Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon . Empiirinen testi:
Kolme konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
1. Jos asema itse lähettäisi kaksi lasersädettä, ensin etupäästä sitten perästä. Kun laserlähettimien välimatka tiedetään, ja mitataan säteiden vastaanottimeen osumien välinen aika, saadaan lyhentyminen lasketuksi.
2. Maasta lähetetään lasersäden ISS-aseman lentoradan poikki. Kun valo heijastuu asemasta, mitataan sen kestoaika atomikellolla.
3. Tai geosatelliitista suunnataan lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Maassa on laservastaanotin ja atomikello.
Kun ISS asema ohittaa lasersäteen, atomikello mittaa säteen pimenemisajan.
Aseman lyhentyminen voitaisi laskea, jos aseman nopeus on riittävän suuri ja aseman pituus tiedetään tarkasti siltä linjalta, johon lasersäde osuus, ja jos lasersäteen laajeneminen ei aiheuta mittausongelmaa.
…….
Jos ladon ovet olisivat samanaikaisesti kiinni, ei se vastaa laserien toimintaa, koska niiden ilmaisut eivät ole samanaikaisia.
Jos ISS aseman pituus voitasi mitata mittaamalla molempien päiden sijainti samanaikaisesti, saataisi sille sama pituus kuin se olisi maassa mitattuna, sen todellinen mekaaninen pituus - eikä suinkaan sen nopeudesta johtuva lyhentynyt pituus.
Eli ladossa lipputangon pään saavutettua suljetun takaoven, etuoven sulkeutuessa lipputangon takapää olisi vielä ulkona ja ovi rysähtäisi tangon päälle.
Kysymyshän on vain havainnosta, ei todellisesta kohteen mekaanisesta lyhenemisestä, kuten lipputankoideassa kuvitellaan.
Kun tapahtumia tarkastellaan kahdessa eri koordinaatistossa, ne ovat kummankin omassa koordinaatistossa todellisia, mutta toisesta koordinaatistosta tarkasteltaessa toisen koordinaatiston tapahtumia, ne ovat havaintoja, joita ei voi siirtää todellisina toiseen koordinaatistoon.
……
Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi. Kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen nyt lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.
Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskot sen mitan todella lyhentyneen, kun näet sen lyhyempänä - järkyttävää.
Kyllä se lipputanko mahtuu sinne latoon molemmat ovat kiinni samanaikaisesti, kun se lennätetään sinne vaikka 45 asteen kulmassa, mutta ei lentosuuntaisena.
Ei missään tapauksessa saisi esittää oppimateriaaleissa tuollaista paikkansa pitämätöntä lipputanko lyhyempään latoon
hölynpölyä.
On käsittämätöntä, kuinka tieteen nimissä ihmisille saadaan menemään jakeluun vaikka minkälaista järjetöntä roskaa, kun ei viitsitä käyttää omia aivoja.
tarkennus edellisen kommentin tähän kappaleeseen
Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi. Kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen nyt lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.
Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskot sen mitan todella lyhentyneen, kun "näet" (koet, havaitaan) sen lyhyempänä - järkyttävää.
Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi. Kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen nyt lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.
Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskot sen mitan todella lyhentyneen, kun "näet" (koet, havaitaan) sen lyhyempänä - järkyttävää.
jatkoa edellisiin kommenttehini
Tässä Lipputankohupailussa pääkoordinaatisto on lipputangon koordinaatisto ja havaintokoordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia - kuten tuolla edellä jo totesin.
Tässä Lipputankohupailussa pääkoordinaatisto on lipputangon koordinaatisto ja havaintokoordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia - kuten tuolla edellä jo totesin.
Lisäsin noita edellisiä täydennyksiä esitykseen
Empiirinen testi: Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Kolme konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
1. Jos asema itse lähettäisi kaksi lasersädettä, ensin etupäästä sitten perästä. Kun laserlähettimien välimatka tiedetään, ja mitataan säteiden vastaanottimeen osumien välinen aika, saadaan lyhentyminen lasketuksi.
2. Maasta lähetetään lasersäden ISS-aseman lentoradan poikki. Kun valo heijastuu asemasta, mitataan sen kestoaika atomikellolla.
3. Tai geosatelliitista suunnataan lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Maassa on laservastaanotin ja atomikello.
Kun ISS asema ohittaa lasersäteen, atomikello mittaa säteen pimenemisajan.
Aseman lyhentyminen voitaisi laskea, jos aseman nopeus on riittävän suuri ja aseman pituus tiedetään tarkasti siltä linjalta, johon lasersäde osuus, ja jos lasersäteen laajeneminen ei aiheuta mittausongelmaa.
…….
