Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia

[tuulispää]

Iranin hävittäjä Qaher-313

https://www.youtube.com/watch?v=rp4aHi01vWc

Iran veti länttä höplästä tällä.

[pähkäilijä]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

Onhan sen siiven yläpinnalla nopeusero ilmaan yhtä suuri kuin lentokoneen lentäessä, eli yli 30 m/s. Siiven profiilihan on sellainen, että nostetta on kaarevalla yläpinnalla 2/3 koko siiven nosteessa.
Mutta sanopas kupaans' suuntaan siiven telapintaa pitää liikuttaa, että nostetta syntyy?
Kun siiven pinnalla on nopeusero ilmaan, onko eroa liikkuuko ilma siiven suhteen, vai siiven pinta ilman suhteen. Mitäs Newtonin lait sanoo asiasta?
Mitähän palstan fysiikkaan syventyneet lienevät mieltä ilmiödstä - nouseeko kone ilmaan vai eikö nouse?

Meinaatko sinä, että on ennakko-aprillipila?

On kaksi eri asiaa pellin liike pellin pinnan suunnassa ja pellin liike esim 10 asteen poikkeamalla. Tarkoitan jos perämoottorin potkuri on nolla asteen nousulla, se ei työnnä venettä mutta jos nousu on vaikka sen 10 astetta, työntöä tulee.

Lentokoneessa nousu määritetään suhteessa ilman nopeuteen, jos ilman nopeus on nolla, alipainetta ei synny. Telassa ilman nopeus on nolla ja siksi mitään ei tapahdu. Salaisuus on ilman kiihdyttäminen. Siiven nousukulman tulee kiihdyttää ilmaa, tela ei siihen pysty.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

Onhan sen siiven yläpinnalla nopeusero ilmaan yhtä suuri kuin lentokoneen lentäessä, eli yli 30 m/s. Siiven profiilihan on sellainen, että nostetta on kaarevalla yläpinnalla 2/3 koko siiven nosteessa.
Mutta sanopas kupaans' suuntaan siiven telapintaa pitää liikuttaa, että nostetta syntyy?
Kun siiven pinnalla on nopeusero ilmaan, onko eroa liikkuuko ilma siiven suhteen, vai siiven pinta ilman suhteen. Mitäs Newtonin lait sanoo asiasta?
Mitähän palstan fysiikkaan syventyneet lienevät mieltä ilmiödstä - nouseeko kone ilmaan vai eikö nouse?

Meinaatko sinä, että on ennakko-aprillipila?

On kaksi eri asiaa pellin liike pellin pinnan suunnassa ja pellin liike esim 10 asteen poikkeamalla. Tarkoitan jos perämoottorin potkuri on nolla asteen nousulla, se ei työnnä venettä mutta jos nousu on vaikka sen 10 astetta, työntöä tulee.

Lentokoneessa nousu määritetään suhteessa ilman nopeuteen, jos ilman nopeus on nolla, alipainetta ei synny. Telassa ilman nopeus on nolla ja siksi mitään ei tapahdu. Salaisuus on ilman kiihdyttäminen. Siiven nousukulman tulee kiihdyttää ilmaa, tela ei siihen pysty.

Seuraava evoluutioversio on tässä.

Laitetaan koko siiven pituinen "telaketju" pyörimään vapaasti lentokoneen poikittaisprofiilisen siiven ympäri, yläpinnalla eteenpäin (alapinnalla taaksepäin), ja siiven pituiset elementit muotoillaan harjallisiksi esim 10 cm korkeiksi. Siipiprofiili yläpinnalta kupera ja alapinnalta kovera, kuten purjekoneen siipi.
Nyt kun pannaan telaketju liikkumaan esim 30 m/s, yläpinnalla harjat vetävät ilmaa mukaansa ja sinne syntyy alipainetta ja voima ylöspäin. Alapinnalla harjat työntävät ilmaa taaksepäin ja ilma puristuu koveran muodon vuoksi synnyttäen painetta, ja myös voiman ylöspäin.

