Jos ajatukset ei yllä astraalitasolle, kyllä maaeläjällä on silloin kommunikointiongelma Eusan kanssa.pähkäilijä kirjoitti: ↑29.10.2026, 07:55Eusa vetosi perspektiiveihin että ne tekee tepposet. Aika isot tepposet tarvitaan jotta A ja B tilanne saadaan harmonisoitua:Kontra kirjoitti: ↑29.10.2026, 05:31Sanot: ..toisessa koordinaatistossa lipputanko hankaa molemmista päistä lautaa mutta toisessa ei ensinkään.pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2026, 18:26Okei jos mitataan lipputangon keskipiste ja ladon keskipiste niin kun ne laitetaan päällekkäin niin se on "merkkipaalu". Kun siis merkkipaalu on kohdallaan, niin toisessa koordinaatistossa lipputanko hankaa molemmista päistä lautaa mutta toisessa ei ensinkään. Paalu ei anna tulkinnanvaraa, se on keskellä latoa. Jos paalua lähdetään siirtämään hyvän matkaa ladon ulkopuolelle niin eihän sitä voi tehdä.Eusa kirjoitti: ↑27.10.2026, 18:03Ei ole päättely ok. Ristiriitaa ei ole - kun aika ja avaruus jakautuvat eri samanaikaisuuskoordinaatistoissa loogisesti, niin tapahtumat ovat yhtäpitävät kaikissa koordinaatistoissa 4-ulotteisessa historiakehityksessä.pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2026, 17:42Onkohan tämä päättely oikeaa:
Michelson-Morley koe osoitti eetterin mahdottomaksi --> c-nopeus on sama riippumatta havaitsija liiketilasta --> valokello todistaa että ajan pitää hidastua nopeasti liikkuvassa valokellon koordinaatistossa --> ajan hidastuminen tuottaa yllättävän efektin rakettimatkustajille, he etenevät ylivalonnopeudella kun ynnätään sekä nopeus että ajan hidastuminen --> tämän vuoksi ollaan pakotettuja lyhentämään avaruuden pituutta: kontraktio --> tämä taas saa ladon lyhenemään lipputangon koordinaatistossa mutta lipputangon lyhenemään ladon koordinaatistossa --> tämä tuottaa ristiriidan, toisessa koordinaatistossa lauta hankaa lipputankoa, toisessa ei --> missä vika?
Michelson-Morley-koe osoitti vain 3-ulotteisen liikkeellisen eetterin mahdottomaksi - 4-ulotteinen liikkeetön eetteri puolestaan on ilmeinen tyhjön historiamuistirakenne.
Vai onko Buyant separverse unification sitä että kaikki kelluu, lato, paalu, lipputanko ja siksi ne on separoitu eri "maailmoihin"?
Olet ymmärtänyt väärin.
Molemmissa koordinaatistoissa lipputanko hankaa lautaa samalla tavalla.
Ladon koordinaatistossa vain koetaan lipputanko lyhyemmäksi kuin ovien väli.
Sitä en osaa sanoa, koetaanko lipputangon toinen pää kiinni toisessa ovessa vai päät erillään kummastakin ovesta. Veikkaisin, että sen peräpää koettaisi kiinni etuovessa tai vielä ulkona - tai etupää kiinni takaovessa, mutta tuskin ulkona.
A lipputangon koord. lato on lyhyempi kuin lipputanko, niiden keskipiste on päällekkäin --> tanko lävistää seinät
B ladon koord. lipputanko on lyhyempi kuin lato, niiden keskipiste on päällekkäin --> tanko ei lävistä seiniä
Tarkennus esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja sinisellä
Sivulla 16 sanoin lipputangon kummassakin päässä olevan laservalot, mutta en maininnut niiden olevan tietysti poikittain - muutenhan valoilmaisimet ei voisi toimia. Poistin lipputangon laserit ja muutin systeemin laservalot ovien kohdalle (palamaan jatkuvasti) ja oviaukon vastapuolella on valoilmaisimet - kuten käytetään tavanomaisesti systeemeissä. Pari muuta pientä muutosta lisäksi.
