Avasin tämän ketjun jotta saisin valoa aaltoliikkeen salaisuuksiin.
Veikkaus:
- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)
Miten veikkaus sujui, tuliko yhtään oikein?
Kiihtyvyyttä tarvitaan jotta varattu hiukkanen lähettäisi sm-aaltoja. Elektronin varaus on -1, sen kiihdyttäminen tuottaa aaltoja. Kiihdytysrata on oma keksintö, selventää mistä on kyse. Ajattelen että kaikissa lähetysantenneissa jokin varattu hiukkanen kiihtyy.
Elektronia kiihdytetään sm-aallolla jolloin se tuottaa sm-aaltoa?
Olen antenneissa ihan noviisi ja ylipäänsä sähköopissa, oikeastaan siksi avasin tämän ketjun. Googlasin vähän antennitekniikkaa ja siellä mainittiin vaihtovirta että sen avulla jotenkin saadaan tuotettua aaltoja. Taitaa olla aika vaikea alue radiotekniikka?Nimetön 1 kirjoitti: ↑15.6.2026, 22:57Elektronia kiihdytetään sm-aallolla jolloin se tuottaa sm-aaltoa?
pähkäilijä kirjoitti: ↑15.6.2026, 17:41- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)
Joo kaikkiin kohtiin.
Tai jos vähän viilataan:
- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta
Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.Aadolf kirjoitti: ↑16.6.2026, 12:51pähkäilijä kirjoitti: ↑15.6.2026, 17:41- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)
Joo kaikkiin kohtiin.
Tai jos vähän viilataan:
- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta
Huomenta ja hyvää juhannusta vai onko nyt päivä ?Niin tai näin tehtävä on kyllä kovin vaikea. Veikkaisin sähkömagneettisen hölskytyksen olevan lähellä ideaalia toimintaperiaatetta. Hölskytyksessähän elektronit irtautuvat dipolin päistä helpoiten ja vähimmällä energialla.
Ainakin silloin tällöin.
Löysin netistä tämän:
Oulun yliopisto
KANDIDAATINTYÖ
Niko Ruohonen
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
2015
Sivulta 13:
Dipoliantenni
on
yksi
suosituimmista
antennityypeistä,
joita
käytetään
radiotaajuusalueella. Dipoliantennien käytön suosio johtuu mm. sen rakenteen
yksinkertaisuudesta. Dipoliantennia voidaan käyttää yksittäisenä antennina tai useista
dipoliantenneista voidaan muodostaa antenniryhmiä.
Dipoliantenni muodostuu säteilevästä osasta, joka on yleensä katkaistu keskeltä
siten, että sen syöttöpiste on säteilevien osien keskikohdassa. Säteilevän osan pituus
vaikuttaa dipoliantennin ominaisuuksiin kuten impedanssiin ja lähtevän säteilyn
aallonpituuteen. [3] Kuvassa 2 on havainnollistava kuva dipoliantennin rakenteesta.
Kuva 2. Yksinkertainen dipoliantenni.
Dipoliantennissa syntyvä säteily voidaan havainnollisesti kuvata kahden suoran
häviöttömän siirtojohdon avulla. Varauksien liike siirtojohdoissa saa aikaan etenevät
virta-aallot. Kun virta-aallot saapuvat molempien johtojen päihin, ne kokevat
täydellisen heijastumisen eli 180° vaihesiirron. Heijastuneen ja etenevän aallon
yhdistyessä siirtojohdoissa, syntyy molemmissa johdoissa puhdas seisova
sinimuotoinen aalto. Molemmissa johdoissa virta-aallon vierekkäiset puolijaksot
kokevat 180° vaiheen muutoksen. Näin ollen kahdessa vierekkäisessä siirtojohdossa
etenevät virta-aallot ovat amplitudeiltaan samat, mutta vastakkaisissa vaiheissa. Kun
oletetaan, että siirtojohtojen välinen etäisyys toisistaan on pienempi kuin johdossa
etenevän aallon aallonpituus, niiden säteilemät kentät kumoavat toisensa. Kun
johtimien päät taitetaan siten, että ne ovat 90° kulmassa, voidaan olettaa että virran
jakauma pysyy siirtojohdoissa pääasiallisesti muuttumattomana. Tällöin johtimien
taitettujen osien seisovat aallot säteilevät vapaaseen tilaan. [2]
-----------------------
Loppuosa vihjaa siirtojohdoista että nekin tuottaisivat sm-aaltoja. Onko niin että verkkovirta 240v / 50 Hz tuottaa jatkuvasti aaltoja? Tarkoitan jos huoneen seinällä on johtoja niin siellä on aaltoviidakko?