Jos ladon ovet olisivat samanaikaisesti kiinni, ei se vastaa laserien toimintaa, koska niiden ilmaisut eivät ole samanaikaisia.
Jos ISS aseman pituus voitasi mitata sen radalla mittaamalla kummankin pään sijainti samanaikaisesti, (kaksi vastaanotinta ISS aseman pituuden etäisyydellä toisistaan) saataisi sille sama pituus kuin se olisi maassa mitattuna, sen todellinen mekaaninen pituus - eikä suinkaan sen nopeudesta johtuva lyhentynyt pituus.
Eli ladossa lipputangon pään saavutettua suljetun takaoven, koetaan, ettei se vielä ole siellä, jolloin etuoven sulkeutuessa tangon takapää olisi vielä ulkona ja ovi rysähtäisi tangon päälle. Tilannetta voi verrata siihen, että tanko nähtäisi kääntyneenä, vaikka se olisi tulosuunnassa, jolloin pää törmää takaoveen, vaikka näyttää siltä, ettei se vielä ole takaovessa saakka. *
Kysymyshän on vain havainnosta, ei todellisesta kohteen mekaanisesta lyhenemisestä, kuten lipputankoideassa kuvitellaan.
Kun tapahtumia tarkastellaan kahdessa eri koordinaatistossa, ne ovat kummankin omassa koordinaatistossa todellisia, mutta toisesta koordinaatistosta tarkasteltaessa toisen koordinaatiston tapahtumia, ne ovat havaintoja, joita ei voi siirtää todellisina toiseen koordinaatistoon. Tässä pääkoordinaatisto on lipputangon koordinaatisto ja havaintokoordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia.
* Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi. Kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen nyt lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.
Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskot sen mitan todella lyhentyneen, kun koet (havaitaan) sen lyhyempänä - järkyttävää.
Kyllä se lipputanko mahtuu sinne latoon molemmat ovat kiinni samanaikaisesti, kun se lennätetään sinne vaikka 45 asteen kulmassa, mutta ei lentosuuntaisena.
Ei missään tapauksessa saisi esittää oppimateriaaleissa tuollaista paikkansa pitämätöntä lipputanko lyhyempään latoon hölynpölyä.
On käsittämätöntä, kuinka tieteen nimissä ihmisille saadaan menemään jakeluun vaikka minkälaista järjetöntä roskaa, kun ei viitsitä käyttää omia aivoja.
Empiirinen testi: Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Kolme konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
1. Jos asema itse lähettäisi kaksi lasersädettä, ensin etupäästä sitten perästä. Kun laserlähettimien välimatka tiedetään, ja mitataan säteiden vastaanottimeen osumien välinen aika, saadaan lyhentyminen lasketuksi.
2. Maasta lähetetään lasersäden ISS-aseman lentoradan poikki. Kun valo heijastuu asemasta, mitataan sen kestoaika atomikellolla.
3. Tai geosatelliitista suunnataan lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Maassa on laservastaanotin ja atomikello.
Kun ISS asema ohittaa lasersäteen, atomikello mittaa säteen pimenemisajan.
Aseman lyhentyminen voitaisi laskea, jos aseman nopeus on riittävän suuri ja aseman pituus tiedetään tarkasti siltä linjalta, johon lasersäde osuus, ja jos lasersäteen laajeneminen ei aiheuta mittausongelmaa.
…….
Jos ladon ovet olisivat samanaikaisesti kiinni, ei se vastaa laserien toimintaa, koska niiden ilmaisut eivät ole samanaikaisia.
Jos ISS aseman pituus voitasi mitata sen radalla mittaamalla kummankin pään sijainti samanaikaisesti, (kaksi vastaanotinta ISS aseman pituuden etäisyydellä toisistaan) saataisi sille sama pituus kuin se olisi maassa mitattuna, sen todellinen mekaaninen pituus - eikä suinkaan sen nopeudesta johtuva lyhentynyt pituus.
Eli ladossa lipputangon pään saavutettua suljetun takaoven, koetaan, ettei se vielä ole siellä, jolloin etuoven sulkeutuessa tangon takapää olisi vielä ulkona ja ovi rysähtäisi tangon päälle. Tilannetta voi verrata siihen, että tanko nähtäisi kääntyneenä, vaikka se olisi tulosuunnassa, jolloin pää törmää takaoveen, vaikka näyttää siltä, ettei se vielä ole takaovessa saakka. *
Kysymyshän on vain havainnosta, ei todellisesta kohteen mekaanisesta lyhenemisestä, kuten lipputankoideassa kuvitellaan.
