Fysikaalinen ikääntymisero ei ole projektiivista aikadilataatiota.Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 16:38Kun noin sanot, ja uskot, että nuo kellojen lukemat on uskottavat, vänkäätkö silti, että aikadilataatio on tuossakin tapauksessa symmetrinen?Eusa kirjoitti: ↑Eilen, 05:56Oleellista on ymmärtää vertailukellon kiertävän maankuoren mukana.Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 05:05Kun lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen oli niin pieni, niin keskeisvoima oli olematon. Eiköhän gravitaation osuus liene laskettu lentokorkeuden perusteella.pähkäilijä kirjoitti: ↑20.11.2026, 18:29Results
........................GR................SR..............total.........ns gained....differens
eastward +144 ±14....−184 ±18 ......−40 ±23 .........−59 ±10...........0.76 σ
westward +179 ±18......+96 ±10.......+275 ±21.........+273 ±7............0.09 σ
Ai siinä mitattiin maan ytimen suhteen. Eikö samalla näy lentokoneen kellojen keskinäinen ero? Keskinäinen on kiinnostava. Mutta erikoista on myös kuinka GR on eri lukemissa. Johtuuko se keskipakoisvoimasta?
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Niin että maalaisjärki ei sinun päätäsi pakota, kun leijailet siellä astraalipilvilinnoissa.Eusa kirjoitti: ↑Eilen, 17:11Fysikaalinen ikääntymisero ei ole projektiivista aikadilataatiota.Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 16:38Kun noin sanot, ja uskot, että nuo kellojen lukemat on uskottavat, vänkäätkö silti, että aikadilataatio on tuossakin tapauksessa symmetrinen?Eusa kirjoitti: ↑Eilen, 05:56Oleellista on ymmärtää vertailukellon kiertävän maankuoren mukana.Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 05:05Kun lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen oli niin pieni, niin keskeisvoima oli olematon. Eiköhän gravitaation osuus liene laskettu lentokorkeuden perusteella.pähkäilijä kirjoitti: ↑20.11.2026, 18:29Results
........................GR................SR..............total.........ns gained....differens
eastward +144 ±14....−184 ±18 ......−40 ±23 .........−59 ±10...........0.76 σ
westward +179 ±18......+96 ±10.......+275 ±21.........+273 ±7............0.09 σ
Ai siinä mitattiin maan ytimen suhteen. Eikö samalla näy lentokoneen kellojen keskinäinen ero? Keskinäinen on kiinnostava. Mutta erikoista on myös kuinka GR on eri lukemissa. Johtuuko se keskipakoisvoimasta?
Jos Hafele-Keating olisi toteutettu lentokoneiden välisenä testinä ja ne olisi lentäneet 1) samalla korkeudella 2) ympyrärataa (ei välilaskuja) 3) samalla nopeudella
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
Nyt on kyllä niin, ettet ole ymmärtänyt ollenkaan Hafele-Keating kokeen analyysia.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:33Jos Hafele-Keating olisi toteutettu lentokoneiden välisenä testinä ja ne olisi lentäneet 1) samalla korkeudella 2) ympyrärataa (ei välilaskuja) 3) samalla nopeudella
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
Eikä fysiikka tunne lainkaan keskipakoisvoimaa voimana, vaan vain näennäisenä tunnevoimana. Ja tässä tapahtumassa keskeisvoima voisi tulla muuten kysymykseen, mutta se on niin olematon, että sen voi kokonaan unohtaa - juuri siksi, mitä siitä sanoin aikaisemmin, eli että lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen on niin pieni, ettei mitään keskeisvoimaa voida havaita.
Vielä esimerkki universumin koordinaatistosta:
Olkoon Hartwall-areena universumi. Olkoon ruletti maa.
Hartwall pyörii 1 kierroksen minuutissa. Ruletti, joka on keskellä jäätä, pyörii 1 kierroksen minuutissa vastakkaiseen suuntaan. Kuula viskataan rulettiin, siihen ei kohdistu mitään pyörimisvoimaa koska Areena nollaa sen.
No tämä on hiusten halkomista mutta auttaa löytämään mahdollisen eron myötäpäivään ja vastapäivään lentäville koneille.
Olkoon Hartwall-areena universumi. Olkoon ruletti maa.
Hartwall pyörii 1 kierroksen minuutissa. Ruletti, joka on keskellä jäätä, pyörii 1 kierroksen minuutissa vastakkaiseen suuntaan. Kuula viskataan rulettiin, siihen ei kohdistu mitään pyörimisvoimaa koska Areena nollaa sen.
No tämä on hiusten halkomista mutta auttaa löytämään mahdollisen eron myötäpäivään ja vastapäivään lentäville koneille.
