Utopistinen tapahtuma täysin tyhjässä universumissa
Jokainen kappale, joka tässä meidän universumissa liikkuu, on aina jonkin isomman tai useamman kappaleen gravitaation koordinaatiston orja. Silloin sen liikkuvan kappaleen aikaa lasketaan siitä gravitaatiokeskittymästä.
Joten kun kaksi rakettia lähtee sieltä gravitaatiokeskittymästä eri nopeudella, niin sen nopeamman aika hidastuu sen hitaamman kokemana ja sen hitaamman raketin aika nopeutuu vastaavasti sen nopeamman raketin kokemana. Juuri näin kävi Hafele-Keating kokeessa.
Mennäänpä semmoiseen universumiin, missä ei ole yhtä ainutta taivaankappaletta, ei atomeja, ei mitään - on vain kaksi rakettia vierekkäin. Sitten toinen raketti käynnistyy ja lähtee matkaan hurjasti kiihdyttäen. Kun olet lukenut kaksosparadoksista kuvauksia, niissä kaikissa sanotaan, että sen raketin aika hidastuu, joka kiihdyttää. (Vaikka ne kuvaukset ovatkin kaikki puuta heinää, niin tuo maininta kiihdytyksen merkityksestä pitää paikkansa). Kummassakin raketissa on atomikello, jotka käynnistetään samalla hetkellä kun toinen raketti starttaa.
Raketin kiihdyttäessä sen kello käy hitaammin kuin toisen raketin kello. Jos raketti nyt hidastaa nopeuden nollaan, kääntyy ja aloittaa taas kiihdytyksen takaisinpäin, sen kellon käynti hidastuu edelleen. Kun se jarruttaa, sen kellon käynti palaa samaksi kuin toisen raketin kellon käynti. Nyt kun kelloja verrataan, liikkuneen raketin kello on jätättänyt toisen raketin kelloon verrattuna.
Jos raketti lopettaa kiihdytyksen, ja jatkaa tasaisella nopeudella ja sen kello on jätättänyt, millä nopeudella se nyt käy. Aikadilataatioyhtälön mukaan sen kello käy hitaammin kuin paikalleen jääneen kello. No miten sen paikalleen jääneen raketin kello käy liikkuvan raketin suhteen. Sillä on nyt yhtä suuri nopeus liikkuvan raketin suhteen, mutta päinvastaiseen suuntaan. Kun raketit eivät ole missään gravitaatiokeskittymään lukitussa koordinaatistossa, hidastuisiko senkin kello aikadilataatioyhtälön mukaan, eli hidastuisiko kummankin kello toisen suhteen symmetrisesti, kuten Lorentz ja Einstein ajattelivat?
Koska meidän universumissa kaikki kappaleet liikkuvat jonkin gravitaatiokeskittymän koordinaatistossa orjana, vastaavaa tilannetta ei voi koskaan esiintyä, joten tuollaisten mahdottomien tapatumien miettimisessä ei ole mitään järkeä.
Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään autotalliin (Lipputankoparadoksi)
Oviaukko on myös takaseinässä. Oviaukkojen kohdalla on laservalotunnistimet, jotka ohjaavat kahta atomikelloa keskellä latoa, joten signaaliviiveet tunnistimilta kelloille pitää vähentää kellojen lukemista.
Lipputangon tunkiessa autotalliin, etuoven tunnistin käynnistää toisen kellon, ja takaoven tunnistin pysäyttää kellon. Kun tiedetään lipputangon nopeus, saadaan lasketuksi mikä on pituuskontraktion vaikutus havainnossa, ja lipputanko havaitaan lyhyemmäksi kuin ovien välimatka.
Takaoven tunnistin käynnistää toisen kellon ja etuoven tunnistin sammuttaa sen. Nyt huomataan, että kellot näyttävät eri aikaa.
Takaoven käynnistämä kellon lukema vastaa lipputangon todellista pituutta - samaa kuin lipputanko paikallaan maassa mitattuna. Lipputangon etupää on jo ehtinyt ulos takaoven aukosta, kun etuovi ilmoittaa tangon menneen siitä läpi kokonaan.
Miksi kellot näyttävät eri aikaa?
Ensimmäinen kello näyttää dynaamista tapahtumaa.