Kun tapahtumia tarkastellaan kahdessa eri koordinaatistossa, ne ovat kummankin omassa koordinaatistossa todellisia, mutta toisesta koordinaatistosta tarkasteltaessa toisen koordinaatiston tapahtumia, ne ovat havaintoja, joita ei voi siirtää todellisina toiseen koordinaatistoon. Tässä pääkoordinaatisto on lipputangon koordinaatisto ja havaintokoordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia.
* Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi. Kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen nyt lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.
Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskot sen mitan todella lyhentyneen, kun koet (havaitaan) sen lyhyempänä - järkyttävää.
Kyllä se lipputanko mahtuu sinne latoon molemmat ovat kiinni samanaikaisesti, kun se lennätetään sinne vaikka 45 asteen kulmassa, mutta ei lentosuuntaisena.
Ei missään tapauksessa saisi esittää oppimateriaaleissa tuollaista paikkansa pitämätöntä lipputanko lyhyempään latoon hölynpölyä.
On käsittämätöntä, kuinka tieteen nimissä ihmisille saadaan menemään jakeluun vaikka minkälaista järjetöntä roskaa, kun ei viitsitä käyttää omia aivoja.
Ei pitäisi varmaankaan osallistua ravinnelogistiikkaan, mutta en malta jättää toteamatta yleisenä kokemusperäisyytenäni, että ns. OAA ei ole hyvä oppimismetodi silloin, kun valmiiksi pureskeltua johdonmukaista aukotonta aiempaa tutkimustietoa on käytettävissä - ne pätevyysalueet ovat läpikotaisin todennuksin varmistettuja.
Pätevyysaluelaajennukset aiemman tiedon omaksumisen jälkeen ovat se varsinainen haaste, johon luovuuden aivopaukut on säästettävä, jos vakavasti tutkimusta aikoo tehdä.
Pätevyysaluelaajennukset aiemman tiedon omaksumisen jälkeen ovat se varsinainen haaste, johon luovuuden aivopaukut on säästettävä, jos vakavasti tutkimusta aikoo tehdä.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
vielä muutama muutos sinisellä
Empiirinen testi: Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Kolme konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
1. Asema lähettäisi kaksi jatkuvaa lasersädettä toisen etupäästä, toisen perästä. Laservastaanotin saa ensin ilmaisun etupäästä ja hetken päästä perästä. Kun aseman laserlähettimien välimatka tiedetään, ja mitataan säteiden vastaanottimeen osumien välinen aika atomikellolla, saadaan lyhentyminen lasketuksi.
2. Maasta lähetetään lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Kun valo heijastuu asemasta laservastaanottimeen, mitataan sen kestoaika atomikellolla.
3. Geosatelliitista suunnataan lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Kun ISS asema ohittaa lasersäteen, atomikello mittaa laservastaanottimen havaitseman valon pimenemisen.
Aseman lyhentyminen voitaisi laskea, jos aseman nopeus on riittävän suuri ja aseman pituus tiedetään tarkasti siltä linjalta, johon lasersäde osuus, ja jos lasersäteen laajeneminen ei aiheuta mittausongelmaa.
…….
Jos ladon ovet olisivat samanaikaisesti kiinni, se ei vastaa laserien toimintaa, koska niiden ilmaisut eivät ole samanaikaisia.
ISS aseman pituus voitasi mitata sen radalla mittaamalla kummankin pään sijainti samanaikaisesti: konsti 1 ja maassa kaksi vastaanotinta ISS aseman pituuden etäisyydellä toisistaan, jolloin saataisi sille sama pituus kuin se olisi maassa mitattuna, sen todellinen mekaaninen pituus - eikä suinkaan sen nopeudesta johtuva lyhentynyt pituus.
Pituuskontraktiossa kappaleen koordinaatistossa kappale ei lyhene, kun se havaintokoordinaatistossa koetaan lyhentyneeksi. Tässä ”pääkoordinaatisto” on lipputangon koordinaatisto ja havainto-koordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia.
Eli ladossa lipputangon pään saavutettua suljetun takaoven, koetaan, ettei se vielä ole siellä, jolloin etuoven sulkeutuessa tangon takapää olisi vielä ulkona ja ovi rysähtäisi tangon päälle. Tilannetta voi verrata seuraavaan näkymäeroon: Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi, mutta kun käännät sen 45 asteen kulmaan, kauempaa katsoen näet sen lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen. Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskotaan sen mitan todella lyhentyneen, kun se koetaan (havaitaan) lyhyempänä.
(Kyllä se lipputanko mahtuu sinne latoon molemmat ovet kiinni samanaikaisesti, kun se lennätetään sinne vaikka 45 asteen kulmassa, mutta ei lentosuuntaisena.)
Ei missään tapauksessa saisi esittää oppimateriaaleissa tuollaista paikkansa pitämätöntä hölynpölyä lipputanko lyhyempään latoon.