Muutos 29.10.26
sivu 16
[Ilmiötä voi verrata seuraavaan näkymäeroon: kun katsot metrin mittaa jonkin matkan päässä sen ollessa poikittain, koet sen metrin mittaiseksi, mutta kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.]
Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Ovien kohdalla on laservalotunnistimet. Valot ohjaavat kahta atomikelloa, jotka ovat keskellä latoa, joten signaaliviiveet tunnistimilta kelloille pitää vähentää kellojen lukemista.
sivu 17
Pituuskontraktion empiirinen testi – kaksi konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
Sivulla 16 sanoin lipputangon kummassakin päässä olevan laservalot, mutta en maininnut niiden olevan tietysti poikittain - muutenhan valoilmaisimet ei voisi toimia. Poistin lipputangon laserit ja muutin systeemin laservalot ovien kohdalle (palamaan jatkuvasti) ja oviaukon vastapuolella on valoilmaisimet - kuten käytetään tavanomaisesti systeemeissä. Pari muuta pientä muutosta lisäksi.
Muutos 29.10.26
sivu 16
[Ilmiötä voi verrata seuraavaan näkymäeroon: kun katsot metrin mittaa jonkin matkan päässä sen ollessa poikittain, koet sen metrin mittaiseksi, mutta kun käännät sen 45 asteen kulmaan, näet sen lyhyempänä, mutta et suikaan usko sen lyhentyneen.]
Mahtuuko lipputanko sitä lyhyempään latoon
Ovien kohdalla on laservalotunnistimet. Valot ohjaavat kahta atomikelloa, jotka ovat keskellä latoa, joten signaaliviiveet tunnistimilta kelloille pitää vähentää kellojen lukemista.
sivu 17
Pituuskontraktion empiirinen testi – kaksi konstia käyttäen ISS asemaa mittauksen kohteena.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Kommentoit tuolla toisessa tiedekeskustelussa seuraavasti:
(Vastaan täällä siihen, kun pistettiin viikoksi pakkolomalle, kun ei kestäneet vastakommenttiani ilkeäään trollauseen.)
Re: Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta
Viesti Kirjoittaja Eusa » Eilen, 12:28
No Kontra, missä on se kahden kappaleen välisten vauhtien epäsymmetria, josta olen niin kovin vaahdonnut?
Väität, että kun kiihtymättömät kappaleet mittaavat toistensa nopeudet, ne eivät olisikaan itseisarvoiltaan yhtäsuuret. Miksi väität tuollaista?
Nimittäin perspektiivi ajan suhteen on symmetrinen aivan kuten perspektiivi ladossa: kummaltakin oviaukolta toinen oviaukko näyttää tasan yhtä pieneltä, kun niiden universaali fysikaalinen paikallinen koko on standardi, esim. 4,0 m × 2,5 m.
Aikadilataation symmetrisyyden kiistäminen vastaa sitä, että kulkiessa ladossa preferoituun suuntaan lato pitenee ja vastasuuntaan kulkiessa lyhenee ja siksi perspektiivi on epäsymmetrinen eli aukot eivät näyttäisikään vastasuuntiin pienenevän yhtä paljon.
.......
.......
Tässä vastaukseni.
Valitettavasti täytyy todeta, että olet Gossun kanssa yhtä pihalla kyseisessä tapahtumassa.
Jos haluat ymmärtää miksi aikadilataatio liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, sinun on käsitettävä, että Lorentz ja Einstein erehtyvät antamaan tuollaisen lausunnon, kun eivät tulleet ajatelleeksi, että kaikki kappaleet liikkuvat aina jonkin massakeskittymän gravitaation orjina. Jos he olisivat eläneet 1970 luvulla, he olisivat huomanneet, että Hafele-Keating koe kumosi heidän käsityksensä.
Jos vaivaudut lukemaan minun oheisen esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja alusta loppuun, ja todella ymmärrät sen, ja luet nuo Gossulle osoittamani kommentit sieltä ketjusta edeltä, sinä vapaudut tuosta auktoriteettiuskon orjuudesta ja hoksaat, että sullahan on omatkin aivot, eikä mikään estä sinua niitä käyttämästä - koet ihmeellisen vapautumisen tunteen vuosikymmenien ajatusten vankilasta.
