Muutoksia sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkitoja
sivu 10
Lorentz, Einstein
Lorentz ja Einstein uskoivat virheellisesti aikojen hidastuvan symmetrisesti eli liikkuvan kohteen kokevan paikallaan olevan kohteen ajan hidastuvan yhtä paljon. poistettu lause
sivu 11
radallaan.) Oppimateriaaleissa kaksosparadoksin kuvauksissa yleisesti mainitaan aivan oikein kiihdyttävän (inertiaalikehystään muuttavan) ajan kuluvan hitaammin, mutta virheellisesti aikojen hidastuvan symmetrisesti. poistettu lause
sivu 13
3. E. Suhteellisuusteoriaa voi ymmärtää vain rajoitetusti, jos ajan hidastuminen tulkitaan tapahtuvaksi symmetrisesti nopeuden funktiona.
sivu 22
Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen typokorjaus
Gravitaatio hidastaa aikaa ja valonnopeutta, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Ajan riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että valonnopeus on ja on ollut vakio c kaikkialla universumissa eri gravitaatioissa.
Päivitys esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja muutama muutos sinisellä
sivu 3
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
sivu 5
Mitä on aika? 01.07.2027
Aika on monelle mystinen käsite. Itse ajattelen sitä voitavan ymmärtää aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta. Atomitason liikkeeseen ja atomikellon käyntiin vaikuttaa lämpötila, gravitaatio ja kappaleen nopeus koettuna koordinaatiston tai havaitsijan suhteen.
Universumin laajetessa gravitaation heikentyessä massojen liike on hidastunut, mutta atomikellon käynti on nopeutunut ja valonnopeus kasvanut vastaavasti.
sivu 15
Samanaikaisuuden suhteellisuus esimerkillä: valo junanvaunussa
sivu 17
Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta
Valon nopeus on aina vakio c valolähteen ja havaitsijan liikkeestä riippumatta vakio gravitaatiossa.
Ajatuskoe on teoreettinen, käytännössä mahdoton, kun edellyttäisi suunnattomia nopeuksia valo-lähteille ja havaitsijalle. Koe soittaa: Ajan suhteellisuus on seuraus valon vakionopeudesta.
sivu 19
Valon käyttö etäisyyden mittareferenssinä 15.12.2025
Maa – geostationaarinen satelliitti päivätasaajan yllä
Mitataan lasertutkalla geostationaarista satelliitista etäisyys Maahan ja Maasta etäisyys satelliittiin.
sivu 22
Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen
Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta.
sivu 23
Kiihtyvään laajenemiseen pidetään hypoteettisena selityksenä pimeää energiaa. Kun hypoteesi väittää pimeän energiatiheyden pysyvän vakiona, pimeän energian tulisi kasvaa loputtomasti eksponentiaalisesti universumin laajentuessa. Sellainen ei käy järkeen. Ajatus sotii universumin nolla-energiataseen hypoteesia vastaan.
sivu 3
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
sivu 5
Mitä on aika? 01.07.2027
Aika on monelle mystinen käsite. Itse ajattelen sitä voitavan ymmärtää aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta. Atomitason liikkeeseen ja atomikellon käyntiin vaikuttaa lämpötila, gravitaatio ja kappaleen nopeus koettuna koordinaatiston tai havaitsijan suhteen.
Universumin laajetessa gravitaation heikentyessä massojen liike on hidastunut, mutta atomikellon käynti on nopeutunut ja valonnopeus kasvanut vastaavasti.
sivu 15
Samanaikaisuuden suhteellisuus esimerkillä: valo junanvaunussa
sivu 17
Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta
Valon nopeus on aina vakio c valolähteen ja havaitsijan liikkeestä riippumatta vakio gravitaatiossa.
