Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat koetaan täällä todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi Maassa 1 sekunti koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

[Abezethibou]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat havaitaan todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi 1 sekunti Maassa koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

No ei. Ylipäätänsä ajatus maailmankaikkeuden ajasta on mieletön ellei ole sen ulkopuolella olevaa kelloa mihin vertailla. Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tosin kyse maailmankaikkeuden laajenemisesta, mieti punasiirtymää. Vaan mitäpä minä tästä vänkäämään, ei ole ydinosaamistani tämä.

[Kontra]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat havaitaan todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi 1 sekunti Maassa koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

No ei. Ylipäätänsä ajatus maailmankaikkeuden ajasta on mieletön ellei ole sen ulkopuolella olevaa kelloa mihin vertailla. Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tosin kyse maailmankaikkeuden laajenemisesta, mieti punasiirtymää. Vaan mitäpä minä tästä vänkäämään, ei ole ydinosaamistani tämä.

Sanot: Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin.
Juuri noin, Maa on paljon pienemmässä gravitaatiopotentiaalissa kuin mikä vallitsi muinoin universumissa.
Luepa tuo esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja, niin huomaat miten olen käsitellyt universumin punasiirtymää. Muutenkin olisi mukava kuulla kantasi tuosta esityksestäni. Olenhan siinä mm kumonnut yleisen käsityksen Kaksosparadosin tulkinnasta, ja valaissut ajan olemuksta.

[Abezethibou]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat havaitaan todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi 1 sekunti Maassa koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

No ei. Ylipäätänsä ajatus maailmankaikkeuden ajasta on mieletön ellei ole sen ulkopuolella olevaa kelloa mihin vertailla. Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tosin kyse maailmankaikkeuden laajenemisesta, mieti punasiirtymää. Vaan mitäpä minä tästä vänkäämään, ei ole ydinosaamistani tämä.

Sanot: Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin.
Juuri noin, Maa on paljon pienemmässä gravitaatiopotentiaalissa kuin mikä vallitsi muinoin universumissa.
Luepa tuo esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja, niin huomaat miten olen käsitellyt universumin punasiirtymää. Muutenkin olisi mukava kuulla kantasi tuosta esityksestäni. Olenhan siinä mm kumonnut yleisen käsityksen Kaksosparadosin tulkinnasta, ja valaissut ajan olemuksta.

Noin esitettynä tarvittaisiin jonkinlainen kosmologinen kellokerroin. Ei minusta ole kyllä tästä asiasta vääntämään, mutta ehkä niin voisi sanoa, että ne varhaisista supernovista meille saapuvat fotonit yhdistävän kellot jolloin vertailusta tulee mielekästä ja selitys löytyy avaruuden laajenemisesta eikä se tarvitse tuollaisia kellojen rukkaamisia. Tai no, tuovat ne tapahtumat tänne ei tuossa oikein kelloista voi puhua.

[Kontra]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat havaitaan todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi 1 sekunti Maassa koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

No ei. Ylipäätänsä ajatus maailmankaikkeuden ajasta on mieletön ellei ole sen ulkopuolella olevaa kelloa mihin vertailla. Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tosin kyse maailmankaikkeuden laajenemisesta, mieti punasiirtymää. Vaan mitäpä minä tästä vänkäämään, ei ole ydinosaamistani tämä.

Sanot: Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin.
Juuri noin, Maa on paljon pienemmässä gravitaatiopotentiaalissa kuin mikä vallitsi muinoin universumissa.
Luepa tuo esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja, niin huomaat miten olen käsitellyt universumin punasiirtymää. Muutenkin olisi mukava kuulla kantasi tuosta esityksestäni. Olenhan siinä mm kumonnut yleisen käsityksen Kaksosparadosin tulkinnasta, ja valaissut ajan olemuksta.

Noin esitettynä tarvittaisiin jonkinlainen kosmologinen kellokerroin. Ei minusta ole kyllä tästä asiasta vääntämään, mutta ehkä niin voisi sanoa, että ne varhaisista supernovista meille saapuvat fotonit yhdistävän kellot jolloin vertailusta tulee mielekästä ja selitys löytyy avaruuden laajenemisesta eikä se tarvitse tuollaisia kellojen rukkaamisia. Tai no, tuovat ne tapahtumat tänne ei tuossa oikein kelloista voi puhua.