No mikä H-K kokeen analyysi?Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 12:47Nyt on kyllä niin, ettet ole ymmärtänyt ollenkaan Hafele-Keating kokeen analyysia.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:33Jos Hafele-Keating olisi toteutettu lentokoneiden välisenä testinä ja ne olisi lentäneet 1) samalla korkeudella 2) ympyrärataa (ei välilaskuja) 3) samalla nopeudella
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
Eikä fysiikka tunne lainkaan keskipakoisvoimaa voimana, vaan vain näennäisenä tunnevoimana. Ja tässä tapahtumassa keskeisvoima voisi tulla muuten kysymykseen, mutta se on niin olematon, että sen voi kokonaan unohtaa - juuri siksi, mitä siitä sanoin aikaisemmin, eli että lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen on niin pieni, ettei mitään keskeisvoimaa voida havaita.
Ajattelin että se on maan keskipisteen kellon ja koneiden kellojen ero.
No H-K kokeen analyysi on se, mitä siitä on kirjoitettu. Ja tässä minun kuvaukseni täydennykseksi Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulta 9.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 13:27No mikä H-K kokeen analyysi?Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 12:47Nyt on kyllä niin, ettet ole ymmärtänyt ollenkaan Hafele-Keating kokeen analyysia.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:33Jos Hafele-Keating olisi toteutettu lentokoneiden välisenä testinä ja ne olisi lentäneet 1) samalla korkeudella 2) ympyrärataa (ei välilaskuja) 3) samalla nopeudella
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
Eikä fysiikka tunne lainkaan keskipakoisvoimaa voimana, vaan vain näennäisenä tunnevoimana. Ja tässä tapahtumassa keskeisvoima voisi tulla muuten kysymykseen, mutta se on niin olematon, että sen voi kokonaan unohtaa - juuri siksi, mitä siitä sanoin aikaisemmin, eli että lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen on niin pieni, ettei mitään keskeisvoimaa voida havaita.
Ajattelin että se on maan keskipisteen kellon ja koneiden kellojen ero.
Maakeskeisessä koordinaatistossa lasketaan lentokentän ja lentokoneiden aikadilataatiot niiden ratanopeuksista Maan keskipisteeseen lukitussa koordinaatistossa yhtälöllä ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²). Helpompi tapa kuitenkin on laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö pitää kääntää ympäri näin ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²), koska sen koneen aika nopeutuu lentokentän suhteen. Ratanopeuksia ei nyt tarvitse laskea.
Itään lennon analyysia: Kun kone kiihdyttää lentonopeuteen, sen kello alkaa jätättää, ja jätättämien säilyy maapallon koko kierron aikana, mutta vaihtelee hiukan koneen liikkeiden mukaan normaaleilla linjalennoilla useilla kentillä lentoa vaihdettaessa ja tuulien vaikutuksesta. Eli koneen nopeuden hidastuessa kellon käynti nopeutuu, ja nopeuden kiihtyessä käynti hidastuu. Kellon jättämä kasvaa jatkuvasti lentokoneen nopeuden ja ajan funktiona Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan. Gravitaatiokin vaihtelee korkeuden vähän vaihdellessa ja paikkakunnittain, vaikuttaen marginaalisesti kellon käyntiin. Ympyräradalla maapallon ympäri keskeiskiihtyvyyden vaikutusta ei ole mainittu marginaalisena lainkaan suuren säteen ja pienen nopeuden vuoksi.
Länteen lentäneessä koneessa todettu kellon käynnin nopeutuminen johtuu siitä, että lentokoneen kiihdytys maapallon pyörimistä vastaan kumoaa maapallon syntyaikana pyörivän ainepilven tiivistyessä esiintynyttä pyörimisen kiihtymistä, joka aiheutti ajan hidastumisen kasvavasti navoilta päiväntasaajaa kohti siirryttäessä, ja siten lentokentän ajan hidastumisen pyörimättömän maapallon koordinaatiston suhteen.
