Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.

Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?

Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.

Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?

Kuten sanoin, en opeta, vaan opiskelun voi hoitaa toisaalla.

Alus on avoin järjestelmä kaikkien vuorovaikutuskumppaniensa suhteen - pakokaasut, Aurinko, aurinkotuuli, Maa, Kuu. Ei suljettuja järjestelmiä ole kuin approksimaatioina jossain laakeaksi katsottavissa pienehköissä mittakaavoissa ja suppean suhteellisuuden inertiaalikoordinaatistojen pohdiskeluissa.

Kaksosparadoksia ei ole mitään järkeä kuvata aluksen koordinaatistossa.
Vain Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa se on helppo ymmärtää tällä yhtälöllä:

∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- v(t1)²/c²]
; ∆t1 = kohteen kiihdytysaika (lähtö, käännös, loppujarrutus)
; ∆t2 = kohteen tasaisen liikkeen aika (meno ja paluu)

Nuo ajat eivät siis vaikuta samaan aikaan

Järjestelmän avoimuudella ei ole mitään tekemistä koordinaatistojen kanssa.

Kaikki mikä luonnossa tapahtuu, tapahtuu aina jossakin koordinaatistossa, on se systeemi sitten suljettu tai avoin, koska mitään koordinaatistovapaata suhteellisuusteorian mukaista symmetristä inertiaalia ei ole olemassa.

[Eusa]

Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?

Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.

Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?

Kuten sanoin, en opeta, vaan opiskelun voi hoitaa toisaalla.

Alus on avoin järjestelmä kaikkien vuorovaikutuskumppaniensa suhteen - pakokaasut, Aurinko, aurinkotuuli, Maa, Kuu. Ei suljettuja järjestelmiä ole kuin approksimaatioina jossain laakeaksi katsottavissa pienehköissä mittakaavoissa ja suppean suhteellisuuden inertiaalikoordinaatistojen pohdiskeluissa.

Kaksosparadoksia ei ole mitään järkeä kuvata aluksen koordinaatistossa.
Vain Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa se on helppo ymmärtää tällä yhtälöllä:

∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- v(t1)²/c²]
; ∆t1 = kohteen kiihdytysaika (lähtö, käännös, loppujarrutus)
; ∆t2 = kohteen tasaisen liikkeen aika (meno ja paluu)

Nuo ajat eivät siis vaikuta samaan aikaan

Järjestelmän avoimuudella ei ole mitään tekemistä koordinaatistojen kanssa.

Kaikki mikä luonnossa tapahtuu, tapahtuu aina jossakin koordinaatistossa, on se systeemi sitten suljettu tai avoin, koska mitään koordinaatistovapaata suhteellisuusteorian mukaista symmetristä inertiaalia ei ole olemassa.

Olemme samaa mieltä siitä, ettei luonnossa esiinny täysin puhdasta symmetristä inertiaalia, mutta ilmeisen eri syistä. Ideaalina se on kuitenkin toimiva työkalu.

[Kontra]

Kyllä on Tekoääliö ollut utelias, kun on viikossa käynyt ketjussa urkkimassa 156'000 kertaa.

[Kontra]

Inertiaaleista ym

ISS-asemalta lähetetään atomikello pienen satelliitin sisällä aseman lentoradan suuntaan vaikka paineilmatykillä. ISS asemalla on samanlainen atomikello, jotka näyttävät samaa aikaa. Satelliittia voidaan ohjata radiosignaalilla poikittaissuunnissa paineilmasuihkuilla. Annetaan satelliitin kiertää maapalloa, ja ohjataan takaisin ISS asemalle, kun se on tehnyt yhden kierroksen asemaa enemmän. Verrataan satelliitin ja aseman kellojen näyttämiä keskenään. Huomataan että satelliitin kello on jätättänyt – suhteellisuusteorian mukaisesti, kun sillä oli asemaa suurempi nopeus.

Sitten rukataan kellojen näyttämät samaksi ja tankataan satelliitti paineilmalla.