Paljostako uskallat lyödä vetoa, ettei siipi pyrkisi nousemaan?

[pähkäilijä]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

Onhan sen siiven yläpinnalla nopeusero ilmaan yhtä suuri kuin lentokoneen lentäessä, eli yli 30 m/s. Siiven profiilihan on sellainen, että nostetta on kaarevalla yläpinnalla 2/3 koko siiven nosteessa.
Mutta sanopas kupaans' suuntaan siiven telapintaa pitää liikuttaa, että nostetta syntyy?
Kun siiven pinnalla on nopeusero ilmaan, onko eroa liikkuuko ilma siiven suhteen, vai siiven pinta ilman suhteen. Mitäs Newtonin lait sanoo asiasta?
Mitähän palstan fysiikkaan syventyneet lienevät mieltä ilmiödstä - nouseeko kone ilmaan vai eikö nouse?

Meinaatko sinä, että on ennakko-aprillipila?

On kaksi eri asiaa pellin liike pellin pinnan suunnassa ja pellin liike esim 10 asteen poikkeamalla. Tarkoitan jos perämoottorin potkuri on nolla asteen nousulla, se ei työnnä venettä mutta jos nousu on vaikka sen 10 astetta, työntöä tulee.

Lentokoneessa nousu määritetään suhteessa ilman nopeuteen, jos ilman nopeus on nolla, alipainetta ei synny. Telassa ilman nopeus on nolla ja siksi mitään ei tapahdu. Salaisuus on ilman kiihdyttäminen. Siiven nousukulman tulee kiihdyttää ilmaa, tela ei siihen pysty.

Seuraava evoluutioversio on tässä.

Laitetaan koko siiven pituinen "telaketju" pyörimään vapaasti lentokoneen poikittaisprofiilisen siiven ympäri, yläpinnalla eteenpäin (alapinnalla taaksepäin), ja siiven pituiset elementit muotoillaan harjallisiksi esim 10 cm korkeiksi. Siipiprofiili yläpinnalta kupera ja alapinnalta kovera, kuten purjekoneen siipi.
Nyt kun pannaan telaketju liikkumaan esim 30 m/s, yläpinnalla harjat vetävät ilmaa mukaansa ja sinne syntyy alipainetta ja voima ylöspäin. Alapinnalla harjat työntävät ilmaa taaksepäin ja ilma puristuu koveran muodon vuoksi synnyttäen painetta, ja myös voiman ylöspäin.

Paljostako uskallat lyödä vetoa, ettei siipi pyrkisi nousemaan?

Siinä on se ongelma että siiven osa kehittää alipainetta ja toinen osa ylipainetta. Kun ne summataan, jääkö mitään nostetta?
Eli yläpinnalla siiven takaosa tekee ylipainetta ja etuosa alipainetta. Sama ongelma alapinnalla.

Tehokkain ilma-alus on drooni jossa moottori työntää nopean ilmavuon reilusti takasiiven ohi, näin siipi ei jarruta konetta. Vain kantavat siivet tuottaa isompaa vastusta (toki runko tuottaa aina vastusta) mutta hidas lentonopeus pienentää sitäkin vastusta.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Vai olisiko kestävämpi ratkaisu siiven pituisista muovi- tai metallipaloista koottu tela?
Pitäisi käyttää hyvin kevyttä materiaalia, ettei keskeisvoima tule liian suureksi, kun pala muuttaa äkillisesti suuntaa siiven etu- ja takareunassa. Voimat kyllä kumoavat toisensa koneen suhteen, mutta kestääkö telamateriaali noita voimia - nopeus kun olisi yli 30 m/s (108 km/h).