(Vastaan täällä siihen, kun pistettiin viikoksi pakkolomalle, kun ei kestäneet vastakommenttiani ilkeäään trollauseen.)
Re: Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta
Viesti Kirjoittaja Eusa » Eilen, 12:28
No Kontra, missä on se kahden kappaleen välisten vauhtien epäsymmetria, josta olen niin kovin vaahdonnut?
Väität, että kun kiihtymättömät kappaleet mittaavat toistensa nopeudet, ne eivät olisikaan itseisarvoiltaan yhtäsuuret. Miksi väität tuollaista?
Nimittäin perspektiivi ajan suhteen on symmetrinen aivan kuten perspektiivi ladossa: kummaltakin oviaukolta toinen oviaukko näyttää tasan yhtä pieneltä, kun niiden universaali fysikaalinen paikallinen koko on standardi, esim. 4,0 m × 2,5 m.
Aikadilataation symmetrisyyden kiistäminen vastaa sitä, että kulkiessa ladossa preferoituun suuntaan lato pitenee ja vastasuuntaan kulkiessa lyhenee ja siksi perspektiivi on epäsymmetrinen eli aukot eivät näyttäisikään vastasuuntiin pienenevän yhtä paljon.
.......
.......
Tässä vastaukseni.
Valitettavasti täytyy todeta, että olet Gossun kanssa yhtä pihalla kyseisessä tapahtumassa.
Jos haluat ymmärtää miksi aikadilataatio liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, sinun on käsitettävä, että Lorentz ja Einstein erehtyvät antamaan tuollaisen lausunnon, kun eivät tulleet ajatelleeksi, että kaikki kappaleet liikkuvat aina jonkin massakeskittymän gravitaation orjina. Jos he olisivat eläneet 1970 luvulla, he olisivat huomanneet, että Hafele-Keating koe kumosi heidän käsityksensä.
Jos vaivaudut lukemaan minun oheisen esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja alusta loppuun, ja todella ymmärrät sen, ja luet nuo Gossulle osoittamani kommentit sieltä ketjusta edeltä, sinä vapaudut tuosta auktoriteettiuskon orjuudesta ja hoksaat, että sullahan on omatkin aivot, eikä mikään estä sinua niitä käyttämästä - koet ihmeellisen vapautumisen tunteen vuosikymmenien ajatusten vankilasta.
Aikadilataatio on inertiaalikehysten välistä terminologiaa eli suppean suhteellisuuden tarkastelua. Gravitaatio kuuluu suhteellisuudeltaan yleiseen suhteellisuusteoriaan ja silloin puhutaan eri gravitaatiopotentiaaleissa tapahtuvasta ikääntymiserosta, ei aikadilataatiosta.Kontra kirjoitti: ↑29.10.2026, 14:35Kommentoit tuolla toisessa tiedekeskustelussa seuraavasti:
(Vastaan täällä siihen, kun pistettiin viikoksi pakkolomalle, kun ei kestäneet vastakommenttiani ilkeäään trollauseen.)
Re: Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta
Viesti Kirjoittaja Eusa » Eilen, 12:28
No Kontra, missä on se kahden kappaleen välisten vauhtien epäsymmetria, josta olen niin kovin vaahdonnut?
Väität, että kun kiihtymättömät kappaleet mittaavat toistensa nopeudet, ne eivät olisikaan itseisarvoiltaan yhtäsuuret. Miksi väität tuollaista?
Nimittäin perspektiivi ajan suhteen on symmetrinen aivan kuten perspektiivi ladossa: kummaltakin oviaukolta toinen oviaukko näyttää tasan yhtä pieneltä, kun niiden universaali fysikaalinen paikallinen koko on standardi, esim. 4,0 m × 2,5 m.
Aikadilataation symmetrisyyden kiistäminen vastaa sitä, että kulkiessa ladossa preferoituun suuntaan lato pitenee ja vastasuuntaan kulkiessa lyhenee ja siksi perspektiivi on epäsymmetrinen eli aukot eivät näyttäisikään vastasuuntiin pienenevän yhtä paljon.
.......
.......
Tässä vastaukseni.
Valitettavasti täytyy todeta, että olet Gossun kanssa yhtä pihalla kyseisessä tapahtumassa.