No miten se selitys ko ilmiöön löytyy avaruuden laajenemisesta, kun sinulle ei kelpaa selitykseksi etäisyyden funktiona hidastuva ajan kulkunopeus, johtuen muinaisen tiheämmän universumin suuremmasta gravitaatiosta ja supernovan suuremmasta nopeudesta ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.

[Kontra]

Lisäys sinisellä esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 24

Ajankulku ja valonnopeus universumissa BB:n jälkeen

Gravitaatio hidastaa valonnopeutta, josta seuraa ajan hidastuminen, vrt Shapiro-efekti. Universumin laajentuessa valonnopeus voidaan olettaa kasvaneen ja kasvavan koko ajan gravitaation heikentyessä massojen harventuessa ja liikkeiden hidastuessa. Aineen atomien liike olisi siis kasvanut ja kasvaisi samassa suhteessa - atomikellon käynti nopeutuisi (aika nopeutuu). Valonnopeuden riippuvuudesta gravitaatiosta seuraa, että se on vakio kaikkialla universumissa, jolloin ajan kulkunopeuden on muututtava ja riippuu siksi gravitaatiosta. Koko universumin ajan kulkunopeus olisi siis nopeutunut meidän aikaamme muinaisten tiheämpien universumeiden suuremman gravitaation hitaasta ajasta ja universumin laajentuessa myös tähtijärjestelmien nykyistä suurempien nopeuksien vuoksi ajan dilataatioyhtälön mukaisesti. Nykyisessä pienemmässä gravitaatiossa tulkittuna muinaiset tapahtumat havaitaan siis todellista pitkäkestoisempina. Tästä osoituksena mm supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat.
......
......
Tuomo Suntolalla on ihan kummallinen tulkinta tästä ilmiöstä: "supernovien räjähdysten kestoajat on todettu sitä pidemmiksi, mitä etäämpänä ne ovat."
Suntola sanoo, että vanhempien supernovien räjähdykset tapahtuivat nopeammin, kuin nuorempien supernovien räjähdykset.
Eli aika olisi kulkenut muinoin vielä nopemmin kuin nykyisin, ja siksi muka havaitaan räjähdykset pitkäkestoisempina - eli ihan nurinkurin vastoin logiikkaa. Muinoin suuremmassa gravitaatiossa ajan on täytynyt kulkea nykyistä hitaammin, eikä nopeammin.

Tuo havainto supernovista muuten pitää paikkansa joskin se johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Haen popparit ja jään seuraamaan keskustelua.

Niin niin, maailmankaikkeuden laajenemisesta se johtuu sen vuoksi, että maailmankaikkeuden gravitaatio koko ajan heikkenee, ja aika sen vuoksi jatkuvasti nopeutuu - josta taas seuraa, että kaikki muinaiset tapahtumat havaitaan todellista pitempikestoisina.

Esimerkiksi 1 sekunti Maassa koetaan Kuussa pidempänä kuin 1 sekunti, kun kello raksuttaa Kuussa nopeammin kuin Maassa.

No ei. Ylipäätänsä ajatus maailmankaikkeuden ajasta on mieletön ellei ole sen ulkopuolella olevaa kelloa mihin vertailla. Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tosin kyse maailmankaikkeuden laajenemisesta, mieti punasiirtymää. Vaan mitäpä minä tästä vänkäämään, ei ole ydinosaamistani tämä.

Sanot: Kahdessa eri gravitaatiopotentiaalissa olevan kellon vertailu jo sitten toimiikin.
Juuri noin, Maa on paljon pienemmässä gravitaatiopotentiaalissa kuin mikä vallitsi muinoin universumissa.
Luepa tuo esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja, niin huomaat miten olen käsitellyt universumin punasiirtymää. Muutenkin olisi mukava kuulla kantasi tuosta esityksestäni. Olenhan siinä mm kumonnut yleisen käsityksen Kaksosparadosin tulkinnasta, ja valaissut ajan olemuksta.