Tuossa on iso ongelma, ilman ja siiven nopeusero on liian pieni. Helikopterissa nopeusero on suuri ja siksi yläpinnalle syntyy alipaine. Nopeusero vaatii 1. läpivirtausta 2. paikan muuttamista jotta siipi pääsee hitaan ilman ulottuville. Kun helikopteri nousee maasta, vain 1. toteutuu, mutta kun se menee eteenpäin niin sekä 1. että 2. toteutuu. Telasiipi ei pysty tuottamaan alipainetta koska se on paikallaan.

Onhan sen siiven yläpinnalla nopeusero ilmaan yhtä suuri kuin lentokoneen lentäessä, eli yli 30 m/s. Siiven profiilihan on sellainen, että nostetta on kaarevalla yläpinnalla 2/3 koko siiven nosteessa.
Mutta sanopas kupaans' suuntaan siiven telapintaa pitää liikuttaa, että nostetta syntyy?
Kun siiven pinnalla on nopeusero ilmaan, onko eroa liikkuuko ilma siiven suhteen, vai siiven pinta ilman suhteen. Mitäs Newtonin lait sanoo asiasta?
Mitähän palstan fysiikkaan syventyneet lienevät mieltä ilmiödstä - nouseeko kone ilmaan vai eikö nouse?

Meinaatko sinä, että on ennakko-aprillipila?

On kaksi eri asiaa pellin liike pellin pinnan suunnassa ja pellin liike esim 10 asteen poikkeamalla. Tarkoitan jos perämoottorin potkuri on nolla asteen nousulla, se ei työnnä venettä mutta jos nousu on vaikka sen 10 astetta, työntöä tulee.

Lentokoneessa nousu määritetään suhteessa ilman nopeuteen, jos ilman nopeus on nolla, alipainetta ei synny. Telassa ilman nopeus on nolla ja siksi mitään ei tapahdu. Salaisuus on ilman kiihdyttäminen. Siiven nousukulman tulee kiihdyttää ilmaa, tela ei siihen pysty.

Seuraava evoluutioversio on tässä.

Laitetaan koko siiven pituinen "telaketju" pyörimään vapaasti lentokoneen poikittaisprofiilisen siiven ympäri, yläpinnalla eteenpäin (alapinnalla taaksepäin), ja siiven pituiset elementit muotoillaan harjallisiksi esim 10 cm korkeiksi. Siipiprofiili yläpinnalta kupera ja alapinnalta kovera, kuten purjekoneen siipi.
Nyt kun pannaan telaketju liikkumaan esim 30 m/s, yläpinnalla harjat vetävät ilmaa mukaansa ja sinne syntyy alipainetta ja voima ylöspäin. Alapinnalla harjat työntävät ilmaa taaksepäin ja ilma puristuu koveran muodon vuoksi synnyttäen painetta, ja myös voiman ylöspäin.

Paljostako uskallat lyödä vetoa, ettei siipi pyrkisi nousemaan?

Siinä on se ongelma että siiven osa kehittää alipainetta ja toinen osa ylipainetta. Kun ne summataan, jääkö mitään nostetta?
Eli yläpinnalla siiven takaosa tekee ylipainetta ja etuosa alipainetta. Sama ongelma alapinnalla.

Tehokkain ilma-alus on drooni jossa moottori työntää nopean ilmavuon reilusti takasiiven ohi, näin siipi ei jarruta konetta. Vain kantavat siivet tuottaa isompaa vastusta (toki runko tuottaa aina vastusta) mutta hidas lentonopeus pienentää sitäkin vastusta.

Päinvastoin.

Yläpinnalla telaketju vetää ilmaa mukanaan takaa eteenpäin, jolloin syntyy alipainetta, kun tilalle ei ehdi tulla riittävästi uutta ilmaa. Alapinnalla paine takaosassa on suurempi, kuin etuosassa, kun ilma pakkautuu sinne. Siiven asentokin voisi vaikuttaa nosteeseen.

Erilaisia siipiprofiileja pitää käytännössä testata. Kun saisi jonkun rakentamaan pienoismalleja, niin voisi lyödä vetoa ennen sitä.

