Lähettävän dipoliantennin toimintaperiaate

[Aadolf]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.

Jos annamme nesteelle sähkövarauksen ja hölskytämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havaitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos astian heilutuksen taajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 1 GHz. (Tää muistuttaa antennia)


Jos annamme nesteelle homogeenisen, eli tasaisesti jakautuneen, sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä ei tapahdu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta emme havitse sm-aaltoja.


Jos annamme nesteelle epä-homogeenisen sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos nesteen kierrostaajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 100 MHz. (Tää muistuttaa semmosta pyöreetä hiukkaskiihdytintä)

[pähkäilijä]

- antennissa on irtonaisia elektroneja joita kiihdytetään
- kiihdytys tehdään sm-voimalla
- sm-voima kattaa koko kiihdytysradan pituuden
- oikeastaan ratoja on 2kpl ja ne on samalla janalla, mutta niiden kiihdytyssuunnat on vastakkaiset (joka on oma tarinansa)

Joo kaikkiin kohtiin.

Tai jos vähän viilataan:

- antennissa on irtonaisten elektronien kasa jota hölskytetään
- hölskytys tehdään ehkä lähinnä s-voimalla (sähkövoima)
- s-voima kohdisteraan johonkin kohtaan kasaa, josta se leviää koko kasaan johtuen elektronien välisestä hylkivästä s-voimasta

Kiitos, täytyy jatkaa opiskelua.

Jos annamme nesteelle sähkövarauksen ja hölskytämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havaitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos astian heilutuksen taajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 1 GHz. (Tää muistuttaa antennia)


Jos annamme nesteelle homogeenisen, eli tasaisesti jakautuneen, sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä ei tapahdu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta emme havitse sm-aaltoja.


Jos annamme nesteelle epä-homogeenisen sähkövarauksen ja pyöritämme ko. nestettä astiassa, niin tällöin havaitsemme että astian lähellä tapahtuu muutoksia sähkökentössä. Ja kaukana astiasta havitsemme sm-aaltoja, jotka on hyvin heikkoja jos nesteen kierrostaajuus on vaikka 10 Hz, ja voimakkaita jos em. taajuus on vaikka 100 MHz. (Tää muistuttaa semmosta pyöreetä hiukkaskiihdytintä)

Aha, sovellettua tiedettä. Mietin vaan että onko oikein sanoa että sähkö on perimmältään liike-energiaa eli elektronien liikettä? Ja sen komponentit jännite ja virta olisi elektronien hylkimisvoimaa (jännite) ja elektronien liike olisi virtaa (1 elektroni=pieni virta, 10 elektronia=suuri virta). Eli mitä lähempänä elektroni on toista, sitä suurempi hylkimisvoima eli jännite? Ja mitä enemmän elektroneja, sitä suurempi virta?

jännite = elektronin etäisyys elektronista
virta = elektronien lukumäärä

[Aadolf]

Aha, sovellettua tiedettä. Mietin vaan että onko oikein sanoa että sähkö on perimmältään liike-energiaa eli elektronien liikettä? Ja sen komponentit jännite ja virta olisi elektronien hylkimisvoimaa (jännite) ja elektronien liike olisi virtaa (1 elektroni=pieni virta, 10 elektronia=suuri virta). Eli mitä lähempänä elektroni on toista, sitä suurempi hylkimisvoima eli jännite? Ja mitä enemmän elektroneja, sitä suurempi virta?

jännite = elektronin etäisyys elektronista
virta = elektronien lukumäärä

Sähköjohto on pitkulainen levykondensaattori. Levykondensaattori taas on akku, jossa energiaa on varastoitu sähköllä varattuihin levyihin.

Sähköjohto, eli pitkulainen levykondensaattori, toimii niin että sitä ladataan toisesta päästä ja puretaan toisesta päästä.

Jos katsomme johdon sisään, niin näemme, että kun johdon osa on suuremmassa varauksessa kuin viereinen johdon osa, niin suuremmassa varauksessa oleva johdon osa lataa pienemmässä varauksessa olevaa johdon osaa. Tämä on nyt selitys siihen miten energia siirtyy tämmösessä johdossa. (Tää johto on kylläkin aika epänormaali johto )

Jos katsomme hyvin johtavan johdon sisään, niin näemme että kaikki johdon osat on samassa varauksessa. Nyt sitten tarvitaan selitys siihen miten energia siirtyy tämmösessä johdossa. (Ihan tavalliset johdot on tämmösiä johtoja)

Edellä tarvittu selitys löytyy elektronien kineettisestä energiasta. Jonka siis täytyyy olla aika suuri, jotta sitä enrgiaa siirtyisi aika paljon. Elektronien massan täytyy siis olla pirun suuri, koska elektonien nopeus on hiton pieni tavallisessa johdossa. Elektronien painava massa ei voi olla suuri, koska pätkä johtoa ei paina paljoa. Elektronien hidas massa taas on suuri, koska tarvitaan pitkään vaikuttava iso voima, jos halutaan saada johdonpätkän elektronit liikkumaan vaikka nopeudella 10 m/s kaikki samaan suuntaan.

(Tässähän jotkut sanovat että elektronien "itseinduktio" vastustaa elektronien nopeuden muutosta. Ja elektronien nopeuden muuttamiseen käytettävä energia menee "magneettikenttään". Ja "magneettikentässä" oleva energia siirtyy elektroneihin kun elektonien liikettä jarrutetaan.)

[pähkäilijä]

Quorasta löytyi yksi selitys:
Ari Okkonen:
-----------
Elektroneihin liittyy voimakas sähkökenttä, joka siirtyy valon nopeudella. Kun johdon toisestä päästä pusketaan elektroni sisään, siitä aiheutuva sähkökentän muutos etenee valon nopeudella työntämään edellä olevia elektroneja, mikä puolestaan muuttaa niiden tuottamaa sähkökenttää, jne. Sähköjohdossa siis on irtonaisia elektroneita, joiden hidas liike välittää nopeasti liikkuvaa sähkökenttää. Silloin, kun ei muutosta tapahdu, atomiydinten positiivinen varaus kumoaa elektronien negatiivisen sähkökentän, niin pysyvät rauhallisesti johdossa.
------------------
Näyttäisi että elektronin varaus -1 tekee kentän joka siirtyy lähes valon nopeudella. Eli ensimmäisen elektronin liike siirtyy viimeiseen lähes c-nopeudella?

[QS]

Näyttäisi että elektronin varaus -1 tekee kentän joka siirtyy lähes valon nopeudella. Eli ensimmäisen elektronin liike siirtyy viimeiseen lähes c-nopeudella?

Ei nyt ihan näin, vaan siten, että johtimen ympärille muodostuu sähkömagneettinen kenttä, joka etenee (tyhjiössä) lähes valonnopeudella. Johdin ei varsinaisesti kuljeta energiaa, vaan se etenee Poyntingin vektorin suuntaisesti johtimen ympärillä. Johtimen elektronit liikkuvat hyvinkin hitaasti.