Ajatuskoe on teoreettinen, käytännössä mahdoton, kun edellyttäisi suunnattomia nopeuksia valo-lähteille ja havaitsijalle. Koe soittaa: Ajan suhteellisuus on seuraus valon vakionopeudesta.
sivu 19
Valon käyttö etäisyyden mittareferenssinä 15.12.2025
Maa – geostationaarinen satelliitti päivätasaajan yllä
Mitataan lasertutkalla geostationaarista satelliitista etäisyys Maahan ja Maasta etäisyys satelliittiin.
sivu 22
Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen
Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta.
sivu 23
Kiihtyvään laajenemiseen pidetään hypoteettisena selityksenä pimeää energiaa. Kun hypoteesi väittää pimeän energiatiheyden pysyvän vakiona, pimeän energian tulisi kasvaa loputtomasti eksponentiaalisesti universumin laajentuessa. Sellainen ei käy järkeen. Ajatus sotii universumin nolla-energiataseen hypoteesia vastaan.
Liitteet:
Ajattelen että kun kappale nostetaan, sen omassa koordinaatistossa sen massa pysyy samana mutta alemmasta nostotasosta käsin katsottuna sen massa kasvaa.Kontra kirjoitti: ↑27.7.2026, 14:26Päivitys esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja muutama muutos sinisellä
sivu 3
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
Samoin liikkuessaan, sen massa ei kasva omassa koordinaatistossa mutta lähtökoordinaatistosta katsottuna kasvaa.
Otetaan analogisesti tarkasteluun heliumpallo.
Pallossa aine- + liike-/lämpöenergia sekä toisaalta tilavuuden antamien erillisyyksien potentiaalienergioiden summa ovat tasapainossa ja siten kokonaisenergia on nolla jokaisessa pallon sisäisessä tapahtumassa.
Toisella tavalla (eksaktimmin) sanoen:
Pallon sisällön mikrotilojen eli eri tavoin asettuvien ainerakenne-liike-fluktuaatioiden entropia kokonaisuudessaan vastaa suljettua laajuutta.
Kun pallosta päästetään puolet heliumista pois, paikalliset energiataseet säilyvät nollissa ja kokonaisentropian suhde kokonaislaajuteen säilyy myös.
Kun huomioit fysiikan kunnolla, onko sittenkään ristiriitaa nollaenergiataseen suhteen olipa suljetun systeemin laajuus mitä tahansa? Luonto näyttää edellyttävän kasvavaa informaatiovarantoa, jota vastaa joka 4-pisteessään lisääntyvät erillisyysintervallit - aika kulkee jokaiselle eteenpäin ja avaruus ympärillä laajenee. Laajenemisen kiihtyvyys voi näyttäytyä globaalihavainnoista monenlaiselle riippuen havaitsijan asemasta kokonaisuudessa...
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Sidotussa systeemissä kappaleita siirrettäessä erilleen jokaisen kappaleen massa kasvaa, ja tuskin silloin kappaleille voidaan ajatella omia koordinaatistoja. Vasta sitten, kun kappaleet on siirtyneet toistensa gravitaatioiden vaikutuspiirien ulottumattomiin, voitaneen puhua kappaleiden omista koordinaatistoista.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 22:45Ajattelen että kun kappale nostetaan, sen omassa koordinaatistossa sen massa pysyy samana mutta alemmasta nostotasosta käsin katsottuna sen massa kasvaa.Kontra kirjoitti: ↑27.7.2026, 14:26Päivitys esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja muutama muutos sinisellä
sivu 3
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
Samoin liikkuessaan, sen massa ei kasva omassa koordinaatistossa mutta lähtökoordinaatistosta katsottuna kasvaa.
Kannattaa erotella käsitteet massa ja paino. Massa (m) on kappaleen tai alkeishiukkasen sisäinen ja invariantti ominaisuus, joka on kaikille havaitsijoille sama. Paino on arkipäiväisesti ajateltuna voima (F, yksiköt Newton), jonka kappale kohdistaa vaakaan, kun vaaka on esimerkiksi planeetan pinnalla. Painon ja massan välille saadaan yhteys, kun tiedetään painovoimakenän voimakkuus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass_in_g ... pace-times
Kyllä, suhteellisuusteorian mukaan akun energia ilmenee suurempana massana.
Kyllä, veden massa kasvaa lisääntyneen liike-enegian serauksena.
Jousen potentiaalienergia ilmenee massana, joten massa kasvaa.