Lähetetään sama satelliitti ja atomikello vastasuuntaan ISS aseman radalla samalla paineilmatykillä. ISS asema tavoittaa satelliitin kierrettyään yhden kierroksen satelliittia enemmän ja satelliitti ohjataan takaisin ISS asemalle. Kun kelloja verrataan, todetaan satelliitin kellon edistäneen – suhteellisuusteorian vastaisesti, kun sen mukaan kellon olisi pitänyt jätättää kuten toiseenkin suuntaan lennätettäessä.

ISS asema liikkuu Maan koordinaatistossa, jolloin kellotkin käyvät Maan koordinaatiston komennossa. Kun niillä on nopeus Maan suhteen, ne jätättävät Maassa oleviin kelloihin verrattuna.

Tapahtuma ei ole suhteellisuusteorian mukainen, kun aikadilataatio nopeuden funktiona ei ole symmetrinen.

Tapahtuma ei tue suhteellisuusteorian käsitystä inertiaalista liikkeestä ja inertiaalista koordinaatistosta, vaan kumoaa sen.
Mitään suhteellisuusteorian mukaista inertiaalia ei siis ole olemassa, ei aikadilataation symmetriaa nopeuden funktiona, eikä itseisaikaa.

Tapahtuma on identtinen Hafele-Keating kokeen kanssa, jossa suhteellisuusteorian mukainen aikadilataatioiden symmetria ei myöskään pidä paikkaansa.

Joku voi ajatella, ettei matkaan lähetetty satelliitti pysy ISS aseman kiertoradalla. Ei se pysykään ilman poikittaisvoimaa tuottavilla ilmasuihkuilla, kun toinen pyrkii karkaamaan ylöspäin ja toinen putoamaan. Jos paineilmaa ei riitä, voidaan ajatella raketin polttosysteemillä tuottaa suihkuilla poikittaisvoimaa.

No, mitään ko koettahan ei käytännössä edes tarvita, kun ajatuskokeena järkeilemällä ymmärtää, ettei kellojen aikojen hidastuminen ole symmetrinen. Eli satelliittia nopeammin lentävän kellon aika hidastuu, ja sitä hitaammin lentävän aika nopeutuu.

[Kontra]

Where have all the trolls gone
long time passing
Where have all the trolls gone
long time ago
Where have all the trolls gone
In the shame bench spend their time
everyone
Oh, when will they ever learn
oh, when will they ever learn

[Disputator]

Kontra. Sulla on varmasti oikeaa pyrkimystä suhteellisuusteorian ymmärtämiseksi, mutta netissä niin kuin kaupallisessa elämässä omien uusien ideoiden tai tuotteiden myyminen muille ihmisille on hyvin vaikeaa.

Eivät kuluttajat osta välttämättä uusia tuotteita vaikka niiden luoja puhuisi mitä mainospuheita uuden tuotteen näppäryydestä. Valistunut kuluttaja tunnistaa käärmeöljyjen myyjät ja huijarit. Sama pätee netissä tiedeaiheissa.

Jos haluat luoda uskottavuutta omille ideoillesi, sinun pitää opiskella suhteellisuusteoriaa oikeasti ja vasta sitten laatia joitain kirjallisia esityksiä. Muuten päädyt loputtomasti jankkaamaan samanlaisten veijarien kanssa, mikä ei tietenkään johda mihinkään tieteellisen ymmärryksen kannalta, paitsi toki se voi olla joku sosiaalisen elämän korvike.

[Kontra]

Kontra. Sulla on varmasti oikeaa pyrkimystä suhteellisuusteorian ymmärtämiseksi, mutta netissä niin kuin kaupallisessa elämässä omien uusien ideoiden tai tuotteiden myyminen muille ihmisille on hyvin vaikeaa.

Eivät kuluttajat osta välttämättä uusia tuotteita vaikka niiden luoja puhuisi mitä mainospuheita uuden tuotteen näppäryydestä. Valistunut kuluttaja tunnistaa käärmeöljyjen myyjät ja huijarit. Sama pätee netissä tiedeaiheissa.