Oulun yliopisto
KANDIDAATINTYÖ
Niko Ruohonen
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
2015
Sivulta 13:
Dipoliantenni
on
yksi
suosituimmista
antennityypeistä,
joita
käytetään
radiotaajuusalueella. Dipoliantennien käytön suosio johtuu mm. sen rakenteen
yksinkertaisuudesta. Dipoliantennia voidaan käyttää yksittäisenä antennina tai useista
dipoliantenneista voidaan muodostaa antenniryhmiä.
Dipoliantenni muodostuu säteilevästä osasta, joka on yleensä katkaistu keskeltä
siten, että sen syöttöpiste on säteilevien osien keskikohdassa. Säteilevän osan pituus
vaikuttaa dipoliantennin ominaisuuksiin kuten impedanssiin ja lähtevän säteilyn
aallonpituuteen. [3] Kuvassa 2 on havainnollistava kuva dipoliantennin rakenteesta.
Kuva 2. Yksinkertainen dipoliantenni.
Dipoliantennissa syntyvä säteily voidaan havainnollisesti kuvata kahden suoran
häviöttömän siirtojohdon avulla. Varauksien liike siirtojohdoissa saa aikaan etenevät
virta-aallot. Kun virta-aallot saapuvat molempien johtojen päihin, ne kokevat
täydellisen heijastumisen eli 180° vaihesiirron. Heijastuneen ja etenevän aallon
yhdistyessä siirtojohdoissa, syntyy molemmissa johdoissa puhdas seisova
sinimuotoinen aalto. Molemmissa johdoissa virta-aallon vierekkäiset puolijaksot
kokevat 180° vaiheen muutoksen. Näin ollen kahdessa vierekkäisessä siirtojohdossa
etenevät virta-aallot ovat amplitudeiltaan samat, mutta vastakkaisissa vaiheissa. Kun
oletetaan, että siirtojohtojen välinen etäisyys toisistaan on pienempi kuin johdossa
etenevän aallon aallonpituus, niiden säteilemät kentät kumoavat toisensa. Kun
johtimien päät taitetaan siten, että ne ovat 90° kulmassa, voidaan olettaa että virran
jakauma pysyy siirtojohdoissa pääasiallisesti muuttumattomana. Tällöin johtimien
taitettujen osien seisovat aallot säteilevät vapaaseen tilaan. [2]
-----------------------
Loppuosa vihjaa siirtojohdoista että nekin tuottaisivat sm-aaltoja. Onko niin että verkkovirta 240v / 50 Hz tuottaa jatkuvasti aaltoja? Tarkoitan jos huoneen seinällä on johtoja niin siellä on aaltoviidakko?
Unohtui Niko Ruohosen kandidaatintyön linkki:
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/hand ... sequence=1
Kopioin 2.7. Puolen aallon dipoliantenni
---------------------
2.7. Puolen aallon dipoliantenni
Puolen aallon dipoliantenni on käytetyin versio dipoliantenneista. Nimensä mukaan
sen säteilevän osan pituus eli sähköinen pituus, on puolet siitä lähtevien radioaaltojen
aallonpituudesta. Puolen aallon dipoliantennin säteilevän osan pituus on siis λ/2,
jossa λ tarkoittaa radioaallon aallonpituutta. Tämä sähköinen pituus on lyhin, jota
voidaan käyttää dipoliantennille, että sen säteileviin osiin muodostuu edestakaisin
etenevä seisova aalto [4]. Antennin resonanssitaajuudella eli toimintataajuudella
tarkoitetaan taajuutta, jolloin säteilevässä osassa on seisova aalto. Puolen aallon
dipoliantenni koostuu kahdesta neljännesaallon mittaisesta säteilevästä osasta.
Jännitteen ja virran suuruudet vaihtelevat dipoliantennin säteilevässä osassa.