Jos haluat ymmärtää miksi aikadilataatio liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, sinun on käsitettävä, että Lorentz ja Einstein erehtyvät antamaan tuollaisen lausunnon, kun eivät tulleet ajatelleeksi, että kaikki kappaleet liikkuvat aina jonkin massakeskittymän gravitaation orjina. Jos he olisivat eläneet 1970 luvulla, he olisivat huomanneet, että Hafele-Keating koe kumosi heidän käsityksensä.
Jos vaivaudut lukemaan minun oheisen esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja alusta loppuun, ja todella ymmärrät sen, ja luet nuo Gossulle osoittamani kommentit sieltä ketjusta edeltä, sinä vapaudut tuosta auktoriteettiuskon orjuudesta ja hoksaat, että sullahan on omatkin aivot, eikä mikään estä sinua niitä käyttämästä - koet ihmeellisen vapautumisen tunteen vuosikymmenien ajatusten vankilasta.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi. Mitään inertiaaleja ei ole olemassa. Et päässyt eroon siitä kirotusta sokeasta auktoriteettiuskosta vieläkään, joka on maailmassa kaiken pahan ja kurjuuden aiheuttaja.Eusa kirjoitti: ↑29.10.2026, 19:10Aikadilataatio on inertiaalikehysten välistä terminologiaa eli suppean suhteellisuuden tarkastelua. Gravitaatio kuuluu suhteellisuudeltaan yleiseen suhteellisuusteoriaan ja silloin puhutaan eri gravitaatiopotentiaaleissa tapahtuvasta ikääntymiserosta, ei aikadilataatiosta.Kontra kirjoitti: ↑29.10.2026, 14:35Kommentoit tuolla toisessa tiedekeskustelussa seuraavasti:
(Vastaan täällä siihen, kun pistettiin viikoksi pakkolomalle, kun ei kestäneet vastakommenttiani ilkeäään trollauseen.)
Re: Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta
Viesti Kirjoittaja Eusa » Eilen, 12:28
No Kontra, missä on se kahden kappaleen välisten vauhtien epäsymmetria, josta olen niin kovin vaahdonnut?
Väität, että kun kiihtymättömät kappaleet mittaavat toistensa nopeudet, ne eivät olisikaan itseisarvoiltaan yhtäsuuret. Miksi väität tuollaista?
Nimittäin perspektiivi ajan suhteen on symmetrinen aivan kuten perspektiivi ladossa: kummaltakin oviaukolta toinen oviaukko näyttää tasan yhtä pieneltä, kun niiden universaali fysikaalinen paikallinen koko on standardi, esim. 4,0 m × 2,5 m.
Aikadilataation symmetrisyyden kiistäminen vastaa sitä, että kulkiessa ladossa preferoituun suuntaan lato pitenee ja vastasuuntaan kulkiessa lyhenee ja siksi perspektiivi on epäsymmetrinen eli aukot eivät näyttäisikään vastasuuntiin pienenevän yhtä paljon.
.......
.......
Tässä vastaukseni.
Valitettavasti täytyy todeta, että olet Gossun kanssa yhtä pihalla kyseisessä tapahtumassa.
Jos haluat ymmärtää miksi aikadilataatio liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, sinun on käsitettävä, että Lorentz ja Einstein erehtyvät antamaan tuollaisen lausunnon, kun eivät tulleet ajatelleeksi, että kaikki kappaleet liikkuvat aina jonkin massakeskittymän gravitaation orjina. Jos he olisivat eläneet 1970 luvulla, he olisivat huomanneet, että Hafele-Keating koe kumosi heidän käsityksensä.
Jos vaivaudut lukemaan minun oheisen esitykseni Suhteellisuusteorian tulkintoja alusta loppuun, ja todella ymmärrät sen, ja luet nuo Gossulle osoittamani kommentit sieltä ketjusta edeltä, sinä vapaudut tuosta auktoriteettiuskon orjuudesta ja hoksaat, että sullahan on omatkin aivot, eikä mikään estä sinua niitä käyttämästä - koet ihmeellisen vapautumisen tunteen vuosikymmenien ajatusten vankilasta.
Vän jo ilmoitti luopuneesa inertiaali-uskotaan. Senhän selitin sivulla 14.