Toinen kello näyttää staattista, infinitesimaaliseksi hetkeksi pysähtynyttä tilannetta - ikään kuin erittäin nopealla kameralla otettua valokuvaa.
Johtopäätös: Lipputanko ei mahdu sitä lyhyempään autolalliin.
.......
Liite: Lipputankoparadoksi, kirjasta sivu 31, Jukka Maalampi & Tapani Perko: Lyhyt modernin fysiikan johdatus.
Virhe 1: Havainnot on tehtävä autotallin koordinaatistossa, jossa pituuskontraktio on vain havainto, ei todellinen tapahtuma, eikä sen vuoksi lipputangon pituutta voi verrata oviaukkojen välimatkaan.
Virhe 2: Lipputangon etupää ja takapää eivät ole samanaikaisesti ladon oviaukkojen välissä, kun tieto etupään saapumisesta takaseinän kohdalle kestää ajan 8,7 m/c.
Johtopäätös: 10 m lipputanko ei mahdu 5 m pitkään autotallin.
Oviaukko on myös takaseinässä. Oviaukkojen kohdalla on laservalotunnistimet, jotka ohjaavat kahta atomikelloa keskellä latoa, joten signaaliviiveet tunnistimilta kelloille pitää vähentää kellojen lukemista.
Lipputangon tunkiessa autotalliin, etuoven tunnistin käynnistää toisen kellon, ja takaoven tunnistin pysäyttää kellon. Kun tiedetään lipputangon nopeus, saadaan lasketuksi mikä on pituuskontraktion vaikutus havainnossa, ja lipputanko havaitaan lyhyemmäksi kuin ovien välimatka.
Takaoven tunnistin käynnistää toisen kellon ja etuoven tunnistin sammuttaa sen. Nyt huomataan, että kellot näyttävät eri aikaa.
Takaoven käynnistämä kellon lukema vastaa lipputangon todellista pituutta - samaa kuin lipputanko paikallaan maassa mitattuna. Lipputangon etupää on jo ehtinyt ulos takaoven aukosta, kun etuovi ilmoittaa tangon menneen siitä läpi kokonaan.
Miksi kellot näyttävät eri aikaa?
Ensimmäinen kello näyttää dynaamista tapahtumaa.
Toinen kello näyttää staattista, infinitesimaaliseksi hetkeksi pysähtynyttä tilannetta - ikään kuin erittäin nopealla kameralla otettua valokuvaa.
Johtopäätös: Lipputanko ei mahdu sitä lyhyempään autolalliin.
.......
Liite: Lipputankoparadoksi, kirjasta sivu 31, Jukka Maalampi & Tapani Perko: Lyhyt modernin fysiikan johdatus.
Virhe 1: Havainnot on tehtävä autotallin koordinaatistossa, jossa pituuskontraktio on vain havainto, ei todellinen tapahtuma, eikä sen vuoksi lipputangon pituutta voi verrata oviaukkojen välimatkaan.
Virhe 2: Lipputangon etupää ja takapää eivät ole samanaikaisesti ladon oviaukkojen välissä, kun tieto etupään saapumisesta takaseinän kohdalle kestää ajan 8,7 m/c.
Johtopäätös: 10 m lipputanko ei mahdu 5 m pitkään autotallin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Tehdään havainnot autotallin koordinaateilla K(t,x). Autotallin lepopituus on \(L_0\). Lipputangon lepopituus on \(D_0 = 2 L_0\). Selvästi lipputanko ei mahdu autotalliin, sillä lipputangon pituus on kaksinkertainen.
Kun lipputanko liikkuu nopeudella \(v\), niin pituuskontarktion seurauksena sen pituus K:ssa on \( D' = \gamma^{-1}D_0 = 2 L_0\sqrt{1-v^2/c^2}\).
Liikkuva lipputanko mahtuu talliin, kun nopeus \(v\) on riittävän suuri siihen, että \(D' = L_0\).
Yhtälön \(2 L_0 \sqrt{1-v^2/c^2} = L_0\) ratkaisusta saadaan \(v = \frac{\sqrt 3}{2} c\). Tämä on pienin nopeus, jolla liikkuva lipputanko mahtuu talliin.
