Sähkömagneettisen aallon olemus

[pähkäilijä]

Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.

Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.

Koejärjestely varmaan pielessä.

[QS]

Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.

Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.

[pähkäilijä]

Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.

Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.

Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys kun ohittaa esteen mutta mikä rakentaa yhteyden, gravitaatio ei jaksa kertoa niin pientä muutosta, materian magneettinen arvo on nolla jne. Ei löydy mitään vuorovaikutustapaa fotonille jotta osaisi oikeassa kohdassa kääntyä.

[QS]

Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys

Fysikaalinen yhteys on Heisenbergin epätarkkuusperiaate, ja teknisemmin paikka- ja liikemääräesitysten Fourier-muunnos, josta diffraktion muoto (raon leveyden suuntainen liikemäärän todennäköisyysjakauma) voidaan laskea.

Näihin ei liity perusvuorovaikutusta eikä voimia, vaan muut kvanttifysiikan lainalaisuudet. Fotoni on relativistinen hiukkanen, jonka käsittely ei ole yhtä helppo kuin hitaiden nopeuksien kvanttimekaniikassa, mutta periaate sama.

[Stalker]

Aika outoa kuinka fotoni noudattaisi diffraktiota eli kääntyisi esim kaksoisraon reunalta toiseen suuntaan. Jos suunnanmuutos olisi vaikka 2 astetta, löytyykö sille selitystä? Järki sanoo että mikään voima ei vaikuta sen suoraviivaiseen etenemiseen.

Diffraktio, sironta ja interferenssi ovat peräisin kvanttifysiikan todennäköisyysaallosta.

Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys kun ohittaa esteen mutta mikä rakentaa yhteyden, gravitaatio ei jaksa kertoa niin pientä muutosta, materian magneettinen arvo on nolla jne. Ei löydy mitään vuorovaikutustapaa fotonille jotta osaisi oikeassa kohdassa kääntyä.

Fullereeni on enempi kovempi kuin fotoni
https://pubs.aip.org/aapt/ajp/article-a ... m=fulltext
tätä sopii pähkäillä.

[pähkäilijä]

Oho, kuinka fotoni voi tietää kääntyä juuri oikealla kohdalla? Täytyy olla fysikaalinen yhteys

Fysikaalinen yhteys on Heisenbergin epätarkkuusperiaate, ja teknisemmin paikka- ja liikemääräesitysten Fourier-muunnos, josta diffraktion muoto (raon leveyden suuntainen liikemäärän todennäköisyysjakauma) voidaan laskea.

Näihin ei liity perusvuorovaikutusta eikä voimia, vaan muut kvanttifysiikan lainalaisuudet. Fotoni on relativistinen hiukkanen, jonka käsittely ei ole yhtä helppo kuin hitaiden nopeuksien kvanttimekaniikassa, mutta periaate sama.

Kuinka voiman voi korvata kvanttifysiikan lainalaisuudella? Olen nähnyt valomyllyn pyörivän. Siiven toinen puoli on kiiltävä, toinen matta. Kiiltävä emittoi fotonin, siksi sen voima on 2x ja se pyörittää myllyä. Eli voima on mukana fotonin matkassa. Nyt jos lainalaisuus muuttaa rataa, se joutuu käyttämään vastavoimaa. Ottaako "laki" voimaa tyhjiöstä?

[QS]

Olen nähnyt valomyllyn pyörivän. Siiven toinen puoli on kiiltävä, toinen matta. Kiiltävä emittoi fotonin, siksi sen voima on 2x ja se pyörittää myllyä. Eli voima on mukana fotonin matkassa.

Tuo on sironta, alatyyppinä heijastuminen.

Ideaalisessa diffraktiossa aalto etenee raon läpi tai kulman ohi ilman perusvuorovaikutusta (voimaa). Oikean puoleisessa kuvasssa seinä ei kohdista fotoniin "vetovoimaa":



Tehtävä: mikä perustavanlaatuinen luonnonlaki on jätetty huomioimatta oikeanpuolesessa kuvassa (ehkä yksinkertaistuksen vuoksi)?

[pähkäilijä]

Olen nähnyt valomyllyn pyörivän. Siiven toinen puoli on kiiltävä, toinen matta. Kiiltävä emittoi fotonin, siksi sen voima on 2x ja se pyörittää myllyä. Eli voima on mukana fotonin matkassa.

Tuo on sironta, alatyyppinä heijastuminen.

Ideaalisessa diffraktiossa aalto etenee raon läpi tai kulman ohi ilman perusvuorovaikutusta (voimaa). Oikean puoleisessa kuvasssa seinä ei kohdista fotoniin "vetovoimaa":



Tehtävä: mikä perustavanlaatuinen luonnonlaki on jätetty huomioimatta oikeanpuolesessa kuvassa (ehkä yksinkertaistuksen vuoksi)?

Kvanttiteoria ei siis selitä voiman lähdettä? Ehkä se olettaa tyhjiön selittävän sen.

[pähkäilijä]

Olen nähnyt valomyllyn pyörivän. Siiven toinen puoli on kiiltävä, toinen matta. Kiiltävä emittoi fotonin, siksi sen voima on 2x ja se pyörittää myllyä. Eli voima on mukana fotonin matkassa.

Tuo on sironta, alatyyppinä heijastuminen.

Ideaalisessa diffraktiossa aalto etenee raon läpi tai kulman ohi ilman perusvuorovaikutusta (voimaa). Oikean puoleisessa kuvasssa seinä ei kohdista fotoniin "vetovoimaa":



Tehtävä: mikä perustavanlaatuinen luonnonlaki on jätetty huomioimatta oikeanpuolesessa kuvassa (ehkä yksinkertaistuksen vuoksi)?

Kvanttiteoria ei siis selitä voiman lähdettä? Ehkä se olettaa tyhjiön selittävän sen.

Tuli mieleen voiko tyhjiössä olla niin heikkoja hiukkasia että niitä ei mittarit rekisteröi? Jos ne vuorovaikuttaa fotoniin puskemalla sitä sivuun suunnastaan? Toki idea kaatuu heti siihen ettei fotonit poikkea suunnastaan avarassa tilassa.

Se ettei kaikki fotonit poikkea, on myös erikoista, vain osa muuttaa suuntaansa. Jos kaikki muuttaisivat, niiden pitäisi saada sama prosessi. Vain osa joutuu prosessiin mikä viittaa avaruuden "epätasaisuuteen".