Avatar
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Tekoälyllä laatimasi teksti ei mielestäni tuonut mitään uutta. Kontrollitilavuuden valinta tehdään tietysti sen perusteella mitä halutaan laskea. Jos halutaan laskea jättöpyörteen liikemäärä tai pyörimismäärä 1km koneen takana, niin asetetaan seinämä siihen kohti ja lasketaan.

Jos halutaan laskea vaakalennon ilmakehään tuottama kokonaisliikemäärä-virran muutos, niin valitaan kontrollitilavuus siten, että tuo saadaan. Ja tulos on se, mitä olen jo kertonut.
Eusa kirjoitti:
Siksi en pidä perusteltuna myöskään ajatusta, että asiasta voisi puhua täsmällisesti vasta ratkaisemalla Navier–Stokesin suljetussa muodossa. Suljetun muodon ratkaisu olisi hieno asia, mutta sitä ei tarvita kontrollitilavuuden momenttitaseen kirjoittamiseen, eikä siihen, että noste kytketään jättövanan Trefftz-tason suureisiin. Caltech sanoo tästä suoraan, että sekä lift että drag voidaan laskea Trefftz-tason tarkastelusta; se ei välttämättä tee ongelmaa helpoksi, mutta kyse on silti täsmällisestä teoreettisesta tuloksesta, ei vain havainnollistavasta puhetavasta.
Näin on.
Eusa kirjoitti:
Siksi en pidä perusteltuna myöskään ajatusta, että asiasta voisi puhua täsmällisesti vasta ratkaisemalla Navier–Stokesin suljetussa muodossa. Suljetun muodon ratkaisu olisi hieno asia, mutta sitä ei tarvita kontrollitilavuuden momenttitaseen kirjoittamiseen,
Tekoälyllä ollut tässä vaikeuksia ymmärtää suomen kieltä, tai et ole antantut sille kaikki kirjoittamiani viestejä lähteeksi. En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä, vaan olen noin tusinan kertaa sanonut, että "reaktionostovoima" ja "Bernoullin nostovoima" eivät ole oikea tapa käsitellä nostovoimaa. Lisäksi totesin, että en lähde käymään kanssasi "fundamentaalifysikaalista" keskustelua, jossa viittasin siihen, että NS yhtälöiden analysointi ei ole kenellekään tervejärkiselle hyvä harrastus.

Sen sijaan annetaan aerodynaamikkojen tehdä tarvittavat huomattavan vaativat laskut, ja referoidaan niihin. He käyttävät lukuisia approksimaatio-teorioita, jotka ovat hyvin tarkkoja. Näistä saadaan muodostettua varsin toimiva kuvaus siiven dynamiikasta myös arkijärjellä ymmärrettävään muotoon, kuten olen tässä ketjussa tuonut esille.
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 20:43
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Voisit avata uuden ketjun otsikolla Eusan ja Kontran reaktionostovoima vs AI

Sitten käytte yhdessä vuoropuhelua AI:n kanssa siitä, miten siiven dynamiikka muodostetaan "reaktionostovoimalla" ;)
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:48
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 20:43
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Voisit avata uuden ketjun otsikolla Eusan ja Kontran reaktionostovoima vs AI

Sitten käytte yhdessä vuoropuhelua AI:n kanssa siitä, miten siiven dynamiikka muodostetaan "reaktionostovoimalla" ;)
Sulla on tosiaan vahvoja vaikeuksia pysyä asiassa. ;)
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 21:05
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:48
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 20:43
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Voisit avata uuden ketjun otsikolla Eusan ja Kontran reaktionostovoima vs AI

Sitten käytte yhdessä vuoropuhelua AI:n kanssa siitä, miten siiven dynamiikka muodostetaan "reaktionostovoimalla" ;)
Sulla on tosiaan vahvoja vaikeuksia pysyä asiassa. ;)
Olen ihan asian ytimessä. Sulla ja Kontralla on siiven "reaktionostovoima"-teoria, niin miksi ette kehitä sitä yhdessä? Mihin kaikki internetin yhteisöllisyys on kadonnut : )
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
QS kirjoitti: 6.4.2026, 21:07
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 21:05
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:48
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 20:43
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Voisit avata uuden ketjun otsikolla Eusan ja Kontran reaktionostovoima vs AI

