Lähettävän dipoliantennin toimintaperiaate

[pähkäilijä]

Avasin tämän ketjun jotta saisin valoa aaltoliikkeen salaisuuksiin.

Veikkaus:
- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Miten veikkaus sujui, tuliko yhtään oikein?

Mikä se semmonen kiihdytysrata on?

[pähkäilijä]

Mikä se semmonen kiihdytysrata on?

Kiihtyvyyttä tarvitaan jotta varattu hiukkanen lähettäisi sm-aaltoja. Elektronin varaus on -1, sen kiihdyttäminen tuottaa aaltoja. Kiihdytysrata on oma keksintö, selventää mistä on kyse. Ajattelen että kaikissa lähetysantenneissa jokin varattu hiukkanen kiihtyy.

Elektronia kiihdytetään sm-aallolla jolloin se tuottaa sm-aaltoa?

[pähkäilijä]

Elektronia kiihdytetään sm-aallolla jolloin se tuottaa sm-aaltoa?

Olen antenneissa ihan noviisi ja ylipäänsä sähköopissa, oikeastaan siksi avasin tämän ketjun. Googlasin vähän antennitekniikkaa ja siellä mainittiin vaihtovirta että sen avulla jotenkin saadaan tuotettua aaltoja. Taitaa olla aika vaikea alue radiotekniikka?

[Aadolf]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

[pähkäilijä]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.

[Konsta]

Huomenta ja hyvää juhannusta vai onko nyt päivä ?
Niin tai näin tehtävä on kyllä kovin vaikea. Veikkaisin sähkömagneettisen hölskytyksen olevan lähellä ideaalia toimintaperiaatetta. Hölskytyksessähän elektronit irtautuvat dipolin päistä helpoiten ja vähimmällä energialla.
Ainakin silloin tällöin.

[pähkäilijä]

Löysin netistä tämän:

Oulun yliopisto
KANDIDAATINTYÖ
Niko Ruohonen
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
2015

Sivulta 13:

Dipoliantenni
on
yksi
suosituimmista
antennityypeistä,
joita
käytetään
radiotaajuusalueella. Dipoliantennien käytön suosio johtuu mm. sen rakenteen
yksinkertaisuudesta. Dipoliantennia voidaan käyttää yksittäisenä antennina tai useista
dipoliantenneista voidaan muodostaa antenniryhmiä.
Dipoliantenni muodostuu säteilevästä osasta, joka on yleensä katkaistu keskeltä
siten, että sen syöttöpiste on säteilevien osien keskikohdassa. Säteilevän osan pituus
vaikuttaa dipoliantennin ominaisuuksiin kuten impedanssiin ja lähtevän säteilyn
aallonpituuteen. [3] Kuvassa 2 on havainnollistava kuva dipoliantennin rakenteesta.
Kuva 2. Yksinkertainen dipoliantenni.
Dipoliantennissa syntyvä säteily voidaan havainnollisesti kuvata kahden suoran
häviöttömän siirtojohdon avulla. Varauksien liike siirtojohdoissa saa aikaan etenevät
virta-aallot. Kun virta-aallot saapuvat molempien johtojen päihin, ne kokevat
täydellisen heijastumisen eli 180° vaihesiirron. Heijastuneen ja etenevän aallon
yhdistyessä siirtojohdoissa, syntyy molemmissa johdoissa puhdas seisova
sinimuotoinen aalto. Molemmissa johdoissa virta-aallon vierekkäiset puolijaksot
kokevat 180° vaiheen muutoksen. Näin ollen kahdessa vierekkäisessä siirtojohdossa
etenevät virta-aallot ovat amplitudeiltaan samat, mutta vastakkaisissa vaiheissa. Kun
oletetaan, että siirtojohtojen välinen etäisyys toisistaan on pienempi kuin johdossa
etenevän aallon aallonpituus, niiden säteilemät kentät kumoavat toisensa. Kun
johtimien päät taitetaan siten, että ne ovat 90° kulmassa, voidaan olettaa että virran
jakauma pysyy siirtojohdoissa pääasiallisesti muuttumattomana. Tällöin johtimien
taitettujen osien seisovat aallot säteilevät vapaaseen tilaan. [2]
-----------------------

Loppuosa vihjaa siirtojohdoista että nekin tuottaisivat sm-aaltoja. Onko niin että verkkovirta 240v / 50 Hz tuottaa jatkuvasti aaltoja? Tarkoitan jos huoneen seinällä on johtoja niin siellä on aaltoviidakko?