On vain liikettä tasaisella ja vakionopeudella ja kiihtyvällä nopeudella. Voihan sitä inertiaalia käyttää noiden tilalla - ei se haittaa, mutta sellaista ei ole olemassa.
Sanot: Gravitaatio kuuluu suhteellisuudeltaan yleiseen suhteellisuusteoriaan ja silloin puhutaan eri gravitaatiopotentiaaleissa tapahtuvasta ikääntymiserosta, ei aikadilataatiosta.
Miten se liittyy minun kirjoitukseeni suhtiksesta?
Suhteellisuusteoriaa mystifioidaan. Se on yksinkertaisempi ja loogisempi perusteiltaan kuin ihmisillä yleisesti on käsitys siitä. Olen jutellut kavereiden kanssa siitä, ja heillä uskomus on sen verran mystinen, että pelkäävät edes yrittää käyttää aivojaan sen ymmärtämiseksi. Kun olen antanut luettavaksi tuon esitykseni, sanovat menevän yli hilseen.
No Eusa, jokos on alkanut valjeta, ettei mitään aikadilataation symmetriaa ole olemassa - ei edes taivaankappaleista ja gravitaatiosta täysin tyhjässä avaruudessa, jossa vain kahdella raketilla on keskinäinen nopeus.
Eli raketti 1 kiihdyttää ja sen loputtua jatkaa vakionopeudella, jolloin sen aika hidastuu paikalleen jääneen raketin 2 suhteen - ja raketin 2 aika nopeutuu kiihdyttäneen raketin 1 suhteen.
Kummallakin on sama nopeus toisen suhteen, mutta vain nopeammin liikkuvan aika hidastuu toisen suhteen, eli mitään ajan hidastumisen symmetriaa ei esiinny, kun toisen aika päinvastoin nopeutuu toisen suhteen.
Kun raketeissa on atomikellot, ne vääjäämättä osoittavat, ettei mitään aikadilataation symmetriaa ole olemassa. Kelloja voidaan verrata, kun kiihdyttänyt raketti on palannut paikalleen jääneen raketin luo.
Eli raketti 1 kiihdyttää ja sen loputtua jatkaa vakionopeudella, jolloin sen aika hidastuu paikalleen jääneen raketin 2 suhteen - ja raketin 2 aika nopeutuu kiihdyttäneen raketin 1 suhteen.
Kummallakin on sama nopeus toisen suhteen, mutta vain nopeammin liikkuvan aika hidastuu toisen suhteen, eli mitään ajan hidastumisen symmetriaa ei esiinny, kun toisen aika päinvastoin nopeutuu toisen suhteen.
Kun raketeissa on atomikellot, ne vääjäämättä osoittavat, ettei mitään aikadilataation symmetriaa ole olemassa. Kelloja voidaan verrata, kun kiihdyttänyt raketti on palannut paikalleen jääneen raketin luo.
Gossu, jos käyt tällä puolella, pakko huomauttaa - teidän oopperaduetossa Vän vetelee nyt ihan eri partituuria kuin sinä - eihän tommosta kuuntele kukaan. Minä en täältä pääse nyt sua auttamaan, mutta ensi viikon lopulla sitten katsotaan onko mitään tehtävissä.
Menenkin maanantaina kirjastoon katsomaan, onko Maalampi & Perko fysiikan oppikirja saatavilla. Jos on katson minkä mokan ovat tehneet, kun ovat muka saaneet latoa pidemmän lipputangon mahtumaan latoon ovet kiinni.
Tähän esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulla 5 AJAN SUHTEELLISUUS Mitä on aika?
ei ole juuri näkynyt kannaottoja, otan sen itse esille.
Valon läpäistessä gravitaatiokentän Shapiro-efektissä valonnopeus hidastuu, johon syyksi on mainittu ajan hidastuminen. Aine on energian ilmenemismuoto myös ja kuten massan liikettä, gravitaatio hidastaa valon liikettä, josta seuraa ajan hidastuminen. Aika ei siis hidasta valon nopeutta gravitaatiossa, vaan valonnopeuden hidastuessa aika hidastuu.
