Lähettävän dipoliantennin toimintaperiaate

[Aadolf]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.

Jos annamme nesteelle sähkövarauksen ja hölskytämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havaitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos astian heilutuksen taajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 1 GHz. (Tää muistuttaa antennia)


Jos annamme nesteelle homogeenisen, eli tasaisesti jakautuneen, sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä ei tapahdu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta emme havitse sm-aaltoja.


Jos annamme nesteelle epä-homogeenisen sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos nesteen kierrostaajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 100 MHz. (Tää muistuttaa semmosta pyöreetä hiukkaskiihdytintä)

[pähkäilijä]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.

Jos annamme nesteelle sähkövarauksen ja hölskytämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havaitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos astian heilutuksen taajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 1 GHz. (Tää muistuttaa antennia)


Jos annamme nesteelle homogeenisen, eli tasaisesti jakautuneen, sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä ei tapahdu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta emme havitse sm-aaltoja.


Jos annamme nesteelle epä-homogeenisen sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos nesteen kierrostaajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 100 MHz. (Tää muistuttaa semmosta pyöreetä hiukkaskiihdytintä)

Aha, sovellettua tiedettä. Mietin vaan että onko oikein sanoa että sähkö on perimmältään liike-energiaa eli elektronien liikettä? Ja sen komponentit jännite ja virta olisi elektronien hylkimisvoimaa (jännite) ja elektronien liike olisi virtaa (1 elektroni=pieni virta, 10 elektronia=suuri virta). Eli mitä lähempänä elektroni on toista, sitä suurempi hylkimisvoima eli jännite? Ja mitä enemmän elektroneja, sitä suurempi virta?

jännite = elektronin etäisyys elektronista
virta = elektronien lukumäärä