Noin esitettynä tarvittaisiin jonkinlainen kosmologinen kellokerroin. Ei minusta ole kyllä tästä asiasta vääntämään, mutta ehkä niin voisi sanoa, että ne varhaisista supernovista meille saapuvat fotonit yhdistävän kellot jolloin vertailusta tulee mielekästä ja selitys löytyy avaruuden laajenemisesta eikä se tarvitse tuollaisia kellojen rukkaamisia. Tai no, tuovat ne tapahtumat tänne ei tuossa oikein kelloista voi puhua.

Joo, kun tuo supernovan kestoaika noin suuresti venyy etäisyyden kasvaessa, kyllä sen pääsyyksi uskottavasti selittyy kosmologinen aikadilataatio.

Analoginen esimerkki: Ambulanssi paikallaan sireeni päällä esim 10 sekuntia. Poispäin liikkuvassa autossa sireeni kuulu esim 10,1 sekuntia, koska loppumishetkellä äänen kulkumatka on pidempi kuin alkamishetkellä, ja äänellä kestää pidempi aika kulkea silloin. Jos ambulanssi kulkee samaan suuntaan samalla nopeudella kuin kuulijan auto, mitään aikaeroa sireenin kestossa ei esiinny.

Nyt onkin supernovan kestoajassa mahdollinen tekijä myöskin sen liikesuunta meidän suhteen. Jos se on liikkunut samaan suuntaan kuin mekin liikumme, tuo keston venyminen etäisyyden funtiona ei silloin pitäisikään ihan tarkasti paikkaansa?

Pitääkin ottaa huomioon tuo universumin laajemisesta johtuva kosmologinen dilataatio noissa supernovien käyttäytymisen tulkinnoissani.
……..

https://www.google.com/search?q=superno ... b&ie=UTF-8

"These are results for supernovan kestoaika kasvaa etäisyyden funktiona
Search instead for supernovan kestoaika kasvaa eteisyyden funtionsa.
AI Overview
Kyllä, supernovan havaittu kestoaika kasvaa etäisyyden funktiona, mikä johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta aiheutuvasta kosmologisesta aikadilaatiosta (aikavenymästä). arXiv.org +1
Ilmiö selittyy seuraavilla kosmologisilla periaatteilla:
• Avaruuden laajeneminen: Kun valo matkaa kaukaisesta supernovasta Maahan, avaruus laajenee sen alta. Tämä laajeneminen ei ainoastaan venytä valon aallonpituutta (mikä näkyy punasiirtymänä), vaan se venyttää myös itse tapahtuman kestoa havainnoijan näkökulmasta.. Physics Stack Exchange
• 1 + z -suhde: Havaittu kestoaika pitenee matemaattisella kertoimella 1 + z, missä z on kohteen punasiirtymä. Mitä suurempi etäisyys kohteeseen on, sitä suurempi on sen punasiirtymä ja sitä hitaammin supernova näyttää räjähtävän ja himmenevän.. YouTube·Anton Petrov +2
• Käytännön esimerkki: Tyypin Ia supernova saavuttaa huippunsa ja himmenee tavallisesti noin 3 kuukaudessa. Jos supernova räjähtää etäisyydellä, jossa punasiirtymä z = 1, maapallolla olevat tutkijat havaitsevat saman tapahtuman kestävän kaksi kertaa pidempään eli 6 kuukautta. Erittäin kaukaisilla punasiirtymillä (z = 3) tapahtuma voi näyttää hidastuvan jopa vuodeksi.. Scientific American +1
• Havaintojen merkitys: Koska tyypin Ia supernovat ovat niin sanottuja "vakiokynttilöitä" ja niiden luonnollinen valokäyrä tunnetaan tarkasti, niiden kestoajan piteneminen on ollut yksi vahvimmista todisteista sille, että maailmankaikkeus todella laajenee suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla staattisen universumin sijaan. Esimerkiksi Dark Energy Survey -ohjelman laajat havainnot ovat vahvistaneet tämän aikadilaation poikkeuksellisen suurella tarkkuudella. Oxford Academic +1
Halutessasi voimme syventyä aiheeseen tarkemmin. Kerro, jos haluat tietää enemmän:
• Miten punasiirtymä (z) lasketaan suhteessa etäisyyteen?
• Miten tyypin Ia supernovia käytetään kosmologisina mittatukina?
• Miten pimeä energia vaikuttaa tähän laajenemisnopeuteen? Helsinki.fi"