Ajatellaan levossa olevassa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelyliikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se venyy nopeuden suuntaan ja liike laajenee. Kappaleen etääntyessä ja lähestyessä värähtely venyy vastakkaisiin suuntiin. Kappaleen liike ei kuitenkaan summaudu atomien liikkeeseen Newtonin mekaniikan mukaan, vaan suhteellisuusteorian mukaan v(t) = at /√[1 + (at/c)²] (kuva1 sivu 9), jolloin summanopeus on pienempi ja aikaa kuluu enemmän värähtelyjaksoon. Kappaleen omassa koordinaatistossa atomin värähtelyjakson aika ei muutu. Koordinaatistoilla on sen vuoksi eri aika (vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen on tulkittu ajan hidastumisena. Lepokoordinaatistossa kohteen aika hidastuu liikkeen suunnata riippumatta Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan.
,,,,,,,
Kun tuossa on tuo yhtälö v(t) = at /√[1 + (at/c)²], sitä voi ihmetellä, miksi siinä on valonnopeus c mukana. No ei sillä valolla olekaan mitään tekemistä muuten kuin määrittämässä ajan suhteellisuutta liikkeen funktiona. (Sama koskee aikadilataation ja pituuskontraktion yhtälöitä.)
Kun ajatellaan kahden kappaleen keskinäistä nopeutta, Newtonin mekaniikka laskee sen väärin, kun ei huomioi ajan suhteellisuutta, mutta ero on niin pieni, ettei sillä meidän arkipäivässä ole mitään merkitystä. Eli kun aika ei kuljekaan lineaarisesti, vaan on suhteellinen nopeuteen, siksi tuohon määritellään valonnopeuden c avulla ajan suhteellisuus.
Myös tuolla kohdassa VALON NOPEUS Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta sivu 18, olen kuvannut miten valonnopeus c määrää ajan kulkunopeuden.
ei ole juuri näkynyt kannaottoja, otan sen itse esille.
Valon läpäistessä gravitaatiokentän Shapiro-efektissä valonnopeus hidastuu, johon syyksi on mainittu ajan hidastuminen. Aine on energian ilmenemismuoto myös ja kuten massan liikettä, gravitaatio hidastaa valon liikettä, josta seuraa ajan hidastuminen. Aika ei siis hidasta valon nopeutta gravitaatiossa, vaan valonnopeuden hidastuessa aika hidastuu.
Ajatellaan levossa olevassa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelyliikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se venyy nopeuden suuntaan ja liike laajenee. Kappaleen etääntyessä ja lähestyessä värähtely venyy vastakkaisiin suuntiin. Kappaleen liike ei kuitenkaan summaudu atomien liikkeeseen Newtonin mekaniikan mukaan, vaan suhteellisuusteorian mukaan v(t) = at /√[1 + (at/c)²] (kuva1 sivu 9), jolloin summanopeus on pienempi ja aikaa kuluu enemmän värähtelyjaksoon. Kappaleen omassa koordinaatistossa atomin värähtelyjakson aika ei muutu. Koordinaatistoilla on sen vuoksi eri aika (vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen on tulkittu ajan hidastumisena. Lepokoordinaatistossa kohteen aika hidastuu liikkeen suunnata riippumatta Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan.
,,,,,,,
Kun tuossa on tuo yhtälö v(t) = at /√[1 + (at/c)²], sitä voi ihmetellä, miksi siinä on valonnopeus c mukana. No ei sillä valolla olekaan mitään tekemistä muuten kuin määrittämässä ajan suhteellisuutta liikkeen funktiona. (Sama koskee aikadilataation ja pituuskontraktion yhtälöitä.)
Kun ajatellaan kahden kappaleen keskinäistä nopeutta, Newtonin mekaniikka laskee sen väärin, kun ei huomioi ajan suhteellisuutta, mutta ero on niin pieni, ettei sillä meidän arkipäivässä ole mitään merkitystä. Eli kun aika ei kuljekaan lineaarisesti, vaan on suhteellinen nopeuteen, siksi tuohon määritellään valonnopeuden c avulla ajan suhteellisuus.
Myös tuolla kohdassa VALON NOPEUS Valon nopeuteen ei havaitsijan liike vaikuta sivu 18, olen kuvannut miten valonnopeus c määrää ajan kulkunopeuden.