Minhä sanoin: Havainnot on tehtävä autotallin koordinaatistossa, jossa pituuskontraktio on vain havainto, ei todellinen tapahtuma, eikä sen vuoksi lipputangon pituutta voi verrata oviaukkojen välimatkaan.QS kirjoitti: ↑Tänään, 15:46Tehdään havainnot autotallin koordinaateilla K(t,x). Autotallin lepopituus on \(L_0\). Lipputangon lepopituus on \(D_0 = 2 L_0\). Selvästi lipputanko ei mahdu autotalliin, sillä lipputangon pituus on kaksinkertainen.
Kun lipputanko liikkuu nopeudella \(v\), niin pituuskontarktion seurauksena sen pituus K:ssa on \( D' = \gamma^{-1}D_0 = 2 L_0\sqrt{1-v^2/c^2}\).
Liikkuva lipputanko mahtuu talliin, kun nopeus \(v\) on riittävän suuri siihen, että \(D' = L_0\).
Yhtälön \(2 L_0 \sqrt{1-v^2/c^2} = L_0\) ratkaisusta saadaan \(v = \frac{\sqrt 3}{2} c\). Tämä on pienin nopeus, jolla liikkuva lipputanko mahtuu talliin.
Jos taas mennään lipputangon mukana sen koordinaatistossa, autotalli vielä lyhenee alle 5 metriin.
Ei. Kyllä QS esitti laskun pysyen alusta loppuun saakka tallin mukana kulkevassa koordinaatistossa.Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 16:00Minhä sanoin: Havainnot on tehtävä autotallin koordinaatistossa, jossa pituuskontraktio on vain havainto, ei todellinen tapahtuma, eikä sen vuoksi lipputangon pituutta voi verrata oviaukkojen välimatkaan.QS kirjoitti: ↑Tänään, 15:46Tehdään havainnot autotallin koordinaateilla K(t,x). Autotallin lepopituus on \(L_0\). Lipputangon lepopituus on \(D_0 = 2 L_0\). Selvästi lipputanko ei mahdu autotalliin, sillä lipputangon pituus on kaksinkertainen.
Kun lipputanko liikkuu nopeudella \(v\), niin pituuskontarktion seurauksena sen pituus K:ssa on \( D' = \gamma^{-1}D_0 = 2 L_0\sqrt{1-v^2/c^2}\).
Liikkuva lipputanko mahtuu talliin, kun nopeus \(v\) on riittävän suuri siihen, että \(D' = L_0\).
Yhtälön \(2 L_0 \sqrt{1-v^2/c^2} = L_0\) ratkaisusta saadaan \(v = \frac{\sqrt 3}{2} c\). Tämä on pienin nopeus, jolla liikkuva lipputanko mahtuu talliin.
Jos taas mennään lipputangon mukana sen koordinaatistossa, autotalli vielä lyhenee alle 5 metriin.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Uskotko ihan tosissasi, että autotallin koordinaatistossa lipputanko lyhenee. Mene museoon.Eusa kirjoitti: ↑Tänään, 16:27Ei. Kyllä QS esitti laskun pysyen alusta loppuun saakka tallin mukana kulkevassa koordinaatistossa.Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 16:00Minhä sanoin: Havainnot on tehtävä autotallin koordinaatistossa, jossa pituuskontraktio on vain havainto, ei todellinen tapahtuma, eikä sen vuoksi lipputangon pituutta voi verrata oviaukkojen välimatkaan.QS kirjoitti: ↑Tänään, 15:46Tehdään havainnot autotallin koordinaateilla K(t,x). Autotallin lepopituus on \(L_0\). Lipputangon lepopituus on \(D_0 = 2 L_0\). Selvästi lipputanko ei mahdu autotalliin, sillä lipputangon pituus on kaksinkertainen.
Kun lipputanko liikkuu nopeudella \(v\), niin pituuskontarktion seurauksena sen pituus K:ssa on \( D' = \gamma^{-1}D_0 = 2 L_0\sqrt{1-v^2/c^2}\).
Liikkuva lipputanko mahtuu talliin, kun nopeus \(v\) on riittävän suuri siihen, että \(D' = L_0\).
Yhtälön \(2 L_0 \sqrt{1-v^2/c^2} = L_0\) ratkaisusta saadaan \(v = \frac{\sqrt 3}{2} c\). Tämä on pienin nopeus, jolla liikkuva lipputanko mahtuu talliin.