[pähkäilijä]

Doppler tuottaa loitontuessa "filmin hidastumisen". Se ei kuitenkaan sama kuin nopeudesta johtuva dilaatio tai gravitaatiokaivosta johtuva dilaatio.

[pähkäilijä]

Viime aikoina olen vasta saanut tietoa alkuräjähdyksen ideasta. Olen luullut että se on ollut keskipisteestä laajeneva massa mutta teoria ilmeisesti ei mene niin. Teoria edellyttää "ääretöntä" tilavuutta. Se tarkoittaa että alkuräjähdys on ollut kentän räjähdys. Kenttä kattaa "äärettömän" tilavuuden. Käytän lainausmerkkejä siksi ettei kukaan tiedä alkutilavuutta eikä lopputilavuutta.
Jos oletetaan että kenttä on ollut 1 miljardin valovuoden kokoinen alussa, niin kuinka se saadaan laajenemaan? Ainoa selitys olisi sen massan laajenemiselle tietty alkunopeus ja suunta. Tämä tarkoittaisi että reunalla olevalle massalle tulisi suurin alkunopeus ja keskellä olevalle ei mitään nopeutta.

Eli idea on outo koska alkunopeutta ei kenttä saata synnyttää. Oikeastaan mahdoton idea, mikä olisi alkunopeuden syy?

[Kontra]

En löytänyt kosmologisen aikadilataation vuoksi mitään muutostarvetta ajatteluuni esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja.
Sensijaan muotoilin uusiksi sivun 24 sisältöä muutos sinisellä

Universumin laajenemisen mittauksesta supernovan valolla

YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus https://areena.yle.fi/audio/1-50981379
Yhteenveto: Supernovan kirkkauden perusteella on arvioitu sen etäisyys, ja sen valon tyypillisestä spektristä puuttuvasta aallonpituudesta on päätelty miten paljon universumi on laajentunut supernovan räjähdyksen jälkeen, eli aikana kun valo on kulkenut supernovasta meille. Päädyttiin tulkintaan, ettei universumi laajenisikaan hidastuvasti vaan kiihtyvästi.

Kun ilmeisesti todettiin lähemmän supernovaan puuttuvan aallonpituuden punasiirtymä kaukaisemman punasiirtymää suuremmaksi, miten selittyy ristiriita kosmisen punasiirtymän z suhteen, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa?

Jos tutkijat tulkitsivat kauempien supernovien nopeudet lähempien supernovien nopeuksia pienemmiksi, voisiko syynä olla sivulla 21 mainitsemani etäämmän supernovan suuremman nopeuden aiheuttama dopplerin sinisiirtymä – punasiirtymää vähentävänä?

Nobel-palkinnon perustelut: https://www.nobelprize.org/prizes/physi ... formation/
“All in all, the two research teams found over 50 distant supernovae whose light was weaker than expected – this was a sign that the expansion of the Universe was accelerating.”

Supernovien etäisyydet mitattiin kosmisesta punasiirtymästä ilmeisesti liian lyhyiksi.
Mittauksissa tuskin otettiin huomioon, että universumin laajenemisesta johtuvan valon punasiirtymän lisäksi kosmista punasiirtymää kasvattaa supernovan suuren gravitaation aiheuttama gravitaatiopunasiirtymä, samoin tiheämmän universumin gravitaatiopunasiirtymä.
Kun punasiirtymän tulkinnassa etäisyyden määrittämisessä käytettään valonnopeutena 300’000 km/s, ei ole otettu huomioon, että valon lähtiessä suuremmasta gravitaatiosta valonnopeus on ollut hitaampi meidän ajallamme mitattuna. (Valonopeus kasvaa koko ajan universumin laajentuessa ja aika nopeutuu –> valonopeus on vakio c koko ajan.) (Vrt. sivut 19 ja 22)
......
......
Tähän em kysymykseeni kun saisin selityksen, voisin päästä eteenpäin pimeän energian uskomuksen kumoamiseksi:
"Kun ilmeisesti todettiin lähemmän supernovaan puuttuvan aallonpituuden punasiirtymä kaukaisemman punasiirtymää suuremmaksi, miten selittyy ristiriita kosmisen punasiirtymän z suhteen, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa?"