[QS]

Telkaketju tuhoaisi laminaarisen virtauksen, joka on oleellinen juttu siiven yläpinnalla, ja myös alapinnalla. Virtauksen irtoaminen ja muuttuminen turbulentiksi yläpinnalla tarkoittaa sitä, että vastus kasvaa jyrkästi ja siipi sakkaa. Että joku muu innovaatio ehkä parempi

[Kontra]

Telkaketju tuhoaisi laminaarisen virtauksen, joka on oleellinen juttu siiven yläpinnalla, ja myös alapinnalla. Virtauksen irtoaminen ja muuttuminen turbulentiksi yläpinnalla tarkoittaa sitä, että vastus kasvaa jyrkästi ja siipi sakkaa. Että joku muu innovaatio ehkä parempi

Katopa kun härveli on paikaltaan noussut ilmaan, potkuri alkaa työntää sitä eteenpäin, jolloin harjalistat vedetään sisään, ja siiven pinnat muuttuvat ihan sileiksi, ja kone lentää kuin mikä tahansa lentokone. Laskeuduttaessa harjat taas työnnetää ulos.

[QS]

Telkaketju tuhoaisi laminaarisen virtauksen, joka on oleellinen juttu siiven yläpinnalla, ja myös alapinnalla. Virtauksen irtoaminen ja muuttuminen turbulentiksi yläpinnalla tarkoittaa sitä, että vastus kasvaa jyrkästi ja siipi sakkaa. Että joku muu innovaatio ehkä parempi

Katopa kun härveli on paikaltaan noussut ilmaan, potkuri alkaa työntää sitä eteenpäin, jolloin harjalistat vedetään sisään, ja siiven pinnat muuttuvat ihan sileiksi, ja kone lentää kuin mikä tahansa lentokone. Laskeuduttaessa harjat taas työnnetää ulos.

Ei se ny paikaltaa telaketjulla taivaalle nouse. Ketjun ympärillä ole muuta kuin tolkuton sekava ilmapyörteily
Paikaltaan päästään taivaalle pyörivillä siivillä eli helikopterilla, jonka lapoja koskevat samat perusperiaatteet kuin kiinteäsiipisen siipeä.

[Kontra]

Telkaketju tuhoaisi laminaarisen virtauksen, joka on oleellinen juttu siiven yläpinnalla, ja myös alapinnalla. Virtauksen irtoaminen ja muuttuminen turbulentiksi yläpinnalla tarkoittaa sitä, että vastus kasvaa jyrkästi ja siipi sakkaa. Että joku muu innovaatio ehkä parempi

Katopa kun härveli on paikaltaan noussut ilmaan, potkuri alkaa työntää sitä eteenpäin, jolloin harjalistat vedetään sisään, ja siiven pinnat muuttuvat ihan sileiksi, ja kone lentää kuin mikä tahansa lentokone. Laskeuduttaessa harjat taas työnnetää ulos.

Ei se ny paikaltaa telaketjulla taivaalle nouse. Ketjun ympärillä ole muuta kuin tolkuton sekava ilmapyörteily
Paikaltaan päästään taivaalle pyörivillä siivillä eli helikopterilla, jonka lapoja koskevat samat perusperiaatteet kuin kiinteäsiipisen siipeä.

Paljostako olet valmis lyömään vetoa, ettei nouse paikaltaan.

Pyörivälapanen helikopteri on niin turvaton kapistus, etten minä ainakaan ikinä sellaiseem nousisi. Se on kaikkein epävarmin ilmalulaite. Vähän väliä kuulee helikopterionnettomuudesta, jossa ei juuri kukaan kyytiläinen selviä hengissä.
Kyllä olisi korkea aika kehittää kopteri, jolla voi laskeutua liitämällä alas, jos moottori pysähtyy.

[QS]

Siinä mielessä telaketju toki turvallinen, että laite pysyy maan pinnalla, niin ei pääse putoamaan kuin korkeintaan ovesta ulos