On käsittämätöntä, kuinka tieteen nimissä ihmisille saadaan menemään jakeluun vaikka minkälaista järjetöntä roskaa, kun ei viitsitä käyttää omia aivoja.
Empiirinen testi: Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Kolme konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
1. Asema lähettäisi kaksi jatkuvaa lasersädettä toisen etupäästä, toisen perästä. Laservastaanotin saa ensin ilmaisun etupäästä ja hetken päästä perästä. Kun aseman laserlähettimien välimatka tiedetään, ja mitataan säteiden vastaanottimeen osumien välinen aika atomikellolla, saadaan lyhentyminen lasketuksi.
2. Maasta lähetetään lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Kun valo heijastuu asemasta laservastaanottimeen, mitataan sen kestoaika atomikellolla.
3. Geosatelliitista suunnataan lasersäde ISS-aseman lentoradan poikki. Kun ISS asema ohittaa lasersäteen, atomikello mittaa laservastaanottimen havaitseman valon pimenemisen.
Aseman lyhentyminen voitaisi laskea, jos aseman nopeus on riittävän suuri ja aseman pituus tiedetään tarkasti siltä linjalta, johon lasersäde osuus, ja jos lasersäteen laajeneminen ei aiheuta mittausongelmaa.
…….
Jos ladon ovet olisivat samanaikaisesti kiinni, se ei vastaa laserien toimintaa, koska niiden ilmaisut eivät ole samanaikaisia.
ISS aseman pituus voitasi mitata sen radalla mittaamalla kummankin pään sijainti samanaikaisesti: konsti 1 ja maassa kaksi vastaanotinta ISS aseman pituuden etäisyydellä toisistaan, jolloin saataisi sille sama pituus kuin se olisi maassa mitattuna, sen todellinen mekaaninen pituus - eikä suinkaan sen nopeudesta johtuva lyhentynyt pituus.
Pituuskontraktiossa kappaleen koordinaatistossa kappale ei lyhene, kun se havaintokoordinaatistossa koetaan lyhentyneeksi. Tässä ”pääkoordinaatisto” on lipputangon koordinaatisto ja havainto-koordinaatisto on ladon koordinaatisto, josta tehtävät havainnot eivät siis ole todellisia.
Eli ladossa lipputangon pään saavutettua suljetun takaoven, koetaan, ettei se vielä ole siellä, jolloin etuoven sulkeutuessa tangon takapää olisi vielä ulkona ja ovi rysähtäisi tangon päälle. Tilannetta voi verrata seuraavaan näkymäeroon: Kun katsot metrin mittaa sen ollessa poikittain edessäsi, koet sen metrin mittaiseksi, mutta kun käännät sen 45 asteen kulmaan, kauempaa katsoen näet sen lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen. Lipputangon lyhenemisen idea perustuu siihen, että uskotaan sen mitan todella lyhentyneen, kun se koetaan (havaitaan) lyhyempänä.
(Kyllä se lipputanko mahtuu sinne latoon molemmat ovet kiinni samanaikaisesti, kun se lennätetään sinne vaikka 45 asteen kulmassa, mutta ei lentosuuntaisena.)
Ei missään tapauksessa saisi esittää oppimateriaaleissa tuollaista paikkansa pitämätöntä hölynpölyä lipputanko lyhyempään latoon.
On käsittämätöntä, kuinka tieteen nimissä ihmisille saadaan menemään jakeluun vaikka minkälaista järjetöntä roskaa, kun ei viitsitä käyttää omia aivoja.
Salaisuuden voi sälyttää vain kertomatta sitä kenellekään, mutta minä nyt riskeeraan kertomalla vanhalle kiistakummpanille suuren salaisuuden:Eusa kirjoitti: ↑Eilen, 20:35Ei pitäisi varmaankaan osallistua ravinnelogistiikkaan, mutta en malta jättää toteamatta yleisenä kokemusperäisyytenäni, että ns. OAA ei ole hyvä oppimismetodi silloin, kun valmiiksi pureskeltua johdonmukaista aukotonta aiempaa tutkimustietoa on käytettävissä - ne pätevyysalueet ovat läpikotaisin todennuksin varmistettuja.
Pätevyysaluelaajennukset aiemman tiedon omaksumisen jälkeen ovat se varsinainen haaste, johon luovuuden aivopaukut on säästettävä, jos vakavasti tutkimusta aikoo tehdä.
Auktoriteettien sokea kunnioittaminen ja laiskuus omien aivojen käyttöön, on syy kaikkeen maailman surkeuteen, kurjuuteen ja tyhmyyteen, ja este onnellisuuteen.