Jos taas mennään lipputangon mukana sen koordinaatistossa, autotalli vielä lyhenee alle 5 metriin.
Voi teitä harhautettuja vääräuskoisia - mihin jouduttekaan.
Minähän tuossa edellisessä kommentissa juuri todistin, että äärimmäisen nopealla sulkimella otettu valokuva kiistattomasti todistaa, ettei lipputanko mahdu sitä lyhempään talliin. Tilanne on todella huolestuttava, jos omiin silmiinkään ei luoteta. Tai videokameralla, jos kuvan toisto on riitävän nopea.
Ja meinaatko, että kun maasta tarkkaillaan ISS-asemaa, ja mitataan todellista lyhyempänä pituuskontraktion vuoksi, se oikeastikin mekaanisesti lyhenee?
Mistä ihmeestä olette saaneet päähänne noin järjenvastasia uskomuksia. Niin niin, akateeminen kontaminaatio - sehän se on vaanimassa jokaista joka ei tykkää ajatella.
jatkoa edelliseen kommenttiini
Siinä pikakameralla otetussa valokuvassa näkyy sekä ylipitkä lipputanko että oviaukot samassa kuvassa.
Siinä pikakameralla otetussa valokuvassa näkyy sekä ylipitkä lipputanko että oviaukot samassa kuvassa.
Onhan kyse lipputankohupailussa vain ajatusleikistä, ja kamerakin on vain mielikuvitusta. Voisi olettaa että kuva vääristyy, koska lipputanko keskikohdalta valolla on lyhyempi matka kameraan kuin sen päistä. Mutta kun kuvaaminen ajatellaan samallle tasolle, missä lipputanko viilettää, vääristymä ei juuri haittaa.
Eikä sitä kuvaa edes tarvitse ottaa, kun edellä mainitsemani valotunnistimet kertovat todellisen tapahtuman.
Valotunnistimet myös kertovat pituuskontraktion lyhentävän vaikutuksen lipputankoon, mutta sitä ei ole mitään tarvetta edes laskea,
Toistetaan nyt vielä kerran, ettei pituuskontraktio lyhennä lipputankoa "aikuisten" oikeasti, vaan kertoo vain nopeuden vaikutuksen havaintoon. Eli nopeuden vaikutuksen havaintoa toisesta koordinaatistosta ei voi siirtää toiseen koordinaatistoon - sen voi vain havaita.
Jos ajatellaan vaikka CERNin kiihdyttimessä tutkimuksia, kaikki havainnot pitää tehdä mitattavien partikkelien koordinaatistossa - ei niitä voi siirtää ulkopuoliseen koordinaatistoon sellaisenaan. Kuten nyt tässä lipputankohupailussa kuvitellaan voitavan tehdä siirrettäväksi autotallin koordinaatistoon sellaisenaan.
CERNin kiihdyttimessä hiukkaset ovat omassa mukana kulkevassa koordinaatistossaan universaaleja isotrooppisia normaalimittaisia rakenteita - siis aivan oikein: mitattavien partikkelien koordinaatistossa. Ei niitä sellaisina voi siirtää ulkopuolisen ilmaisimen koordinaatistoon, vaan mitat on litistettävä siellä niiden nopeuden mukaan, jolloin saadaan oikeita tuloksia.Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 18:57Jos ajatellaan vaikka CERNin kiihdyttimessä tutkimuksia, kaikki havainnot pitää tehdä mitattavien partikkelien koordinaatistossa - ei niitä voi siirtää ulkopuoliseen koordinaatistoon sellaisenaan. Kuten nyt tässä lipputankohupailussa kuvitellaan voitavan tehdä siirrettäväksi autotallin koordinaatistoon sellaisenaan.
Kuten nyt ei tässä lipputankohupailussakaan voida tehdä niin, että tangon mitta siirrettäisiin sellaisenaan autotallin koordinaatistoon, jossa sillä on suuri nopeus ja sen mukainen fysikaalisuuksiin yhteensopiva litistynyt pituus.
Todelliset mitat on mitattava aina mukana kulkevassa lepokoordinaatistossa ja niissä koordinaatistoissa, joissa kohteella puolestaan on nopeutta, on huomioitava kuinka paljon ikääntyvästä kohteesta "kääntyy" aikaprojektioon lyhentäen avaruusprojektiota.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