Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[pähkäilijä]

TIETEEN KUVALEHTI : Jens E. Matthiesen. Julkaistu 18.10.2
”Vuosikymmeniä tutkijat ovat olettaneet, että maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen johtuu pimeäksi energiaksi kutsutusta voimasta. Tuoreen teorian mukaan pimeä energia on vain näköharhaa, joka johtuu siitä, että aika käyttäytyy avaruudessa oudosti.”

Tuota artikkelia ei voi lukea nettiosoitteesta kuin vähän alkua, jos ei ole lehden tilaaja. Lainasin lehden kirjastosta ja kopsin tuon jutun tähän.

Katsoin linkin. Yhdessä kuvasarjassa aallonpituus kasvoi kun mentiin tyhjälle alueelle. Yllättävää oli että se edelleen kasvoi kun tultiin pois tyhjältä alueelta.

[Eusa]

TIETEEN KUVALEHTI : Jens E. Matthiesen. Julkaistu 18.10.2
”Vuosikymmeniä tutkijat ovat olettaneet, että maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen johtuu pimeäksi energiaksi kutsutusta voimasta. Tuoreen teorian mukaan pimeä energia on vain näköharhaa, joka johtuu siitä, että aika käyttäytyy avaruudessa oudosti.”

Tuota artikkelia ei voi lukea nettiosoitteesta kuin vähän alkua, jos ei ole lehden tilaaja. Lainasin lehden kirjastosta ja kopsin tuon jutun tähän.

Katsoin linkin. Yhdessä kuvasarjassa aallonpituus kasvoi kun mentiin tyhjälle alueelle. Yllättävää oli että se edelleen kasvoi kun tultiin pois tyhjältä alueelta.

Aallonpituus kasvaa void-alueella mitä harvemmaksi keskitiheys pääsee, mutta kyllä se hieman lyhenee, kun palataan tiheämpään ympäristöön - kuitenkin, koska kokonaisvaranto jatkuvasti laajenee, yleinen aallonpituuden kasvu tietty rulettaa.

Kiihtyvä laajeneminen näyttäytyy, koska void-alueilla on enemmän itseisaikaa toteuttaa nostetta, vaikkakin se on siellä heikompaa. Laillaan harvat alueet ovat sisältä pienempiä ja vilkkaampia kuin mitä ulkopuolelta voisi oitis päätellä - massiivisten tihentymien ympäristössä taas päinvastoin pätee aito Tardis-efekti.

[pähkäilijä]

TIETEEN KUVALEHTI : Jens E. Matthiesen. Julkaistu 18.10.2
”Vuosikymmeniä tutkijat ovat olettaneet, että maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen johtuu pimeäksi energiaksi kutsutusta voimasta. Tuoreen teorian mukaan pimeä energia on vain näköharhaa, joka johtuu siitä, että aika käyttäytyy avaruudessa oudosti.”

Tuota artikkelia ei voi lukea nettiosoitteesta kuin vähän alkua, jos ei ole lehden tilaaja. Lainasin lehden kirjastosta ja kopsin tuon jutun tähän.

Katsoin linkin. Yhdessä kuvasarjassa aallonpituus kasvoi kun mentiin tyhjälle alueelle. Yllättävää oli että se edelleen kasvoi kun tultiin pois tyhjältä alueelta.

Aallonpituus kasvaa void-alueella mitä harvemmaksi keskitiheys pääsee, mutta kyllä se hieman lyhenee, kun palataan tiheämpään ympäristöön - kuitenkin, koska kokonaisvaranto jatkuvasti laajenee, yleinen aallonpituuden kasvu tietty rulettaa.

Kiihtyvä laajeneminen näyttäytyy, koska void-alueilla on enemmän itseisaikaa toteuttaa nostetta, vaikkakin se on siellä heikompaa. Laillaan harvat alueet ovat sisältä pienempiä ja vilkkaampia kuin mitä ulkopuolelta voisi oitis päätellä - massiivisten tihentymien ympäristössä taas päinvastoin pätee aito Tardis-efekti.