[pähkäilijä]

En löytänyt kosmologisen aikadilataation vuoksi mitään muutostarvetta ajatteluuni esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja.
Sensijaan muotoilin uusiksi sivun 24 sisältöä muutos sinisellä

Universumin laajenemisen mittauksesta supernovan valolla

YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus https://areena.yle.fi/audio/1-50981379
Yhteenveto: Supernovan kirkkauden perusteella on arvioitu sen etäisyys, ja sen valon tyypillisestä spektristä puuttuvasta aallonpituudesta on päätelty miten paljon universumi on laajentunut supernovan räjähdyksen jälkeen, eli aikana kun valo on kulkenut supernovasta meille. Päädyttiin tulkintaan, ettei universumi laajenisikaan hidastuvasti vaan kiihtyvästi.

Kun ilmeisesti todettiin lähemmän supernovaan puuttuvan aallonpituuden punasiirtymä kaukaisemman punasiirtymää suuremmaksi, miten selittyy ristiriita kosmisen punasiirtymän z suhteen, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa?

Jos tutkijat tulkitsivat kauempien supernovien nopeudet lähempien supernovien nopeuksia pienemmiksi, voisiko syynä olla sivulla 21 mainitsemani etäämmän supernovan suuremman nopeuden aiheuttama dopplerin sinisiirtymä – punasiirtymää vähentävänä?

Nobel-palkinnon perustelut: https://www.nobelprize.org/prizes/physi ... formation/
“All in all, the two research teams found over 50 distant supernovae whose light was weaker than expected – this was a sign that the expansion of the Universe was accelerating.”

Supernovien etäisyydet mitattiin kosmisesta punasiirtymästä ilmeisesti liian lyhyiksi.
Mittauksissa tuskin otettiin huomioon, että universumin laajenemisesta johtuvan valon punasiirtymän lisäksi kosmista punasiirtymää kasvattaa supernovan suuren gravitaation aiheuttama gravitaatiopunasiirtymä, samoin tiheämmän universumin gravitaatiopunasiirtymä.
Kun punasiirtymän tulkinnassa etäisyyden määrittämisessä käytettään valonnopeutena 300’000 km/s, ei ole otettu huomioon, että valon lähtiessä suuremmasta gravitaatiosta valonnopeus on ollut hitaampi meidän ajallamme mitattuna. (Valonopeus kasvaa koko ajan universumin laajentuessa ja aika nopeutuu –> valonopeus on vakio c koko ajan.) (Vrt. sivut 19 ja 22)
......
......
Tähän em kysymykseeni kun saisin selityksen, voisin päästä eteenpäin pimeän energian uskomuksen kumoamiseksi:
"Kun ilmeisesti todettiin lähemmän supernovaan puuttuvan aallonpituuden punasiirtymä kaukaisemman punasiirtymää suuremmaksi, miten selittyy ristiriita kosmisen punasiirtymän z suhteen, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa?"

Tarkoittaako viimeinen lauseesi sitä että kun supernovia on analysoitu suuri määrä, niin joukossa on poikkeuksia jotka ei noudata keskiarvoa?

Eli jos joku supernova on lähempänä kuin toinen, lähempänä oleva olisi enemmän punasiirtynyt? Sen voi selittää kyseisen galaksin ominaisliikkeellä, se on silloin loittonemassa suurella nopeudella Linnunradan suunnassa meistä (ei välttämättä kohtisuoraan mutta kuitenkin selvästi loittonemassa)