Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia

[tuulispää]

Huomenta

Tnx ja huomenta sinnepäin
Taas historiaa, hienoa sillä videoilla aukkoja tietämyksessä paikkautuu aina.
Muistatko kun kerättiin purukumipakkausten lentokonekuvia ja vaihdeltiin kavereiden kanssa, silloin oli mukana U2, X-1 ja moni muukin erikoisuus. Seutulan lentokentällä onnistuin näkemään aina jotain silloin harvinaisempia sotilaskoneita kuten Fouga Magistereita ja Mig-15 -tyyppisiä jotka olivat minusta pelottavan näköisiä, heh. Se se vasta hienoa oli, jos sotilaskoneet onnistui näkemään joskus taivaalla.
Sitten ilmasotakoulun koneet lentelivät taivaalla radan varrella, joita näki junan ikkunasta kunnes sekin lentotoiminta loppui.
Mig-21 ja Phantom:ia vertailtiin ja Mig-21 kehuttiin aikoinaan.
Malmilla on ehkä pienkonekenttä ?
Missä kaikki liitovarjoilijat ja kuumailmapalloilijat on taivaalta ?

Merkityksetön tieto ehkä, mutta Rewell:in koottava Phantom (siis muovimalli) ei oikea, liiti kädestä heitettynä hyvin oikea ei kuitenkaan ehkä olisi saanut vaarilta lupaa, meinaan kun pihakeinulle suunniteltiin siihen aikaan paikkaa, heh.
Suunnilleen tässä kohtaa kuuluu nauraa koivun suurille suunnitelmille hiirenkorva -aikana.

Täällä on -17 C.

Joo mä olen siirtynyt myllyn hiplaamisesta lentokoneen tekemiseen. Ainakin malleja olen lennätellyt 2 kpl.

[tuulispää]

Krutsev kilesi tämän valmistamisen vaikka olisi ollut voittaja:

Mig-21 pudottaa edelleen F-16 koneen jos tarve vaatii:




Intia ja Romania ovat päivittäneet omansa.

[tuulispää]

Amerikkaliset kehittivät superaseen....X-76.



Nousee ylös paikaltaan ja liikkuu lähes äännennopeudella.

[tuulispää]

AI Tellyn asiallinen video hyökkäysdroonien eroistya:

[tuulispää]

A-10 on otettu uudelleen käyttöön Hormuzin salmen suojaukseen.

https://www.youtube.com/watch?v=9cvTNC4KLPs

[Kontra]

Telasiipikopteri

Mitäs ollaan mieltä tällaisesta helikopterin korvaajasta?

Kopterin katolla on pyörivän roottorin sijaan tavallisen lentokoneen siiven muotoien ”telasiipi”
Siiven yläpuolinen pinta liikkuu lentosuuntaan ja siiven alapinta on kiinteä, jonka sisään telapinta menee piiloon. Kun telapinta pistetään hurjaan nopeuteen, siihenhän syntyy alipaine, kuten tavallisessa siivessä sen liikkuessa ilman suhteen.
"Kumitelan" sisäpuolella olisi taipuvat palakiskot, jotkä kulkisivat urissa, ettei tela nousisi alipaineen vuoksi kuprulle irti siivestä.
Siipi pyrkii työntämään konetta taaksepäin, ja vastavoimaan tarvitaan propelli tai suihkumoottori - antaa työntövoiman lennolla.
Kone pystyy myös peruuttamaan, kun vastavoimaa vähennetään.
Nousee paikallaan ilmaan, ja eteenpäin liikkuessaan alapinta tuottaa lisänostetta kuten tavallinen siipi.
Ohjaus samoilla eväillä kuin lentokoneessa.
Vaikka moottori sammuisi, sillä voisi liitää maahan kuten lentokoneella - turvallisemmin kuin helikopterilla.


Helikopterin pyörivän siiven ongelmista päästäisiin näin eroon.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

[pähkäilijä]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

Onhan sen siiven yläpinnalla nopeusero ilmaan yhtä suuri kuin lentokoneen lentäessä, eli yli 30 m/s. Siiven profiilihan on sellainen, että nostetta on kaarevalla yläpinnalla 2/3 koko siiven nosteessa.
Mutta sanopas kupaans' suuntaan siiven telapintaa pitää liikuttaa, että nostetta syntyy?
Kun siiven pinnalla on nopeusero ilmaan, onko eroa liikkuuko ilma siiven suhteen, vai siiven pinta ilman suhteen. Mitäs Newtonin lait sanoo asiasta?
Mitähän palstan fysiikkaan syventyneet lienevät mieltä ilmiödstä - nouseeko kone ilmaan vai eikö nouse?

Meinaatko sinä, että on ennakko-aprillipila?