Ajattelen että tyhjät alueet verrattuna galakseihin, niin kuinka niiden potentiaaliero voisi olla relativistisen suuri? Jotta dilaatio olisi suuri, tarvitaan luokkaa neutronitähden potentiaaliero. Mitä se on pakonopeutena? Jos hatusta vetää, voisi olla 290 000km/s (on varmasti pielessä). Oli mitä oli, kyllä tyhjien alueiden suurempi ikä olisi varmaan saanut jonkun esittämään saman idean aikaisemminkin.

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

[Eusa]

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

Paine on molekyylien vauhdin tuottamaa puskua. Ainekertymässä paine-ero on tiheyseroja, kun kaasu on tasa-aineista. Tiheysero syntyy tiiviydestä. Kun molekyyleillä on vähemmän tilaa liikkua, ne liikkuvat hitaammin tiheämpänä rakenteena. Ainekertymässä nostekiihtyvyys on ensisijaista: hitaat/tiheät rakenteet pakkautuvat keskelle ja nopeat/harvat aineet pinnalle.

Jatkan vain tuota logiikkaa tyhjöön. Yhä pakonopeammat kohteet ovat aina vain keveämpiä ja asettuvat korkeammille kiertoradoille. Suurin pakonopeus on valolla, joka kaareutuu täsmälleen tyhjön 4-tiheyden mukaan - siitä voi lukea paikalliset nostekiihtyvyydet. Valonlaatuiset nollageodeesit ovat itse asiassa ensisijaisia rakenteita, jotka määrittelevät tyhjön erillisyydet nostekiihtyvyytenä; 4-tiheyden gradientteina. Myös hitaat ainerakenteet voidaan mallintaa nollageodeesien tapaan silmukoituneina nollakuitufibraatioina.

Noin saadaan yhtenäistämisen kenttä, jossa Einsteinin huomauttama ekvivalenssiperiaate toteutuu täydellisesti kaikissa tyhjön tapahtumapisteissä: nostekiihtyvyys on fysikaalinen kehys, johon kiinnityttäessä vastaan putoavat kappaleet ovat näennäisessä koordinaatistokiihtyvyydessä, gravitaatioilmiönä.

[pähkäilijä]

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

Paine on molekyylien vauhdin tuottamaa puskua. Ainekertymässä paine-ero on tiheyseroja, kun kaasu on tasa-aineista. Tiheysero syntyy tiiviydestä. Kun molekyyleillä on vähemmän tilaa liikkua, ne liikkuvat hitaammin tiheämpänä rakenteena. Ainekertymässä nostekiihtyvyys on ensisijaista: hitaat/tiheät rakenteet pakkautuvat keskelle ja nopeat/harvat aineet pinnalle.

Jatkan vain tuota logiikkaa tyhjöön. Yhä pakonopeammat kohteet ovat aina vain keveämpiä ja asettuvat korkeammille kiertoradoille. Suurin pakonopeus on valolla, joka kaareutuu täsmälleen tyhjön 4-tiheyden mukaan - siitä voi lukea paikalliset nostekiihtyvyydet. Valonlaatuiset nollageodeesit ovat itse asiassa ensisijaisia rakenteita, jotka määrittelevät tyhjön erillisyydet nostekiihtyvyytenä; 4-tiheyden gradientteina. Myös hitaat ainerakenteet voidaan mallintaa nollageodeesien tapaan silmukoituneina nollakuitufibraatioina.

Noin saadaan yhtenäistämisen kenttä, jossa Einsteinin huomauttama ekvivalenssiperiaate toteutuu täydellisesti kaikissa tyhjön tapahtumapisteissä: nostekiihtyvyys on fysikaalinen kehys, johon kiinnityttäessä vastaan putoavat kappaleet ovat näennäisessä koordinaatistokiihtyvyydessä, gravitaatioilmiönä.

Tuottako valo nostetta jollekin muulle asialle vai tuottaako muu asia nostetta valolle?

[Eusa]

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

Paine on molekyylien vauhdin tuottamaa puskua. Ainekertymässä paine-ero on tiheyseroja, kun kaasu on tasa-aineista. Tiheysero syntyy tiiviydestä. Kun molekyyleillä on vähemmän tilaa liikkua, ne liikkuvat hitaammin tiheämpänä rakenteena. Ainekertymässä nostekiihtyvyys on ensisijaista: hitaat/tiheät rakenteet pakkautuvat keskelle ja nopeat/harvat aineet pinnalle.

