Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.
Koejärjestely varmaan pielessä.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 12:04Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.
Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 12:04Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.
Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys kun ohittaa esteen mutta mikä rakentaa yhteyden, gravitaatio ei jaksa kertoa niin pientä muutosta, materian magneettinen arvo on nolla jne. Ei löydy mitään vuorovaikutustapaa fotonille jotta osaisi oikeassa kohdassa kääntyä.QS kirjoitti: ↑Eilen, 17:25Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 12:04Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.
Fysikaalinen yhteys on Heisenbergin epätarkkuusperiaate, ja teknisemmin paikka- ja liikemääräesitysten Fourier-muunnos, josta diffraktion muoto (raon leveyden suuntainen liikemäärän todennäköisyysjakauma) voidaan laskea.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 20:28Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys
Näihin ei liity perusvuorovaikutusta eikä voimia, vaan muut kvanttifysiikan lainalaisuudet. Fotoni on relativistinen hiukkanen, jonka käsittely ei ole yhtä helppo kuin hitaiden nopeuksien kvanttimekaniikassa, mutta periaate sama.
Fullereeni on enempi kovempi kuin fotonipähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 20:28Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys kun ohittaa esteen mutta mikä rakentaa yhteyden, gravitaatio ei jaksa kertoa niin pientä muutosta, materian magneettinen arvo on nolla jne. Ei löydy mitään vuorovaikutustapaa fotonille jotta osaisi oikeassa kohdassa kääntyä.QS kirjoitti: ↑Eilen, 17:25Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 12:04Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.
https://pubs.aip.org/aapt/ajp/article-a ... m=fulltext
tätä sopii pähkäillä.
Kuinka voiman voi korvata kvanttifysiikan lainalaisuudella? Olen nähnyt valomyllyn pyörivän. Siiven toinen puoli on kiiltävä, toinen matta. Kiiltävä emittoi fotonin, siksi sen voima on 2x ja se pyörittää myllyä. Eli voima on mukana fotonin matkassa. Nyt jos lainalaisuus muuttaa rataa, se joutuu käyttämään vastavoimaa. Ottaako "laki" voimaa tyhjiöstä?QS kirjoitti: ↑Eilen, 21:26Fysikaalinen yhteys on Heisenbergin epätarkkuusperiaate, ja teknisemmin paikka- ja liikemääräesitysten Fourier-muunnos, josta diffraktion muoto (raon leveyden suuntainen liikemäärän todennäköisyysjakauma) voidaan laskea.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 20:28Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys
Näihin ei liity perusvuorovaikutusta eikä voimia, vaan muut kvanttifysiikan lainalaisuudet. Fotoni on relativistinen hiukkanen, jonka käsittely ei ole yhtä helppo kuin hitaiden nopeuksien kvanttimekaniikassa, mutta periaate sama.