Eikö kuitenkin maan ydin liiku suhteellisesti? Siis lentokoneeseen nähden on näin:
Maan ydin liikkuu taaksepäin kun kone liikkuu eteenpäin? Ok jos piirretään geometrinen kuva, harpin piikki on ydin ja piirto on lentokone, niin ydin ei liiku taaksepäin. Mutta jos piikki irtoaisi ja piirto menisi viivasuoraan, niin ydin alkaisikin liikkumaan. Kysymys:
Kuinka luonto osaa vahtia että piikki pysyy maan ytimessä ja näin ydin ei liikukaan suhteessa koneeseen. Luonto on sitten fiksumpi kuin Einstein, se osaa ilman koulutusta laskea oikein
Maan ydin liikkuu taaksepäin kun kone liikkuu eteenpäin? Ok jos piirretään geometrinen kuva, harpin piikki on ydin ja piirto on lentokone, niin ydin ei liiku taaksepäin. Mutta jos piikki irtoaisi ja piirto menisi viivasuoraan, niin ydin alkaisikin liikkumaan. Kysymys:
Kuinka luonto osaa vahtia että piikki pysyy maan ytimessä ja näin ydin ei liikukaan suhteessa koneeseen. Luonto on sitten fiksumpi kuin Einstein, se osaa ilman koulutusta laskea oikein
pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 13:27No mikä H-K kokeen analyysi?Kontra kirjoitti: ↑Tänään, 12:47Nyt on kyllä niin, ettet ole ymmärtänyt ollenkaan Hafele-Keating kokeen analyysia.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:33Jos Hafele-Keating olisi toteutettu lentokoneiden välisenä testinä ja ne olisi lentäneet 1) samalla korkeudella 2) ympyrärataa (ei välilaskuja) 3) samalla nopeudella
niin käsittääkseni kellot olisi olleet samassa ajassa.
Tästä seuraa että kellojen tulisi näyttää myös maan ytimen kellon suhteen samaa eroa. Tarkoitan jos ytimen kello käy aina samaa tahtia, niin mikään ei voisi muuttaa tulosta lentokoneisiin nähden.
Tai keskipakoisuus voisi vaikuttaa mutta sen ymmärtäminen on vielä kesken. Onko keskipakoisuus universumin pyörimättömyyteen/pyörimiseen vai maan pyörimättömyyteen/pyörimiseen sidottu efekti/voima?
Kallistun nyt universumin kannalle. Tämä tarkoittaisi että kaikki keskipakoisuus pitää mitata niin että universumin oma koordinaatisto otetaan huomioon laskuissa.
Eikä fysiikka tunne lainkaan keskipakoisvoimaa voimana, vaan vain näennäisenä tunnevoimana. Ja tässä tapahtumassa keskeisvoima voisi tulla muuten kysymykseen, mutta se on niin olematon, että sen voi kokonaan unohtaa - juuri siksi, mitä siitä sanoin aikaisemmin, eli että lentokoneen nopeuden suhde maapallon säteeseen on niin pieni, ettei mitään keskeisvoimaa voida havaita.
Ajattelin että se on maan keskipisteen kellon ja koneiden kellojen ero.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Varmaan maan keskipisteen kellon nopeus saadaan laskettua, epäilemättä. Vaikeampaa on tietää kuinka luonnon mekanismi toimii, siis kuinka se lukee "mittareita". Otan esimerkin:
Aurinkokuntaa kiertää raketti 0,6c nopeudella, se kiertää 1vv läpimittaista ympyrärataa. Se joutuu koko ajan kaartamaan ja pitämään moottorin päällä. Nyt maa olisi 0-nopeudessa. Jos moottori sammuisi, maan nopeus olisi yhtäkkiä 0,6c! Eli vaikka raketti on 0,5vv päässä, sen "mittari" sanoisi että maa kiihdytti 0,6c vauhtiin - ja vain siksi että moottori sammui. Eli luonto "saa" maapallon massan kiihtymään sekunnissa 180 000km/s nopeuteen raketin näkökulmasta.
Muokkaus:
Vai onko kyse vain efektiivisestä nopeudenmuutoksesta, ei todellisesta, sillä molempien nopeus säilyy samana? Joka tapauksessa erikoinen juttu jos moottori hajoaa, niin 0,5vv:n päässä kellot alkaa käymään eri aikaa!
Aurinkokuntaa kiertää raketti 0,6c nopeudella, se kiertää 1vv läpimittaista ympyrärataa. Se joutuu koko ajan kaartamaan ja pitämään moottorin päällä. Nyt maa olisi 0-nopeudessa. Jos moottori sammuisi, maan nopeus olisi yhtäkkiä 0,6c! Eli vaikka raketti on 0,5vv päässä, sen "mittari" sanoisi että maa kiihdytti 0,6c vauhtiin - ja vain siksi että moottori sammui. Eli luonto "saa" maapallon massan kiihtymään sekunnissa 180 000km/s nopeuteen raketin näkökulmasta.
Muokkaus:
Vai onko kyse vain efektiivisestä nopeudenmuutoksesta, ei todellisesta, sillä molempien nopeus säilyy samana? Joka tapauksessa erikoinen juttu jos moottori hajoaa, niin 0,5vv:n päässä kellot alkaa käymään eri aikaa!