Yleisessä suhteellisuusteoriassa näin ei ole, sillä gravitaatioon ei liity potentiaalienergiaa, joka ilmenisi massana. Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan planeetan ja kappaleen muodostamaa systeemiä. Tälle systeemille voidaan määritellä massa ja energia, joka riippuu esim kappaleen ja planeetan välisestä etäisyydestä jne:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass_in_g ... pace-times
Kappalleen invariantti massa ei muutu, mutta kappaleen liike-energia ja massa voidaan yhdistää. Näin saadaan liikemassa, joka kuvaa invariantin massan ja liike-energian summaa.
Sanot kappaleen nostosta gravitaatiokentässä: Yleisessä suhteellisuusteoriassa näin ei ole, sillä gravitaatioon ei liity potentiaalienergiaa, joka ilmenisi massana. Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan planeetan ja kappaleen muodostamaa systeemiä. Tälle systeemille voidaan määritellä massa ja energia, joka riippuu esim kappaleen ja planeetan välisestä etäisyydestä jne:QS kirjoitti: ↑Tänään, 12:36Kannattaa erotella käsitteet massa ja paino. Massa (m) on kappaleen tai alkeishiukkasen sisäinen ja invariantti ominaisuus, joka on kaikille havaitsijoille sama. Paino on arkipäiväisesti ajateltuna voima (F, yksiköt Newton), jonka kappale kohdistaa vaakaan, kun vaaka on esimerkiksi planeetan pinnalla. Painon ja massan välille saadaan yhteys, kun tiedetään painovoimakenän voimakkuus.
Kyllä, suhteellisuusteorian mukaan akun energia ilmenee suurempana massana.
Kyllä, veden massa kasvaa lisääntyneen liike-enegian serauksena.
Jousen potentiaalienergia ilmenee massana, joten massa kasvaa.
Yleisessä suhteellisuusteoriassa näin ei ole, sillä gravitaatioon ei liity potentiaalienergiaa, joka ilmenisi massana. Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan planeetan ja kappaleen muodostamaa systeemiä. Tälle systeemille voidaan määritellä massa ja energia, joka riippuu esim kappaleen ja planeetan välisestä etäisyydestä jne:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass_in_g ... pace-times
Kappalleen invariantti massa ei muutu, mutta kappaleen liike-energia ja massa voidaan yhdistää. Näin saadaan liikemassa, joka kuvaa invariantin massan ja liike-energian summaa.
Pitäisikö kirjoittaa jotenkin näin: Sidotussa systeemissä kappaleita siirrettäessä kauemmas toisistaan, systeemin massa kasvaa. Vai mitenkä?
Näin olen kirjoittanut esityksessäni. Lause punaisella siis pitäisi poistaa.
Pitäisi kai täydentää tuota yleisessä muodossa esittämääni sidotun systeemin kuvausta myös gravitaation sitomassa systeemissä, jossa erottamiseen tarvitaan voimaa?
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
Sidotun systeemin energia on aina pienempi kuin osastensa summa. Jos ne haluttaisiin erilleen, pitää käyttää energiaa sähköä, lämpöä tms.
......
Muutos esimerkisi näin: Sidotun systeemin energia on aina pienempi kuin osastensa summa. Jos ne haluttaisiin erilleen, pitää käyttää energiaa sähköä, lämpöä tms. ja gravitaation sitomassa systeemissä mekaanista voimaa.
Pitäisi kai täydentää tuota yleisessä muodossa esittämääni sidotun systeemin kuvausta myös gravitaation sitomassa systeemissä, jossa erottamiseen tarvitaan voimaa?
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
Sidotun systeemin energia on aina pienempi kuin osastensa summa. Jos ne haluttaisiin erilleen, pitää käyttää energiaa sähköä, lämpöä tms.
......
Muutos esimerkisi näin: Sidotun systeemin energia on aina pienempi kuin osastensa summa. Jos ne haluttaisiin erilleen, pitää käyttää energiaa sähköä, lämpöä tms. ja gravitaation sitomassa systeemissä mekaanista voimaa.
Kyllä, noin kirjoittaisin, jos pitäisi lyhyesti sanoa.
Tämäkin on noin. Ja pätee gravitaatiossa myös newtonilaisella rajalla, kuten wikin tässä kohdassa todettu:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass_in_g ... pace-times