ipx}\ + \ a^{\dagger}_c(\mathbf{p},\lambda)\ v^\alpha(\mathbf{p},\lambda)\ e^{-ipx}\ \right )\)
tai jos kirjoitetaan ilman spinori-indeksiä \(\alpha\):
\(\Psi(x) = \sum_{\lambda=\pm \frac{1}{2}}\int \frac{d^3\mathbf{p}}{(2 \pi)^{3/2}}\ \left( \ a(\mathbf{p},\lambda)\ u(\mathbf{p},\lambda)\ e^{ipx}\ + \ a^{\dagger}_c(\mathbf{p},\lambda)\ v(\mathbf{p},\lambda)\ e^{-ipx}\ \right )\)
summataan spin-tilojen \(\lambda=\pm 1/2\) yli, niin spinorit \(u(\mathbf{p},\lambda)\) ja\(v(\mathbf{p},\lambda)\) eivät mielestäni ole operaattorin \(S_z\) ominaistiloja. Liikemäärän p=0 spinorit \(u(\mathbf{0},\lambda)\) ja \(v(\mathbf{0},\lambda)\) taasen ymmärtääkseni ovat.
Sulla oli tuo p = 0 spinorin muunnoskaava:
Tuossa tuo vasemman puolen notaatio on ehkä hämärä, sillä se viittaisi että \(u^\alpha(\mathbf{p},\lambda)\) olisi Sz: ominaistila ominaisarvolla \(\lambda\).QS kirjoitti:Liikemäärän \(p=(p^0,\mathbf{p})\) spinori muodostetaan nollaliikemäärän spinorista
\(u^\alpha(\mathbf{p},\lambda) = \sqrt{\frac{m}{p^0}}\ {\left( D^{(\frac{1}{2},0)\oplus (0,\frac{1}{2})}[\Lambda(p)] \right )^\alpha}_\beta \; u^\beta(\mathbf{0},\lambda)\)
ja sama kaava spinorille \(v^\alpha\) . Matriisi\( D^{(\frac{1}{2},0)\oplus (0,\frac{1}{2})}\) on ryhmän SO(1,3) äärellisulotteinen esitys.
Kirjani laskee esimerkkinä eksplisiittisesti, että kirjan \(u(\mathbf{0},\lambda)\) on ominaistila operaattorille Sz tai S3, mille kirjani antaa \( \Sigma_3 \) Paulin matriisien avulla (kirjassa gammamatriisit Dirac-Paulin esityksessä, en tiedä onko väliä tässä mikä esitys):
\(\Sigma_3 =\frac{\hbar}{2}\begin{bmatrix}
\sigma_3 & 0\\
0 & \sigma_3 \\
\end{bmatrix}=\begin{bmatrix}
S_3 & 0\\
0 & S_3 \\
\end{bmatrix}\)
Asetetaan \( \hbar=1\):
\(\Sigma_3 =\begin{bmatrix}
1 & 0 & 0 & 0\\
0 & -1 & 0 & 0\\
0 & 0 & 1 & 0\\
0 & 0 & 0 & -1
\end{bmatrix}\)
ja sitten kirjani suorittaa puskun \(u(\mathbf{0},\lambda)\):lle x-kselin suuntaan ja toteaa että saatu tulos ei ole enää ominaisfunktio \( \Sigma_3\):lle. Kirjani myös toteaa: jos pusku on "spin-vektorin" S suuntainen, ominaistila säilyyy.
Ihan mielenkiinnosta tutkin mitä nuo \(\Sigma\)-matriisit ovat? Ne ovat Lorentz-ryhmän rotaatioita vastaavien generaattorien matriisit tuossa esityksessä.
Ylläolevassa ei ole mitenkään huomioitu kvantisoinnin jälkeen saatavia spin-arvoja tms. eli u ja v ovat vielä ihan tavallisia spinoreita