Jatkan vain tuota logiikkaa tyhjöön. Yhä pakonopeammat kohteet ovat aina vain keveämpiä ja asettuvat korkeammille kiertoradoille. Suurin pakonopeus on valolla, joka kaareutuu täsmälleen tyhjön 4-tiheyden mukaan - siitä voi lukea paikalliset nostekiihtyvyydet. Valonlaatuiset nollageodeesit ovat itse asiassa ensisijaisia rakenteita, jotka määrittelevät tyhjön erillisyydet nostekiihtyvyytenä; 4-tiheyden gradientteina. Myös hitaat ainerakenteet voidaan mallintaa nollageodeesien tapaan silmukoituneina nollakuitufibraatioina.

Noin saadaan yhtenäistämisen kenttä, jossa Einsteinin huomauttama ekvivalenssiperiaate toteutuu täydellisesti kaikissa tyhjön tapahtumapisteissä: nostekiihtyvyys on fysikaalinen kehys, johon kiinnityttäessä vastaan putoavat kappaleet ovat näennäisessä koordinaatistokiihtyvyydessä, gravitaatioilmiönä.

Tuottaako valo nostetta jollekin muulle asialle vai tuottaako muu asia nostetta valolle?

Kun todetaan, että fysikaalista on nostekiihtyvyys eikä näennäinen gravitaatiokiihtyvyys, silloin massat eivät kaareuta aika-avaruutta vaan noste kaareuttaa erillisyyskaikkeutta rakennekudoksenaan valonlaatuiset kausaaliset nollageodeettiset kuitukimput.

Ei tässä mallissa valokaan osana ainetta tuota mitään, vaan se massattomana energiansiirtymänä käyttää nollageodeesikanavia, jotka ovat saaneet muotonsa ainetiheysjakauman kehityksen tuloksena muodostaen tyhjön holografisen muistirakenteen.

Niin - kyllähän se tyhjömuistin nollageodeesirakenne antaa nostetta kaikelle, parhaiten keveimmälle valolle. Massallisille kappaleille sen verran, että ne mm. tietyllä pakonopeusverrannollisella nopeustilanteellaan pysyvät irti törmäämästä niitä dominoivaan keskiöön pudonneeseen keskuskappaleeseen.

[pähkäilijä]

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

Paine on molekyylien vauhdin tuottamaa puskua. Ainekertymässä paine-ero on tiheyseroja, kun kaasu on tasa-aineista. Tiheysero syntyy tiiviydestä. Kun molekyyleillä on vähemmän tilaa liikkua, ne liikkuvat hitaammin tiheämpänä rakenteena. Ainekertymässä nostekiihtyvyys on ensisijaista: hitaat/tiheät rakenteet pakkautuvat keskelle ja nopeat/harvat aineet pinnalle.

Jatkan vain tuota logiikkaa tyhjöön. Yhä pakonopeammat kohteet ovat aina vain keveämpiä ja asettuvat korkeammille kiertoradoille. Suurin pakonopeus on valolla, joka kaareutuu täsmälleen tyhjön 4-tiheyden mukaan - siitä voi lukea paikalliset nostekiihtyvyydet. Valonlaatuiset nollageodeesit ovat itse asiassa ensisijaisia rakenteita, jotka määrittelevät tyhjön erillisyydet nostekiihtyvyytenä; 4-tiheyden gradientteina. Myös hitaat ainerakenteet voidaan mallintaa nollageodeesien tapaan silmukoituneina nollakuitufibraatioina.

Noin saadaan yhtenäistämisen kenttä, jossa Einsteinin huomauttama ekvivalenssiperiaate toteutuu täydellisesti kaikissa tyhjön tapahtumapisteissä: nostekiihtyvyys on fysikaalinen kehys, johon kiinnityttäessä vastaan putoavat kappaleet ovat näennäisessä koordinaatistokiihtyvyydessä, gravitaatioilmiönä.

Tuottaako valo nostetta jollekin muulle asialle vai tuottaako muu asia nostetta valolle?

Kun todetaan, että fysikaalista on nostekiihtyvyys eikä näennäinen gravitaatiokiihtyvyys, silloin massat eivät kaareuta aika-avaruutta vaan noste kaareuttaa erillisyyskaikkeutta rakennekudoksenaan valonlaatuiset kausaaliset nollageodeettiset kuitukimput.