Sitten käytte yhdessä vuoropuhelua AI:n kanssa siitä, miten siiven dynamiikka muodostetaan "reaktionostovoimalla" ;)
Sulla on tosiaan vahvoja vaikeuksia pysyä asiassa. ;)
Olen ihan asian ytimessä. Sulla ja Kontralla on siiven "reaktionostovoima"-teoria, niin miksi ette kehitä sitä yhdessä? Mihin kaikki internetin yhteisöllisyys on kadonnut : )
Mitäs kehitettävää valmiissa teoriassa olisi? Alas vaikuttavat voimat = ylös vaikuttava reaktiovoima.
Alas vaikuttaa koneen paino ja ilmavirtausten ylös suuntautuvat voimakomponentit - keventävänä voimana moottorien suihkun alas suuntautuva voimakomponentti (= reaktiovoimana työntövoiman ylös suuntautuva komponentti).
Suihkumoottorin työntövoiman mittaaminen onnistuu testipenkissä, ja siiven nostovoiman mittaaminen onnistuu tuulitunnelissa, ellei suuri koko sitä rajoita.
(Olisikohan mahdollista mitata suuren koneen nostovoima maassa alas suuntauvasta ilmavirrasta koneen lentäessä yli matalalla? Paineantureita vaan sille alueelle, johon ilmavirta osuu, mutta maaefekti taitaisi sotkea mittauksen.)
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Kun purjehdin, ihmettelin kuinka luoviessa 45 astetta vastatuuleen purje pystyy tekemään eteenpäinkomponentin. Vasta nyt tajuan että alipaine purjeen takana teki sen. Eli purjeen etupuolella (tuulen puolella) on pieni ylipaine ja takapuolella alipaine, tämä paine-ero tuottaa eteenpäinkomponentin ja sivullepäinkomponentin. Sivullepäinkomponentin vastavoima on köli, näin eteenp. komp. toteutuu ja vene pystyy etenemään n. 45 astetta vastatuuleen.
Tässä on heikko tuuli:

Sama alipaine vaikuttaa myös lentokoneen siivissä. Kuitenkin lopulta paine-erot nollautuu ja jäljelle jää vain ilmamassan liike-energia, siitä ilmenee koneen paino ja ilmanvastus. Paitsi ettei kukaan pysty sellaista tarkasti mittaamaan koska pyörteilevä ilma on vaikea mitata. Tai ehkä pystyisi jos olisi miljoona anturia ja anturien tolpat olisi niin ohuita ettei ne häiritsisi mittausta.
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Kontra kirjoitti: Eilen, 08:36
QS kirjoitti: 6.4.2026, 21:07
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 21:05
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:48
Eusa kirjoitti: 6.4.2026, 20:43
QS kirjoitti: 6.4.2026, 20:32
En ole väittänyt, että kaikki pitää ratkaista NS yhtälöillä...
Annoin vain pehmeästi vastapalloon ivailuillesi. :angel:
Voisit avata uuden ketjun otsikolla Eusan ja Kontran reaktionostovoima vs AI

Sitten käytte yhdessä vuoropuhelua AI:n kanssa siitä, miten siiven dynamiikka muodostetaan "reaktionostovoimalla" ;)
Sulla on tosiaan vahvoja vaikeuksia pysyä asiassa. ;)
Olen ihan asian ytimessä. Sulla ja Kontralla on siiven "reaktionostovoima"-teoria, niin miksi ette kehitä sitä yhdessä? Mihin kaikki internetin yhteisöllisyys on kadonnut : )
Mitäs kehitettävää valmiissa teoriassa olisi? Alas vaikuttavat voimat = ylös vaikuttava reaktiovoima.
Alas vaikuttaa koneen paino ja ilmavirtausten ylös suuntautuvat voimakomponentit - keventävänä voimana moottorien suihkun alas suuntautuva voimakomponentti (= reaktiovoimana työntövoiman ylös suuntautuva komponentti).
Suihkumoottorin työntövoiman mittaaminen onnistuu testipenkissä, ja siiven nostovoiman mittaaminen onnistuu tuulitunnelissa, ellei suuri koko sitä rajoita.
(Olisikohan mahdollista mitata suuren koneen nostovoima maassa alas suuntauvasta ilmavirrasta koneen lentäessä yli matalalla? Paineantureita vaan sille alueelle, johon ilmavirta osuu, mutta maaefekti taitaisi sotkea mittauksen.)
Jatkoa tähän.