Jos haluat luoda uskottavuutta omille ideoillesi, sinun pitää opiskella suhteellisuusteoriaa oikeasti ja vasta sitten laatia joitain kirjallisia esityksiä. Muuten päädyt loputtomasti jankkaamaan samanlaisten veijarien kanssa, mikä ei tietenkään johda mihinkään tieteellisen ymmärryksen kannalta, paitsi toki se voi olla joku sosiaalisen elämän korvike.

No löytyihän sentään yksi, kun jotakin pitää kommentoida asiasta, josta ei ymmärrä hölkäsen pölähdystä.

muokattu /mode

[Kontra]

Kontra. Sulla on varmasti oikeaa pyrkimystä suhteellisuusteorian ymmärtämiseksi, mutta netissä niin kuin kaupallisessa elämässä omien uusien ideoiden tai tuotteiden myyminen muille ihmisille on hyvin vaikeaa.

Eivät kuluttajat osta välttämättä uusia tuotteita vaikka niiden luoja puhuisi mitä mainospuheita uuden tuotteen näppäryydestä. Valistunut kuluttaja tunnistaa käärmeöljyjen myyjät ja huijarit. Sama pätee netissä tiedeaiheissa.

Jos haluat luoda uskottavuutta omille ideoillesi, sinun pitää opiskella suhteellisuusteoriaa oikeasti ja vasta sitten laatia joitain kirjallisia esityksiä. Muuten päädyt loputtomasti jankkaamaan samanlaisten veijarien kanssa, mikä ei tietenkään johda mihinkään tieteellisen ymmärryksen kannalta, paitsi toki se voi olla joku sosiaalisen elämän korvike.

No löytyihän sentään yksi, kun jotakin pitää kommentoida asiasta, josta ei ymmärrä hölkäsen pölähdystä.

muokattu /mode

Mitäs mode pelleilet - 3/4 pois ton ....onkin päästöistä - missäs tasapuolisuus?  

[The Great Firewall]

Mitäs mode pelleilet - 3/4 pois ton ....onkin päästöistä - missäs tasapuolisuus?

Asiasisältö puuttui, viestissä oli vain alatyylistä arviointia.

Sekin on sallittu hyvän maun rajoissa, mutta ei alatyylisesti, ja arvioinnissa oltava viittaus viestiketjun aiheeseen, kuten säännöissä sanotaan.

Edellisen kirjoittajan sisältö oli sääntöjen mukainen.

[Eusa]

Mitäs mode pelleilet - 3/4 pois ton ....onkin päästöistä - missäs tasapuolisuus?

Asiasisältö puuttui, viestissä oli vain alatyylistä arviointia.

Sekin on sallittu hyvän maun rajoissa, mutta ei alatyylisesti, ja arvioinnissa oltava viittaus viestiketjun aiheeseen, kuten säännöissä sanotaan.

Edellisen kirjoittajan sisältö oli sääntöjen mukainen.

Täytyy kyllä aplodeerata - täällä moderointi toimii loistavasti!

Itse aiheesta sen verran, että suhteellisuusteoria perustuu eräänlaiseen perspektiivipiirtämiseen, ikääntymiserot suljettujen järjestelmien toisenlaisiksi muuttumiseen (eli kehysvaihdot) ovat sitten piirustukseen tehtäviä korjauksia piirtämisen mallin kehittyessä. Mielenkiintoista on se, että 4-ulotteisten kappaleiden ominaisuuksiin kuuluu myös nopeuskomponentti, joka ideaalina antaa käsityksen suljetusta järjestelmästä inertiaalikehyksenä. Siten pysyvä vakionopeus ei periaatteessa vaadi suhteellisuusteoreettisen "perspektiivipiirustuksen" korjaamista vaan vasta nopeuden muutos eli vuorovaikutuksen aikaansaama kiihtyvyys on merkki siitä, että aiempi piirretty kuva ei ole enää oikea, vaan tulee tehdä korjauksia; pakokaasut syöksyvät eroon säiliöstä tai planeetan pyörimis- tai kiertoliikemäärä muuttuu; ja samalla ikääntymiseroskenaario muiden havaitsijoiden suhteen vaihtuu.

Kehyksenvaihdon sijaan pitäisi oikeastaan puhua sisällönvaihdoksesta.