Tämä on seurausta säteilevään osaan muodostuvista seisovista aalloista. Säteilevän
14
osan päissä on avoin piiri, jossa virta on nolla ja jännite suurimmillaan. Nämä suureet
muuttavat arvoaan sinimuotoisesti: kun jännite laskee, niin virta kasvaa. Näin ollen
virta saavuttaa maksimiarvon ja jännite minimiarvon neljännesaallon pituisen
etäisyyden päässä säteilevän osan päistä. Puolen aallon dipoliantennilla tämä piste
sijaitsee säteilevän osan keskikohdassa, tässä pisteessä impedanssi on pienimmillään,
jonka vuoksi keskikohtaan yleensä sijoitetaan syöttöpiste. [4] Kuva 3 esittää kuinka
jännitteen ja virran suuruudet muuttuvat antennin säteilevän osan seisovassa aallossa
ja kuvasta nähdään myös puolen aallon dipoliantennin mittasuhteet.
--------------------
Tämä kuvaus vissiin tarkoittaa sähköaallon kuvausta? Jos tämä on totta niin sitten pitää selvittää mitä sähkö on.
Yritän taas veikata mitä se on:
Sähkö on elektronien hylkimisen dynamiikkaa. Pelkistetysti sähkö on elektronien potentiaali- ja liike-energian summa. Yksinkertaisesti elektroni massallisena hiukkasena sisältää liike-energiaa ja toisaalta hylkimisvoima sisältää potentiaalienergiaa.
Esimerkki:
Jos biljardipöydällä on 10 palloa jotka hylkii toisiaan ja ne on jonossa, niin jono laajenee siten että ulimmaiset nojaa seiniin. Samoin olisi johdossa, sen "pallot" on tasavälein koko johdon pituudelta päästä päähän.
Kestääkö vettä tämä ymmärrys?
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/hand ... sequence=1
Kopioin 2.7. Puolen aallon dipoliantenni
---------------------
2.7. Puolen aallon dipoliantenni
Puolen aallon dipoliantenni on käytetyin versio dipoliantenneista. Nimensä mukaan
sen säteilevän osan pituus eli sähköinen pituus, on puolet siitä lähtevien radioaaltojen
aallonpituudesta. Puolen aallon dipoliantennin säteilevän osan pituus on siis λ/2,
jossa λ tarkoittaa radioaallon aallonpituutta. Tämä sähköinen pituus on lyhin, jota
voidaan käyttää dipoliantennille, että sen säteileviin osiin muodostuu edestakaisin
etenevä seisova aalto [4]. Antennin resonanssitaajuudella eli toimintataajuudella
tarkoitetaan taajuutta, jolloin säteilevässä osassa on seisova aalto. Puolen aallon
dipoliantenni koostuu kahdesta neljännesaallon mittaisesta säteilevästä osasta.
Jännitteen ja virran suuruudet vaihtelevat dipoliantennin säteilevässä osassa.
Tämä on seurausta säteilevään osaan muodostuvista seisovista aalloista. Säteilevän
14
osan päissä on avoin piiri, jossa virta on nolla ja jännite suurimmillaan. Nämä suureet
muuttavat arvoaan sinimuotoisesti: kun jännite laskee, niin virta kasvaa. Näin ollen
virta saavuttaa maksimiarvon ja jännite minimiarvon neljännesaallon pituisen
etäisyyden päässä säteilevän osan päistä. Puolen aallon dipoliantennilla tämä piste
sijaitsee säteilevän osan keskikohdassa, tässä pisteessä impedanssi on pienimmillään,
jonka vuoksi keskikohtaan yleensä sijoitetaan syöttöpiste. [4] Kuva 3 esittää kuinka
jännitteen ja virran suuruudet muuttuvat antennin säteilevän osan seisovassa aallossa
ja kuvasta nähdään myös puolen aallon dipoliantennin mittasuhteet.
--------------------
Tämä kuvaus vissiin tarkoittaa sähköaallon kuvausta? Jos tämä on totta niin sitten pitää selvittää mitä sähkö on.
Yritän taas veikata mitä se on:
Sähkö on elektronien hylkimisen dynamiikkaa. Pelkistetysti sähkö on elektronien potentiaali- ja liike-energian summa. Yksinkertaisesti elektroni massallisena hiukkasena sisältää liike-energiaa ja toisaalta hylkimisvoima sisältää potentiaalienergiaa.
Esimerkki:
Jos biljardipöydällä on 10 palloa jotka hylkii toisiaan ja ne on jonossa, niin jono laajenee siten että ulimmaiset nojaa seiniin. Samoin olisi johdossa, sen "pallot" on tasavälein koko johdon pituudelta päästä päähän.
Kestääkö vettä tämä ymmärrys?