Otetaan esimerkki suorasta suihkuturbiinimoottorista (ei puhallinta). Ilman virratessa tuloaukosta sen nopeus kiihtyy ahtimen ensimmäisten siipikiekkojen kiihdyttämänä, paine nousee ahtimessa, mutta ilman virtausnopeus ei muutu, diffuusoriin purkautuessa ilman nopeus hidastuu ja paine kasvaa, polttokammioon ilman purkautuessa virtausnopeus hidastuu pudoten sisääntuloilman nopeuden tasolle, turbiiniin purkautuessa ilman-palokaasun virtausnopeus nousee voimakkaasti, mutta turbiinin jälkeen nopeus putoaa noin puoleen suihkuputkessa ja suihkusuuttimessa nopeus nousee noin kolminkertaiseksi. Virtauksen kiihtymiset ja jarruuntumiset tuottavat moottoriin reaktiovoimia eteen ja taaksepäin, mutta suihkusuuttimesta purkautuvan kokonaiskiihtyvyyden tuottaman ilma-kaasuvirran nopeuden aiheuttaman taaksepäin suuntautuvan voiman
F = ṁ (vj – vL) , (ilma-kaasumassavirta ṁ, suihkun jet nopeus vj , lentokoneen nopeus vL), reaktiovoima on moottorin työntövoima.

Vastaavalla tavalla lentokoneen siiven pinnoilla tapahtuu kiihtyvyyksien seurauksena ilmavirran nopeuden ja suunnan muutoksia, aiheuttaen voimia ylös- ja alaspäin. Vasta kokonaiskiihtyvyyden tuottaman ilman alaspäin suuntautuneen virtauksen voiman F = ṁ, (ilmamassavirta ṁ), reaktiovoima on siiven nostovoima.
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
jatkoa edelliseen kommenttiini

Kun sanotaan, että siiven yläpinnalla vaikuttava alipaine aiheuttaa nostavan voiman, se ei tarkkaan ottaen sitä tee, vaan ympäröivä ilmanpaine sen aiheuttaa. Nimittäin siiven alapinnalla vaikuttavalle ilmanpaineelle siiven toisella puolelle kun ei ole sitä samaa ympäröivää ilmanpainetta, vaan heikompi paine, ilmapaine alapinnalla aiheuttaa nostavan voiman.
Avatar
Lainaa
Re: Lentokoneita ja niiden tekniikkaa ja ominaisuuksia
Mites Kontran ja Eusan "reaktiovoimasiipi" muilta osin rakennetaan. Saako "reaktiovoimasiipeen" asentaa slatit? Vaikuttaa siltä, että "reaktiovoimasiipi" ei kykyene tekemään lentoonlähtöä, kun slatit estää "newtonin reaktiovoiman virtaamisen" alapinnalle? Ja laskeutumisvaiheessa putoaa taivaalta samasta syystä.
mslats737.jpg
mslats737.jpg (124.62 KiB) Katsottu 45 kertaa

Tämäkin on aivan kamala siipi. Pitäisikö laittaa ihan valmistajalle sähköpostia? Ovat tuhonneet täysin "newtonin reaktionostovoiman" :flushed:


Kuva

Järkytyin myös tästä, kun valmistaja laittanut tuollaiset isot raot vaakatasoon laippoihin. Niistä karkaa valtavasti "newtonin reaktionostovoimaa" :sunglasses:


Kuva

Ihan jopa pyöristäneet rakoja, että "reaktionostovoima" pääsee mahdollisimman hyvin karkuun.
Vastaa Viestiin