Ei tässä mallissa valokaan osana ainetta tuota mitään, vaan se massattomana energiansiirtymänä käyttää nollageodeesikanavia, jotka ovat saaneet muotonsa ainetiheysjakauman kehityksen tuloksena muodostaen tyhjön holografisen muistirakenteen.

Niin - kyllähän se tyhjömuistin nollageodeesirakenne antaa nostetta kaikelle, parhaiten keveimmälle valolle. Massallisille kappaleille sen verran, että ne mm. tietyllä pakonopeusverrannollisella nopeustilanteellaan pysyvät irti törmäämästä niitä dominoivaan keskiöön pudonneeseen keskuskappaleeseen.

Ainakin 7 sanaa oli hepreaa, kuinka siitä rakennetaan ymmärrys?

[Eusa]

Vielä nosteesta. Kysyin sitä aiemminkin mutta se ei kolahtanut ymmärrykseeni. Eikö ilmapallon noste tule kun alapinnalla on suurempi paine kuin yläpinnalla ja vety on kevyempää kuin ilma? Siis vety painaa vähemmän kuin paineiden erotus. Siksi pallo nousee. Joten kuinka suhteellisuusteoriassa voi olla noste jos avaruudessa on tyhjiö? Sen kyllä ymmärtää että Neptunus kaasuplaneettana luo nosteen.

Paine on molekyylien vauhdin tuottamaa puskua. Ainekertymässä paine-ero on tiheyseroja, kun kaasu on tasa-aineista. Tiheysero syntyy tiiviydestä. Kun molekyyleillä on vähemmän tilaa liikkua, ne liikkuvat hitaammin tiheämpänä rakenteena. Ainekertymässä nostekiihtyvyys on ensisijaista: hitaat/tiheät rakenteet pakkautuvat keskelle ja nopeat/harvat aineet pinnalle.

Jatkan vain tuota logiikkaa tyhjöön. Yhä pakonopeammat kohteet ovat aina vain keveämpiä ja asettuvat korkeammille kiertoradoille. Suurin pakonopeus on valolla, joka kaareutuu täsmälleen tyhjön 4-tiheyden mukaan - siitä voi lukea paikalliset nostekiihtyvyydet. Valonlaatuiset nollageodeesit ovat itse asiassa ensisijaisia rakenteita, jotka määrittelevät tyhjön erillisyydet nostekiihtyvyytenä; 4-tiheyden gradientteina. Myös hitaat ainerakenteet voidaan mallintaa nollageodeesien tapaan silmukoituneina nollakuitufibraatioina.

Noin saadaan yhtenäistämisen kenttä, jossa Einsteinin huomauttama ekvivalenssiperiaate toteutuu täydellisesti kaikissa tyhjön tapahtumapisteissä: nostekiihtyvyys on fysikaalinen kehys, johon kiinnityttäessä vastaan putoavat kappaleet ovat näennäisessä koordinaatistokiihtyvyydessä, gravitaatioilmiönä.

Tuottaako valo nostetta jollekin muulle asialle vai tuottaako muu asia nostetta valolle?

Kun todetaan, että fysikaalista on nostekiihtyvyys eikä näennäinen gravitaatiokiihtyvyys, silloin massat eivät kaareuta aika-avaruutta vaan noste kaareuttaa erillisyyskaikkeutta rakennekudoksenaan valonlaatuiset kausaaliset nollageodeettiset kuitukimput.

Ei tässä mallissa valokaan osana ainetta tuota mitään, vaan se massattomana energiansiirtymänä käyttää nollageodeesikanavia, jotka ovat saaneet muotonsa ainetiheysjakauman kehityksen tuloksena muodostaen tyhjön holografisen muistirakenteen.

Niin - kyllähän se tyhjömuistin nollageodeesirakenne antaa nostetta kaikelle, parhaiten keveimmälle valolle. Massallisille kappaleille sen verran, että ne mm. tietyllä pakonopeusverrannollisella nopeustilanteellaan pysyvät irti törmäämästä niitä dominoivaan keskiöön pudonneeseen keskuskappaleeseen.

Ainakin 7 sanaa oli hepreaa, kuinka siitä rakennetaan ymmärrys?

Matematiikan kieli on oikeastaan ainoa yksiselitteinen kieli kuvaamaan logiikkaa.